Koeajossa Indian Roadmaster - eleetön pitkänmatkanpyörä

Ensivaikutelma

Vanhan tutustumisajon perusteella pyörästä oli mielikuva leppoisana matkantekovälineenä. Kyllä, se on painava ja paino tuntuu paikalla ja hitaassa vauhdissa, mutta normaalia ajamista se ei haittaa.

Pyörän kuivapaino on 406 kg, ja kun siihen lisätään polttoaine, öljyt ja matkatavarat, 500 kg ei ole kaukana, jos kaikki laukut ovat täynnä tavaraa. Siihen lisäksi vielä pari matkustajaa, niin massaa on melkein kuin pikku-Fiatissa ennenvanhaan.

Pyörän akseliväli on pitkä, 1668 mm ja istumiskorkeus matala. Jalat ulottuvat 180-senttisellä helposti maahan ihan koko jalkapohjan alueelta, istuinkorkeus on vain 660 mm.

Indian Roadmaster on moottoripyörä, jonka ulkonäöstä joko pitää tai ei. Se on sitä amerikkalaista perinnettä, jossa kaiken, minkä pitää olla tehty metallista, on tehty metallista. Se on asia, jota on hieman vaikea ymmärtää, koska se tuo massaa pyörään tarpeettomasti, mutta on tietysti makuasia. Tämän kokoinen pyörä on muutenkin painava, ja hieman kevyemmät materiaaliratkaisut olisivat helposti pudottaneet kiloja pois ja mahdollistaneet esimerkiksi hieman tilavamman polttoainetankin, mutta siitä myöhemmin.

Ulkonäköön vielä sen verran, että Indianin eri väriyhdistelmät periytyvät jostain menneiltä vuosikymmeniltä, ja ne on taidokkaasti rakennettu osaksi brändiä. Sen lisäksi ne sointuvat erinomaisen hyvin ja miellyttävästi silmään, jos sointuvat. Makujahan on monia, mutta joka tapauksessa Roadmasterin värimaailma on omanlaisensa, ja jo se on tietysti jotain tässä tasapäistävässä maailmassa.

Paitsi painava, Roadmaster on paikalla ohjattaessa vähän kankea. Kääntäminen hitaassa vauhdissa pienimmällä mahdollisella kääntöympyrällä saa aikaan tunteen riittämättömän lyhyistä käsivarsista, vaikka testikuljettajan eturaajat ovat lähes yhtä pitkät kuin orangutangilla. Ohjaustanko kun on leveä kuin teksasilaisen pitkäsarvihärän sarvienväli ja stonga myös kääntyy paljon.

Ohjaustangon leveydessä ei sinänsä ole mitään moitittavaa, päinvastoin. Pyörän istuma-asento on luontevan pysty ja ohjaustanko istuu mukavasti käsiin ja takaa osansa leppoisasta ajoasennosta.

Tiellä

Tutustumisajossa Roadmasterin leppoisa käytös tiellä - tiestä riippumatta - sai aikaan varsin myönteisiä tuntemuksia ja sama jatkui myös koeajon aikana.

Tämä pyörä on tarkoitettu pitkien välimatkojen taittamiseen mukavasti, olipa tie sitten suora tai hieman mutkainen. Jousitus toimii eleettömästi, asiassa tietenkin auttaa myös pyörän iso paino.

Tiukemmissa mutkissa pyörän pieni maavara huolettaa jonkin verran. En onnistunut koeajon aikana raapimaan kertaakaan asvaltin pintaa, mutta osaksi se johtui siitä, että pyörän polvisuojat näkyvät oman näkökentän alalaidassa koko ajan ja ikään kuin muistuttavat vähän liikaakin siitä, että mielellään vain maltillisia kallistuksia, kiitos.

Pyörän katteet polvi- ja säärisuojineen ja astinlautoineen tarjoavat hyvän tuulisuojan kuljettajalle kelissä kuin kelissä. No, puuskainen sivuvastainen on tietysti oma lukunsa, on aivan sama, millä pyörällä on matkassa, mutta Roadmaster selvisi siitäkin niin hyvin kuin voi olettaa.

Pyörän tuulilasin korkeus on sähköisesti säädettävissä, ja vaikka se onkin matalahko, niin se tarjoaa hyvän suojan. Ja suojaa ajoviimalta on tarjolla silloinkin, kun pleksi on alimmassa asennossaan. Tämä pitkäselkaisen 180-senttisen kuljettajan kokemuksella.

Tuulilasin korkeuden säätönäppäimet vaativat käsittämättömän paljon voimaa käytössä, mutta se onnistuu, kun vain uskaltaa painaa. Kyseessä voi tietysti myös olla yksilöominaisuus.

Moottori

Pyörän moottori on 1,81 -litrainen, tai kuten Amerikoissa sanotaan 111-tuumainen 49 asteen V2. Moottorin tuhti vääntö piti kuskin tyytyväisenä tien päällä, siitä nautti nauttimasta päästyäänkin. Moottori veti isoimmallakin vaihteella jo noin 2000 kierroksesta lähtien. Punaisen raja kierroslukumittarilla tuli vastaan jo noin 5500 kierroksella.

Maksimivääntö, 138,9 Newtonmetriä, saavutetaan alhaisilla kierroksilla, 2600 rpm. Satasen nopeudessa kierroksia oli suurimmalla vaihteella mittarissa noin 2200, joten moottori sytkytti mukavan harvakseen bassovoittoisen pehmeällä äänellä.

Eleettömyys ja vaivattomuus leimaavat matkantekoa tällä pyörällä, kunhan on sinut ja pärjää sen painon kanssa myös paikallaan, liikkeessähän se ei ole ongelma. Vauhdin hidastuessa sen kuitenkin tiedostaa.

Massa aiheutti myös sen, että pyörällä ei ajomatkan aikana kertaakaan tehnyt - poikkeuksellisesti - mieli hiekkatielle.

Jarrut

Amerikkalaisten pyörien jarrut eivät lakkaa ihmetyttämästä. Roadmasterissa sentään on, kuten pitääkin, nelimäntäiset tupalevyt edessä ja kaksimäntäinen levyjarru takana, mutta lukkiutumattomien jarrujen tuntuma on puumainen.

Mikäli aikoo saada pyörän nopeasti pysähtymään, pitää kahvaa ja poljinta painaa tosissaan. Voiman käyttö onneksi palkitsee, mutta jarrutuntuma voisi olla paljon herkempi, jolloin voiman käyttöä olisi helpompi säätää.

Näin raskaassa pyörässä voisi minusta muutenkin panostaa jarruihin imagon siitä kärsimättä.

Polttoaineen kulutus

Pyörän polttoainetankki on tämänkokoiseen pyörään pienehkö, vain 20,8 litraa. Matkantekoon tarkoitetussa mallissa voisi olettaa sen olevan 5-10 litraa isompi, mutta iso massa ei taida kestää lisää yläpainoa polttoainetankkiin.

Polttoaineen kulutukseksi mitattiin 988 ajetun kilometrin aikana yhteensä 69,5 litraa, mikä on melko tarkkaan tasan seitsemän litraa per kilometri. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että huolettomasti pyörällä ajaa noin 200-250 kilometrin mittaisen matkan, minkä jälkeen mieli alkaa keskittyä tankkauspaikan etsimiseen.

Polttoaineen kulutusta nostivat normaalista mahdollisesti poikkeavan vahvat sivuvastaiset tuulet, joissa ajettiin molempiin suuntiin Helsinki-Tampere-moottoritie rajoituksen mukaisella todellisella nopeudella 120 km/h.

Silti keskikulutusta voi pitää korkeana, ja huolettomamman matkanteon nimissä polttoainetankki voisi olla sen viisi litraa tilavampi. Toki 80-90 km/h nopeudella kiireettömästi matkaa tekemällä kulutus pudonnee huomattavasti.

Varusteet

Tämäntyyppiseen pyörään kuuluu ilman muuta cruise control, vakionopeudensäädin. Roadmasterin ratkaisu hoiti hommansa. Näppäimellä kytketään säädin toimintaan, ja toisella päälle tiettyyn nopeuteen. Lyhytsormiselle nopeudenlukituskytkin oli kaasukahvassa vähän kaukana, ja useimmitenhan säätönäppäimet eivät olekaan kaasukahvan puolella kuten tässä, vaan vasemmassa kahvassa.

Erikoisuus on se, että nopeuden lukitus tehdään alemmalla näppäimellä, sillä jolla vähennetään nopeutta. Se vaati alkuun muutaman ajatuskierroksen, ennenkuin tajusi, että tosiaan, nopeus vähenee sitä lukituksen jälkeen painettaessa. Tämä on kuitenkin asia, johon tottuu, käytön myötä.

Vakionopeudensäätimen saa pois päältä paitsi jarruttamalla tai kytkintä painamalla myös kääntämällä kaasukahvasta vastakkaiseen suuntaan. Vääntävän moottorin ansiosta nopeudensäädin myös hoiti hommansa kohtuullisen hyvin.

Pyörässä on mukana hyvä radio, mp3-soitin ja vahvistin, josta saa ääntä ulos edessä ja takana sijaitsevien kaiuttimien kautta muidenkin kuultavaksi.

Roadmasterissa on kauttaaltaan kirkkaat ja näkyvät LED-valot vilkuista ajovaloihin sekä sumuvalot.

Pyörässä on myös säädettävät kahvanlämmittimet ja säädettävät lämmitettävät istuimet sekä kuskille että kanssamatkustajalle.

Rengaspaineiden näyttö on vakiovarusteena.

Oli unohtua, tällaiseen pyörään kuuluu nykyään myös avaimeton käynnistys. Riittää siis, kun vain pitää avainta taskussa, kytkee virran päälle tankin päällä olevasta painikkeesta ja käynnistää pyörän starttinappulasta.

Käynnistykselle on myös oikotie, mikäli ei halua irroittaa otettaan ohjaustangosta: painamalla kerran starttinappulasta virta kytkeytyy päälle, ja toisella kertaa pyörä hörähtää siististi käyntiin.

Tavaratilat

Pyörän tavaratilat ovat muhkeat ja keskuslukituksen takana, mikä tietysti helpottaa niiden käyttöä. Takalaukun päällä on valmiiksi kuljetusteline - kromattu tietysti - mikä helpottaa telttojen ja muiden tavaroiden mukaanottoa.

Laukut on kiinteästi asennettu, ja niiden yhteistilavuus on peräti yli 140 litraa. Takalaukkuun näyttää menevän kaksi täysikokoista kypärää kerralla.

Lisäksi edessä ”polvisuojien” sisällä on pienet kotelot tavaroita kuten aurinkolaseja ja passia, kännykkää ja vastaavaa varten. Pyörässä on tietenkin myös kojelaudassa samoin kuin takalaukussa latauspistokkeet.

Aito nahkaistuin on muhkea ja näyttävä ja tarjoaa sekä edessä että takana istuvalle mukavan kyydin. Takanaistuja saa nauttia myös selkä- ja kyynärnojien tuomasta mukavuudesta.

Mittaristo

Pyörän mittaristo kierrosluku-polttoainemittareineen ja nopeusmittareineen on periaatteessa selkeä. Nopeusmittarin tekee erikoiseksi se, että se on toteuttu epälineaarisella nopeusasteikolla, jossa hitaamman vauhdin kymmenkilometrien välit ovat paljon suuremmat kuin nopean pään asteikon.

Siten on työläämpää erottaa yli 120 km/h vauhdeissa tarkkaa nopeutta. Merkitys on tietysti marginaalinen, sillä Suomessa lainmukainen maksiminopeus on 120 km/h ja vain harvassa maassa pystyy ajamaan laillisesti reippaasti sitä kovempaa.

Pyörällä pystyy varmasti tekemään mukavasti matkaa 140-160 km/h nopeuksilla, se kun sinänsä on tunnoton vauhdille, mutta moottorin teho on tietysti tämän tyyppisessä pyörässä rajallinen. Lisäksi voi vain arvailla, millaiseksi polttoaineen kulutus niillä tai korkeammilla nopeuksilla muodostuu, kun ilmanvastus on melkoinen.

Myös mittariston merkkivalot ovat selkeät, mutta mittareiden väliin jäävän informaatio-osan näkyvyys voisi olla parempi. Ensi vuoden malleihin se on toteutettu suurella täysvärisellä kosketusnäytöllä, joten muutos parempaan on sikäli luvassa.

Hinta

Pyörän hinta veroineen on korkea, 41 490 euroa + toimituskulut, joten sen pitää pystyä tarjoamaan jotain vastineeksi. Tarjoaako se?

Kyllä. Sellaiselle, joka haluaa mukavasti, vaivattomasti ja väsymättä ajaa paljon ja pitkiä päivämatkoja suoraakin tietä, Indian Roadmaster istuu kuin nenä päähän. Pyörä sopii myös mutkaisemmillekin - päällystetyille - teille kiireettömälle matkantekijälle, ja kun kallistelun rajat löytyvät, niin vähän nopeampaankin matkantekoon.

Omassa lajissaan hyvän laatuvaikutelman ja tyylikkään ulkonäön sekä isojen tavaratilojen lisäksi pyörässä on myös sopivasti mukavuusvarusteita, erityisesti cruise control istuu hyvin tämän tyyppisellä pyörällä ajoon ja auttaa olkapäitten ja käsivarsien rentona pysymistä pitkälläkin matkalla.

Lämmitettävät istuimet ja kahvat tarjoavat luksusta viileämmillä keleillä ja mukavasti kehräävä ja vääntävä moottori pitävät hymyn herkässä. Hankintaa tietysti auttaa, jos kukkaro on kunnossa.

Arviot

Plussat: 

• +Vääntävä V2-moottori ja sen ääni
• +Varustetaso
• +Ajomukavuus
• +Hyvä suoja ajoviimaa vastaan
• +Keskuslukitus ja avaimeton käynnistys
• + Tavaratilat

Miinukset:

• - Hinta
• - Paino
• - Kankeus paikalla
• - Polttoaineen kulutus
• - Jarrujen puumaisuus

Pistearviointi

Pyörän ominaisuudet arvioituna loppuasteikolla 0-5. Painotuskertoimet selviävät taulukosta.

Tekniset tiedot: