Seinäjoen Bikeshow: Poliisimoottoripyörien tekniikka kiinnosti

Seinäjoen Bike Show:ssa työvuoro osui vanhemmille konstaapeleille Marko Finnilälle ja Tomi Mäenpäälle.

– Messuilla huomaa ihmisten erilaisuuden. Toisilla on valtavan suuri kynnys lähestyä virkavaltaa, mutta uteliaisuus ja mahdollisuus tutustua läheltä moottoripyöräpoliisin työkaluun, eli itse pyörään madaltaa tuota kynnystä kummasti. Eniten kiinnostaa pyörästä löytyvä tekniikka. Jokaisessa pyörässä on tutka ja osassa GoPro-kamera. Tietokone löytyy myös ja tutut siniset vilkkuvalot on saatu niinikään pyörään matkaan, vanhempi konstaapeli Marko Finnilä kertoo.

Finnilä on toiminut kaikkiaan 15 vuotta poliisina ja niistä viimeiset 6 vuotta moottoripyöräpoliisina. Näin lyhyen moottoripyöräpoliisiuran puitteissa Finnilä ei osaa suoralta kädeltä sanoa olisiko moottoripyöräkulttuuri mainittavasti muuttunut suuntaan tai toiseen sinä aikana, mutta itsekin aktiivisena motoristina toteaa, että moottoripyöräily ei ole kuutiomääristä kiinni. Saadakseen parhaat fiilikset ei välttämättä tarvitse olla juuri sitä isointa ja nopeinta pyörää alla.

– Parhaat elämykset olen itse saanut aikanaan omalla 500-kuutioisella pyörälläni, Finnilä toteaa. – Toisaalta motoristit ovat tänä päivänä kiinnostuneempia ajoharjoittelusta ja ruosteenestokursseista, joita myös yhteistyössä poliisin kanssa järjestetään. Enää ei välttämättä lähdetä suoraan kylmiltään ajelemaan pitkän talven jälkeen.

Ruosteenpoistokurssi on pakollinen

– Moottoripyöräpoliisien on käytävä joka kevät kaksipäiväinen Räyskälässä järjestettävä ruosteenpoistokurssi, ennen varsinaisen moottoripyöräpoliisin työn alkua. Kurssit alkavat kelien mukaan maaliskuun puolenvälin maissa ensin Etelä-Suomen moottoripyöräpoliiseista ja aina teiden sulattua pohjoisiin piireihin asti.

Kaudesta ja kelistä riippuen Finnilälle tulee työn puolesta 8500-12 000 ajokilometriä kaudessa. Moottoripyöräpoliisi ei kelejä säikähdä, mutta järjen käyttö on sallittu.

– Jos viikkotolkulla sataa, niin turha tielle on lähteä jatkuvasti itseään kastelemaan.

Työrupeamat ovat tiiviitä. 3 x 10 tuntia pyörän päällä.

– Silloin sitä tekee vapaa-aikanaan mielellään jotain aivan muuta. Muutaman vuoden olen harrastanut ratamoottoripyöräilyä, mutta nyt sekin on jäämässä taka-alalle, Finnilä kertoo.

Ilmankos poliisien omassa moottoripyöräkerhossa Blue Knight:eistä ei löydy ensimmäistäkään moottoripyöräpoliisia. Mutta toisaalta aivan kuten meillä tavallisillakin motoristeilla, Finnilän mukaan myös mp-poliiseilla alkavat maantie ja moottoripyöräily kutsua kun kevät lähenee ja asvaltti sulaa.

Kelkka- ja mp-poliisi

Kaiken kaikkiaan Vaasan, Kokkolan ja Seinäjoen alueella toimii 8 moottoripyöräpoliisia, jotka entisestä liikkuvasta poliisista on siirretty nykyiseen liikenteenvalvontaryhmään. Ryhmässä on 1-2 autoa ja pyörä. Pyörä on mukana muun ryhmän tukena.

Tomi Mäenpää on moottoripyöräpoliisikoulutuksen lisäksi käynyt kaksiviikkoisen moottorikelkkakoulutuksen ja toimii talvella myös moottorikelkkapoliisina.

– Maasto-olosuhteet kelkalla ajaessa ovat huomattavasti yllätyksellisemmät kuin maantiellä ja välillä joutuu pitkäänkin kaivamaan jumissa olevaa kelkkaa ylös, Mäenpää hymyilee. – Moottorikelkkapoliisin tehtäväkentään kuuluu maastoliikennevalvonnan lisäksi tarkkailla kelkkojen ja moottorikelkkakuljettajien kuntoa. Etsintätehtäviinkin kutsutaan usein moottorikelkkapoliisi. Etelä-Pohjanmaan alueella toimii 4-5 moottorikelkkapoliisia, tosin tämän talven ajot ovat lakettavissa yhden käden sormilla.

Kysyin vielä Marko Finnilältä mahdollisia terveisä, joita välittää poliisilta lukijoillemme.

– Ennakoidaan tilanteita ja tilannenopeuksia, sekä pidetään kalusto ja kuski ajokunnossa. Poliisia voi morjestaa vastaan tullessa. Jos moottoripyöräpoliisin käsi ei heilahda tervehdykseen, niin juuri sillä hetkellä voi olla muuta hommaa, joten ei pidä ajatella ettemme ylpeyttämme tervehdi.

Eli turvallisia kilometrejä meille kaikille.