Botniaringillä valmistauduttiin tummien pilvien alla viikonlopun viimeisiin osakilpailuihin. Rankat sadekuurot olivat toistaiseksi kiertäneet kisa-alueen. Kirsi Kainulainen hehkui kilvan ajamisen tuomaa riemua.
– Lauantain aika-ajoon vaihdoimme vielä hieman välityksiä pyörään, mutta aika-ajossa huomasin, ettei se ollutkaan hyvä ratkaisu. Sain kuitenkin ajettua kaksi nopeaa kierrosta ja vaikka kierrosaika parantui, ei kuitenkaan tarpeeksi. Se riitti lähtöruutuun 10.
Lauantain osakilpailussa oli tiukkaa taistoa ruutulipulle asti. Kirsi Kainulainen ja Tuomas Kesti. Kuva: Harjukuvat
– Kisaan palasimme aikaisempiin välityksiin ja kierrosaikani parani lähes kahdella sekunnilla. Vaikka eilen olin maalissa sijalla 7., niin olen todella tyytyväinen. Se oli sellaista oikeaa kilvanajoa. Sijoitukset vaihtuivat koko ajan ja sai kisata tosissaan ruutulipulle asti. Yhdessä mutkassa yritin liian ahneesti sisälinjaa ja mutkasta ulos tultaessa latu loppui kesken. Hetken oli ylimääräistä ohjelmaa, mutta sain kuitenkin pidettyä pyörän pystyssä ja lähdettyä vielä uuteen nousuun. Muutamia muitakin ajovirheitä tuli tehtyä, mutta onnistuin kuitenkin aina ajamaan pienen kaulan saaneet takaisin kiinni. Kun katsottiin lopullisia kierrosaikoja, niin ne ovat kanssakilpailijoihin nähden ihan vertailukelpoisia. Tämän päivän kisaan lähden parantamaan aikaa ja kilpailemaan podiumpaikasta. Pyörä on iskukunnossa, kiitos mekaanikkojen ja tiimin, hehkutti Kirsi Kainulainen varikolla ennen sunnuntain osakilpailua.
Tummia pilviä kiersi Botniaringin ympärillä koko päivän.
Kuhinaa ratavarikolla
Tummat pilvet kaartelivat Botniaringin yllä koko sunnuntaipäivän. Päivän viimeinen lähtö oli Superstock 600-luokan osakilpailu, jonka tutustumiskierros starttasi aikataulun mukaisesti. Osa kilpailijoista ehti asettautua jo lähtöruudukkoon warm upia varten, osa ajoi suoraan varikolle, jonne kaikki lopulta ohjattiin. Syynä oli se, että radan takalenkki, joka jää katsomosta katsoen puiden taakse, oli rankkasateesta johtuen märkä ja puolet radasta kuiva, eli sliksit eivät pidä märällä ja sadekelin renkaat sulaisivat kuivalla rataosuudella. Tuomas Kesti ajoi jo tässä vaiheessa ulos radalta. Kuski säilyi ehjänä, mutta pyörä vaurioitui niin, että Kestin kisa päättyi siihen. Lähtöä siirrettiin ja varikolla alkoi kuhina. Hetkeen kukaan ei tiennyt, mikä rengasvalinta olisi paras, kunnes sade yltyi varikolle asti. Ratatuomari ilmoitti, että kisa on wet race, eli minkä kaikki paikalla olijat aistivat, edessä oli sadekelin kilpailu.
Kuskit palaavat tutustumiskierrokselta suoraan varikolle. Kuva: Harjukuvat
Ensimmäinen kilpailustartti
Kisa lyhennettiin 15 kierroksesta kymmeneen kierroksen kisaksi. Tutustumiskierroksille, warm up:iin ja itse kisaan lähdettäessä vesisade vain yltyi.
Lähdöt sujuivat ongelmitta ja siirryimme varikolta katsomon eteen jännittämään. Ensimmäisellä kierroksella Akseli Putkonen kaatui Kainulaisen rinnalta. Kainulainen oli hyvissä asemissa kärkiryhmän mukana. Kun kuskit kolmannen kerran ohittivat kisakatsomon, punainen lippu nousee kilpailun keskeyttämisen merkiksi ja lippumiehen radiosta kuuluu, että useampi kuski on ajanut ulos radalta. Ambulanssit lähtevät radalle. Jonkun ajan kuluttua kaksi ambulanssia palaa ratavarikon tuntumaan, toisesta kuski kävelee ulos nilkuttaen, mutta toisessa ambulassissa Kirsi Kainulainen yrittää nousta ylös kättään pidellen. Hänen matkansa jatkui Seinäjoen keskussairaalaan.
Akseli Putkonen (vas) kaatui Kirsi Kainulaisen vierestä. Keskellä Valtteri Koponen. Kuva: Harjukuvat
Kohtalokas high sider
– En tiedä mitä siinä oikein tapahtui. Datan perusteella en tehnyt mitään radikaalia ajovirhettä. Ulosajo tapahtui uudella rataosuudella. Oliko radalla epäpuhtauksia tai olenko kenties avannut kaasun jonkun radassa olleen asfalttisauman kohdalla, joka suhteutettuna keliin, olisi ollut osatekijänä. Ei kukaan pysty sanomaan, eikä sille voi mitään. Aina kun menet radalle, teet itse tietoisen valinnan menetkö tai et. Jurvan rata oli pitkään boikotissa turva-alueiden puutteellisuuden vuoksi. Paikka, jossa kaaduin, oli juuri tällä alueella ja oli onneni, että turva-alueet on hoidettu kuntoon.
– Radan eteen on tehty hienoa työtä. Radan ylläpitäminen Suomessa on todella haasteellista, kun on vain neljä kuukautta aikaa kerätä tuloja. Loput kahdeksan kuukautta pitää pyöritellä peukaloita, kun on sadetta, pakkasta, routaa eikä mitään konkreettista pääse radalla tekemään ja vielä tähän lisäksi korona. Nostan hattua, että joku jaksaa Suomessa rataa pyörittää, kehui Kainulainen.
Kisa keskeytetään
– Ulosajossa pyörä ei jäänyt radalle ja itse olin lähtenyt ryömimään. Kisa keskeytetiin ja ratahenkilökunta tuli luokseni ja pian myös sairaanhoito, iso kiitos heille kaikille asianmukaisesta ja ammattitaitoisesta ensihoidosta. Lippumies nauroi myöhemmin, että kun ambulanssilääkäri oli kysynyt, onko tuntopuutoksia kädessä, niin olin vastannut, että en v***u tiiä, kun pennusta asti tunnottomana ollu, mutta ei asia ihan näin kuitenkaan ole. Ilmaisullani tarkoitin varmaan, että aina jotain pientä ollut, pennusta pitäen.
Ambulanssikyyti ja hoitoa Seinäjoen keskussairaalassa
– Kun lähdimme Jurvasta Seinäjoelle, niin itkin matkalla. Hoitajat kysyivät, onko kivut niin kovat? Varmaan sattuikin, mutta itkin sitä, että tähän asti kilpailukausi oli edennyt hyvin ja nyt kaatumisen myötä hautautuivat SM-mitalihaaveet. Pettymys oli niin suuri.
Röntgenkuva Kirsi Kainulaisen leikatusta kädestä.
– Seinäjoella tutkimuksissa kävi ilmi, että oikean käden ranne ja keskisormi olivat poikki ja lisäksi oikea reisilihas oli revennyt. Reiden lihas roikkuu nahan varassa, kuin eriskummallinen pussi. Käsi leikattiin maanantaina Seinäjoen Keskussairaalassa. Sormiin asennettiin kaksi titaanipuikkoa, jotka otetaan neljän viikon päästä pois ja ranteeseen laitettiin titaaninen lattarauta, joka jää siihen loppuiäksi. Seinäjoella sain kaikin puolin erinomaista palvelua. Vaikka olen ulkopaikkakuntalainen, niin he ottivat minut sisään, hoitivat heti käteni kuntoon ja näin edesauttoivat, että käsi pääsee parantumaan nopeammin. Tiistaina pääsin jo kotiin. Mitään suurempia kipuja ei kädessä enää ole, ihan normi kipulääkkeillä mennään. Seinäjoella on todella hieno, ammattitaitoinen ja osaava henkilökunta. Oli mukavaa olla sairaalassa, jos niin voi sanoa. Iso kiitos kaikille, minua hoitaneelle henkilökunnalle.
Kirsi Kainulainen on kiitollinen saamastaan hoidosta Seinäjoen Keskussairaalassa.
Seinäjoella hoidettiin akuutti ranteen ja keskisormen murtuma ja keskiviikkona Pohjola Sairaalassa Helsingissä tutkittiin tarkemmin reiden vammat.
– Kun keskiviikkoaamuna menin Pohjolan sairaalaan ajattelin, ettei reiden vammat voi olla kovin pahoja, kun kuitenkin pystyn kävelemään. Lääkäri katsoi kuvat ja sanoi, ettei ymmärrä miten on mahdollista, että kävelin ovesta sisään. Molemmat jänteet ja takareisilihas ovat irti, että näköjään on jumpattu ja jumppa tehnyt tehtävänsä, kun pelkällä etureiden lihasten varassa pystyin kävelemään.
– Onneksi hän (lääkäri) ymmärsi, että olen yksityisyrittäjä ja urheilija ja alkoi heti järjestämään, että saadaan mahdollisimman nopeasti hoidot rullaamaan. Pääsen perjantaina leikkaukseen. Toipumis ajasta tulee pitkä, arviolta kolme kuukautta, kun istumaluuhun porataan reikiä ja tehdään niin pitkä leikkaushaava, että saadaan urkittua jänteet esiin ja kiinnitettyä ne takaisin luuhun. Sen jälkeen kuulemma istuminen on vaikeaa. Hyvästä lihaskunnosta johtuen, pikku "tikkuaskelin" voin liikkua, mutta on muistettava, että jos jokin tippuu, niin Kirsi ei itse nosta sitä ylös.
Lihas- ja jännevammoja on vaikea korjata ja kuntouttaa. Nyt on mentävä maltilla.
Kun tieto Kirsin loukkaantumisesta tuli julki, niin hänen puhelin ja sosiaalinen media räjähti.
– Viimeistään nyt ymmärrän, kuinka paljon ympärilläni on minusta välittäviä ihmisiä. Kun tieto ulosajostani levisi, niin minulle tuli alle tunnissa yli 30 puhelua ja yli 50 viestiä pelkästään puhelimeen, siihen vielä muut sosiaaliset alustat päälle. Toivon, että ihmiset ymmärtävät, etten millään pysty vastaamaan kaikille, vaikka kuinka haluaisin. Se ei johdu ylimielisyydestä, mutta en pysty vasemmalla kädellä hirvittävästi kirjoittamaan. Joutuisin olemaan kännykkä kourassa, kunnes pökerryn. Olen lukenut kaikki viestit ja ne lämmittävät minua todella paljon. Kiitos tätä kautta teille ihan kaikille, jotka olette minua muistaneet.
Kirsi Kainulainen ja Finnish Talent racing tiimipäällikkö Petri Paavilainen ja mekaanikko Carl-Johan Källman
Keskiviikkona tuli tieto, että Circuit racing SM-sarjan viimeinen kisaviikonloppu Kemoralla on peruttu tiukentuneiden koronarajoitusten takia ja vähän myöhemmin tiedotettiin, että kisat pyritään järjestämään Motoparkin radalla 11.-12. syyskuuta.
– Tällä hetkellä olen SM-sarjan Superstock 600-luokan pisteissä kuudes, ihan niinkuin oikea kätenikin on kuutosen muodossa, naureskeli Kainulainen.
Tulevaisuus?
– Uskokaan tai älkää, vaikka kuntoutus on jälleen pitkä ja kivinen tie, niin hinku päästä ajamaan on kova. Tämä kausi oli nousujohteinen. Olen todella tyytyväinen omaan tekemiseeni ja kiitollinen koko Finnish Talent rasing tiimille ja sponsoreille, joka mahdollisti tämän kaiken. Olen ottanut isoja steppejä omassa ajamisessa. Vaikka parhaat oppivuodet ovat menneet jo 15 vuotta sitten, niin on eri asia ymmärtää jutut teoriassa, mutta osaako niitä toteuttamaan käytännössä on ihan oma lukunsa.
– Vaikka en ole hirvittävän vanha, niin on ollut hauska huomata, että samalla lähtölistalla on nimiä, joiden isien kanssa olen ajanut vuosia sitten kilpaa ja kyseiset nuoret kuskit ovat kulkeneet tuolloin vaipoissa varikolla. Nuoriso nousee lujaa ja niin pitääkin tapahtua, mutta vielä minustakin löytyy kilvanajamisen paloa. Miten kaikki lopulta järjestyy, niin se on monien osa-alueiden summa.
– Iso kiitos kaikille tukijoille ja faneille tästä kaudesta, kiittää vielä Kirsi Kainulainen.
Kirsi Kainulaiselta löytyy vieläkin kilvanajamisen paloa. Toivottavasti hänet nähdään radalla jälleen ensi kaudella. Kuva: Harjukuvat
Kilpailuolosuhteista kertonee sekin, että 19 kuskista lopulta kuuden kierroksen kilpailuksi typistetyssä kisassa maalilipulle ajoi 13 Superstock 600-luokan kuskia.
Kaikki Botniaringin tulokset löytyvät täältä, ja tämän hetken Circuit Racing SM- ja Suomi Cup pistetilanteet löytyvät täältä.
Toimituksen jäkikirjoitus, tukea Kirsi Kainulaiselle:
Jokainen, joka on vähääkään seurannut Kirsi Kainulaisen uraa ratamoottoripyörilyssä tietää hänen periksiantamattomuutensa. Suomalainen suoraselkäisyys näkyy myös siinä, että kaikki revitään omasta selkärangasta, voimia säästelemättä. Kainulainen on rahoittanut kaikki nämä vuodet ratamoottoripyöräilyn sponsorien tukemana, omasta pussistaan tehden yksityisyrittäjänä raskaita rakennusalan töitä. Nyt edessä on vähintään kolmen kuukauden rankka toipumisaika, jolloin työnteko ei ole mahdollista ja kaikki yksityisyrittäjät tietävät, että laskuilla ei ole sairauslomaa ja ihmisen on syötäväkin pysyäkseen hengissä. Kainulainen varmasti ansaitsee meidän kaikkien tuen, joten halutessasi voit laittaa kortesi kekoon, lahjoittamalla vaikka ihan pienen summan Kirsi Kainulaisen tilille: FI 60 5068 06201 87334.
Toimituksen puolesta kiitämme kaikkia henkilöitä, jotka osoittavat tukensa Kirsille, ja toivotamme hänelle maltillista toipumista.
Aiheesta aiemmin:
Kirsi Kainulainen ajaa ensi kauden rataa Suomessa Finnish Talent Racingin tiimissä
Nämä kaksi sisukasta naista nousivat KymiRingin Superstock 600 -luokan