Moto Guzzi on Euroopan vanhin moottoripyörien valmistaja. Vuodesta 1921 asti jokainen Moto Guzzi -moottoripyörä on valmistettu käsityönä Italian Mandello del Lariossa. Suomessa Moto Guzzi -moottoripyörien merkkikerho Gruppo Moto Guzzi Finland ry. perustettiin 1982 ja tällä hetkellä kerhoon kuuluu yli 500 jäsentä ympäri Suomen. Tapasimme kolme kerholaista, jotka olivat ajaneet Etelä-Karjalasta Lahdessa Suomen Moottoripyörämuseolla järjestettyyn Moto Guzzi -kokoontumiseen.

Kuvassa vasemmalta Mika Niinisaari, Mika Ryytty ja Janne Salmi sekä Juha Kapiainen.

Mika Niinisaari Lappeenrannasta, Mika Ryytty Imatralta ja Juha Kapiainen Lemiltä ovat pitkäaikaisia Moto Guzzi -moottoripyöräilijöitä.

– Ostin ensimmäisen Moto Guzzin 1984, kun tuli japanilaisilla pyörillä ajettua kilometrit täyteen. Piti saada jotakin muuta ja Guzzissa viehätti sen simppeli tekniikka. Guzzit on tehty enemmän tunteella kuin järjellä joten se sopii minulle, kertoo neljä Moto Guzzia omistava Lemiläinen Juha Kapiainen.

Useammalla "japsipyörällä" ehti ajaa myös Imatralainen Mika Ryytty ennenkuin osti ensimmäisen Guzzinsa 1991.

– Piti saada erilaisempi pyörä, ja tämä tuntui siihen kohtaan sopivalta. Kerhotoiminta porukalla on mukavaa. Vaikka tämä onkin merkkikerho, niin kukaan ei ole kauhean fanaattinen asian suhteen. Ihan normaaleja motoristeja kaikki, kolme Moto Guzzia omistava Ryytty summaa.

– Ensimmäisen Guzzin ostin vuonna 2009, kun meidän nuori herra täytti 16 vuotta ja halusin päästä hänen kanssaan ajelemaan yhdessä. Ostin pyörän metriäkään sillä ajamatta. Moto Guzzi on ihan toista maata, se on äärimmäisen primitiivinen peli, ja siitä löytyy sama perusidea tänäkin päivänä, mikä siinä on kaikki nämä vuosikymmenet ollut, kertoo motoristina "myöhäisherännäinen" lappeenrantalainen Mika Niinisaari.

Pyörä, jolla Niinisaari oli Lahdessa matkassa eli V11 Scuraa on valmistettu vain 700 kappaletta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Niinisaaren hienoa Moto Guzzi V11 Scuraa on tehty 700 kpl, ja Mikan pyörän järjestysnumero on 672. .

Käynti Moto Guzzin tehtaalla

Kaikki kolme ovat käyneet Italiassa Mandello del Lariossa, Moto Guzzin tehtaalla. Tehtaalla järjestetään viiden vuoden välein iso Guzzi-kokoontuminen. Tapahtumaan yleisimmin ajetaan moottoripyörällä ja matkan varrelle osuvat Alpit tekevät matkareitistä ikimuistoisen. Syyskuussa, jolloin kyseinen tapahtuma aina on, voi Alpeilla sataa räntää tai lunta.

– Kaikilta Guzzi-motoristeilta löytyy kuva heistä seisomassa tehtaan edessä, miehet nauravat.

– Paikan päällä käydessään voi oikeasti ymmärtää, miten pieni italialainen kylä elää ja hengittää Moto Guzzista. Kylän kaupoista löytyy kaikkea Moto Guzzi -tavaraa miltei vessapapereista lähtien. Tehdasta oltiin siirtämässä jossakin vaiheessa pois Mandello del Lariosta, mutta paikallisten ihmisten ja alan harrastajien painostuksesta tehdas sai jäädä omalle idylliselle paikalleen. Asiaa auttoi, kun Mandello del Larion pormestari ymmärsi hakea tehdasta maailmanperintökohteeksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Herrat vasemmalta Kapiainen, Niinisaari ja Ryytty ihailemassa viimemainitun Moto Guzzi V7 Sportia, joita on tehty vain 2000 kpl.

Kaikki kolme olivat matkassa hieman harvinaisemmilla Moto Guzzi -moottoripyörillä. Mika Ryytty löysi oman pyöränsä Saksasta. Tätä nimenomaista mallia Moto Guzzin V7 Sport:ia valmistettiin vuosina 1972-74 yhteensä 2000 kappaletta. Suomeen tätä mallia tuotiin vain kaksi kappaletta. Aikanaan tämä pyörä oli kallein tehdasvalmisteinen sporttipyörä. Samaan rahaan olisi saanut silloin kaksi 750-kuutioista Hondaa.

Vuonna 2011 Kapiaisen Saksasta ostamaa Moto Guzzi V11 Le Mans Nero Corsaa on valmistettu vain noin 200 kappaletta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kapiaisen Saksasta ostamaa Moto Guzzi V11 Le Mans Nero Corsaa on valmistettu suunnilleen 200 kpl.

Stelvion kyytiin mahtuu

Kouvolalaiset Mika Niemelä ja Marjo Alanko olivat matkassa 1200-kuutioisella Moto Guzzi Stelviolla. Niemelä on toista kesää Guzzi-kuski ja kovasti tyytyväinen pyöräänsä. Hänen aikaisempi pyöränsä on täysin toisenluontoinen 1100-kuutioinen Honda Shadow, joka löytyy miehen tallista edelleen.

Pääsyy vaihtoon oli se, että kyydissäolijalla eli Marjolla oli custom-pyörässä hieman ahdas istuma-asento. Hän kun on pitkäjalkainen, niin polvikulma oli pitkillä matkoilla turhan tiukka, ja polvet suussa istuminen on oikeasti rasittavaa pidemmän päälle.

– Pitkillä matkoilla polvet olivat konkreettisesti rakoilla, kun polvisuojat painoivat ihoa, Marjo kertoo.

- Vuosimallin 1996 Shadow ei myöskään ole mikään tehoihme, mutta 2011-mallin Stelviossa on 110 hevosvoimaa, joka kyllä riittää, Niemelä toteaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mika Niemelä ja Marjo Alanko ovat tyytyväisiä Stelvioon.

Pariskunta pyörähtää vähintään kerran vuodessa Päijänteen ympäri, josta tulee matkaa nelisensataa kilometriä.

– Päijänteen ympäri ajaa päivässä, kun malttaa oikaista Korpilahdesta yli.

Stelvion hyviä puolia ovat Niemelän mielestä myös pieni polttoaineenkulutus sekä hyvä jousitus ja iskunvaimennus.

– Guzzi kulkee noin viidellä litralla siinä missä Shadow söi seitsemän.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

V11 Scura.