– Olisimme mielellämme ajaneet sivarilla jääradan SM-luokassa. Alustavasti oli muiden jääratasivarikuskien kanssa puhetta, että ajetaan ainakin Mäntsälän kisoihin asti ja katsotaan siitä jatkoa, mutta osa kuskeista oli ilmoittanut järjestäjille jäävänsä pois avausviikonlopulta ja kisat peruttiin sivuvanunujen osalta kokonaan. Kuljettajat kävivät niin vähiin, mutta katsotaan ilmaantuuko kauden muihin kisoihin nimiä, että saataisiin ajettua sivariluokkakin, pohtivat Pekka Päivärinta ja Kirsi Kainulainen toiveikkaina.
– Vielä torstaina keli ja ajo-olosuhteet näyttivät huonolta. Järjestävä moottoripyöräkerho on tehnyt valtavasti töitä vapaaehtoisvoimin, että rata saatiin ajokuntoon. Halusimmekin läsnäolollamme samalla kunnioittaa heidän valtavaa panostustaan lajin puolesta, Pekka Päivärinta kertoi.
– Sain Kari Vehniäiseltä vuokralle jääratapyörän, josta olen todella kiitollinen. Näin pääsen osallistumaan tänään JR Lites B-luokkaan. Kari itse ajaa sekä JR Open A-luokassa, että JR Lites A-luokassa, Kainulainen iloitsi.
– B-luokassa ajetaan Suomen Cup -pisteistä, joista saaduilla nousupisteillä voi nousta A-luokkaan. Aikoinani sain nousupisteillä itseni A-luokkaan, mutta siellä on todella kova taso. Kisakuskeja ovat mm. Mika ja Vesa Kallio, Niklas Ajo ja Kari Vehniäinen ihan vain muutamia mainitakseni, joten jättäydyin suosiolla ajamaan B-luokassa.
Kirsin sääntöjenmukainen kypärä.
Itse kisapäivähän on pitkä. Miten saat ajan kulumaan?
– Tulimme Seinäjoelle eilen illalla klo: 23.00 jälkeen. Tällä kisamatkalla pystyn täysin keskittymään vain ajamiseen. Pekka toimii kuskina ja Vehniäisen kyydissä tuli kisapyörä valmiiksi tänne kisapaikalle. Tähtäsimme tänne kisapaikalle kello kahdeksaksi aamulla, jolloin ilmoittautuminen ja katsastus alkoivat.
Katsastuksessa tarkistetaan, että pyörä on teknisesti ajokuntoinen: tappokatkaisija ja takavalo toimivat ja renkaat ovat ajokuntoiset. Samoin ajovarusteiden pitää olla olla kunnossa, esimerkiksi ajokypäräon oltava säädösten mukainen. Sen jälkeen ovat harjoitukset kullakin vuorollaan. Sen jälkeen vain pitää koettaa pitää itsensä lämpimänä ja hyvässä ajovireessä omaan lähtöön asti, Kirsi kuvaa.
– Toki kotonakin olisi ollut paljon tekemistä, mutta mielelläni olen Kirsille kuskina ja apuna. Tosin kisojen katsominen on paljon rankempaa, kun jos itse ajaisi. Jännitän todella paljon Kirsin puolesta. Ja muuten olemme tämmöisiä "kuvaputkisäästäjiä". Olemme kaikki viikonloput menossa, joten television kuvaputki ei kulu. Milloin meillä on viimeksi ollut vapaa viikonloppu, Pekka kysyy Kirsiltä.
Pekka Päivärinta on mielellään Kirsin apuna kisoissa.
Onko ratamoottoripyöräilyssä valmentajia?
– Ei ole, hymähtää Kirsi. – Jokainen on oma valmentajansa. Esikuvia toki on monia, joista ottaa mallia. Kunnioitan ja arvostan kaikkia, ketkä ajavat lujaa. Kun on hyvä pyörä, niin loppu on itsestä kiinni. Nyt katsotaan miten tämä lähtee, ja jos aika ja rahat riittävät, voi olla että ajankin koko kauden. Tosin yksi kisa jää väistämättä väliin sivarien ajoleirin mennessä kisojen kanssa päällekkäin.
Ja sitten varikolle.
Millä mielin ensimmäisen kisan jälkeen?
– Kisa meni hyvin. Olen ajanut tänä talvena kolme kierrosta kaverin soololla ennen tämänpäiväistä kilpailua. Sille treenimäärälle ei voi kun hymyillä. Edellisestä aktiivisesta jääratakilpailukaudesta on kulunut tovi. Saa nimittäin palata aina vuoteen 2008 asti. Ajaminen oli hakusessa näin pitkän tauon jälkeen, mutta parantui kierros kierrokselta. Pitää vain rueta ajamaan kovempaa, jarruttamaan myöhemmin, aukaisemaan aikaisemmin ja lisätä sopivasti vauhtia joka paikkaan. Kisat jatkuvat viikon kuluttua. Nyt sain hyvää treeniä. Tämä on minulle sellaista itsensä tuulettamista, kun purkkiorjan pestin ohella myös ajaminen lähellä sydäntä ja tulee suoraan sydämestä. Joten olen todella tyytyväinen kisan kuudenteen.
Kirsi kisan jälkeen varikolla.
Lauantain kisassa Kirsi oli ainoa naisosallistuja. Onko jääratapuolella ollut koskaan muita naisia mukana?
– Heta Lauslehto ajoi joskus 2000-luvun taitteessa, mutta en muista ihan tarkkaan ottiko Kaija Korppoo joskus satunnaisesti osaa myös näihin jäämittelöihin 90-luvulla. Molemmat naiskuskit Heta ja Kaija tunnetaan paremmasta menestyksestä road racingin puolelta 125 cm3 luokassa.
Motouutiset.fi toivottaa hyvää ajokautta kaiken kaikkiaan Kirsi Kainulaiselle. On hienoa, että jääratapuolellekkin saadaan naisedustusta. Ja sivaripuolelle Päivärinta/Kainulainen-kaksikolle pidetään ilman muuta peukkuja pystyssä.
Aiheesta aiemmin sivuillamme: Nelinkertainen maailmanmestari kävi näyttämässä sladin mallia MP-messuilla
Kuten kuvasta näkyy, aika paljon on vettä ilmassa.