Kari Karttiala on tuttu näky road racing -radoilla. Karttialan kilpaura alkoi yli 50 vuotta sitten, joten hän on ajanut samoissa kilpailuissa Jarno Saarisen kanssa. Uraan mahtuu paljon, olihan hän muun muassa sivuvaunuratamoottoripyöräilyn maailmanmestari Pekka Päivärinnan isän, Jorma Päivärinnan kyytiläisenäkin. Mp-tuntemusta on kertynyt myös moottoripyöräkorjaamoyrittäjänä. Taukoja kilvan ajamisessa on ollut, mutta viime kaudella hänet nähtiin Veteraanimoottoripyörä-kilpailuissa sivuvaunuluokassa, kyydissään Pia Koskela.

Eläkkeeltä takaisin töihin. Kuinka päädyit tähän Jarno Saarisesta kertovaan tv-sarjaan mukaan?

– Vanha työtoverini vuosien takaa ja nykyinen Japsistarojen puuhamies Matti Paukkonen soitti ja kysyi tulisinko tapaamaan Juha Saarista (ei mitään sukua Jarno Saariselle). Juha vetää ajoneuvopuolta tulevassa, Jarno Saarisesta kertovassa TV-sarjassa. Tapasimme Juha Saarisen kanssa tietenkin Kehäkessalla, sehän on motoristien kokoontumispaikka. Siellä Saarinen kertoi mistä on kysymys: he tarvitsivat ihmistä, jolla on tietoa vanhoista kilpamoottoripyöristä ja siitä, mistä niitä saisi kuvauksiin lainaan. Kieltäydyin ehdottomasti, näin eläkepäivillä en rupea enää tuommoiseen hommaan.

– Hän sai kuitenkin pehmiteltyä minut. Tuli tunne, että tämä voisikin olla ihan mielenkiintoinen projekti ja jo seuraavana päivänä kirjoitin työsopimuksen tuotantoyhtiön kanssa.

– Ajelin autolla ympäri Suomea keräilemässä näitä pyöriä. Melkein jokaisen kävin itse hakemassa omistajien talleista. Ei näitä mistään kaupasta saa. Kahdessa kuukaudessa sain kaiken kaikkiaan 60 pyörää.

Yamaha kilpapyöriä rivissa. Punaiset ovat Aermaccheja. Pyörien joukosta löytyy todellisia harvinaisuuksia.

Yamaha kilpapyöriä rivissa. Punaiset ovat Aermaccheja. Pyörien joukosta löytyy todellisia harvinaisuuksia.

Mistä kaikkialta näitä pyöriä hait?

– Pohjoisin on Keski-Suomen yläpuolelta, ei paljon kauempaa. Pohjoisemmastakin olisi pyöriä löytynyt, mutta kun kaiken muun lisäksi näinkin tuli ajomatkaa monta tuhatta kilometriä, niin piti priorisoida, mistä asti niitä alkaa hakemaan.

– Pyöränhakureissut kestivät yleensä kauan. Kaikki ovat vanhoja tuttujani viidenkymmenen vuoden takaa. Kahvin juonti ja seurustelu oli tärkeintä. Ensin käytiin läpi sairaudet, vaimon sairaudet, katsottiin kaikki mitä on rakennettu ja vasta sitten päästiin itse asiaan. Vaikka useimmat ensin kieltäytyivätkin antamasta pyöriään lainaan, niin lähtiessä oli monta kertaa kaksikin pyörää kyydissä. Kaikki perustuu luottamukseen.

– Olen ollut yli 50 vuotta näissä hommissa mukana. En sentään ole suututtanut kaikkia, kun näinkin hyvin sain noita pyöriä lainaan, mutta kova työ oli.

60 pyörää on valtava määrä. Mihin niin monta tarvitaan?

– 60 pyörää ei oikeastaan edes riittänyt. Jokaisessa luokassa, 125cc, 250cc, 350cc ja 500cc viivalla on 25 pyörää, niin yhteensä se on jo sata pyörää. Jouduimme yhdistelemään luokkia ja käyttämään samoja pyöriä, varsinkin Yamahoita. Niihin vaihdettiin vain teipit kylkeen ja eriväriset numerokilvet.

Vanhojen pyörien huoltamisessa ja korjaamisessa on iso työ, johon tarvitaan asiansa osaavia ammattilaisia.

Vanhojen pyörien huoltamisessa ja korjaamisessa on iso työ, johon tarvitaan asiansa osaavia ammattilaisia.

– Kaikki moottoripyörät ovat 50 vuotta vanhoja. Tarvittiin pyörä, varapyörä ja varapyörän varapyörä. Parhaimmillaan kameratestissä oli 11 pyörää. Kun oli oltu pari päivää, niin yhdeksän niistä oli hajonnu tai tullut jotakin pikkuvikoja, mutta käyntikuntoisia oli jäljellä enää kaksi. Vasta silloin tuotantoyhtiökin tajusi, kuinka kova työ näissä on. Näitä ei saa mistään muualta kuin kavereiden talleista ja osaa pyöristä ei ole 20-30 vuoteen edes käynnistetty. Ne piti ensin korjata ja kunnostaa, ennen kuin niillä pääsi edes ajamaan.

Kuka ne kunnostaa ja korjaa?

– No minä ja parhaimmillaan minulla oli Imatralla kahdeksan kaveria töissä. Siinä oli mukana automiehet ja apukuskit, mutta myös ammattimekaanikkoja. Vanhoja pyöriä korjaamaan ei uskalla ottaa ketä tahansa. Kaikki mekaanikot ovat vanhoja MP-korjaamoni työntekijöitä tai muita tämän alan kavereita, joista tiedän, että he osaavat ja tietävät mitä pitää tehdä.

– Virallinen nimikkeeni tässä tv-tuotannossa on moottoripyörämekaanikko, mutta pyörien huoltamisen ja korjaamisen lisäksi olen kuvauspaikalla asiantuntijana. Kuvauspaikalla katson, että kaikki on "kuvan kestävää". Eli jos kuvataan vuodelta 1970 niin tarkistan, ettei pyörässä ole vuoden 1972:n osia. Näitä on vaikea tietää, ellet oikeasti tiedä, enkä tiedä kaikkea, mutta tiedän kuka tietää. Kuvauspaikaltakin olen joutunut kesken kuvausten "kilauttamaan kaverille", jollekin vanhalle suomalaiselle MM-kisakuskille, että miten liikennevalot siihen aikaan paloivat jossain Hochenhaimissa. Pitää tietää, mistä tietoa hakea, keneltä kysyä ja vielä, että onko henkilö enää elossa. Se on yksi ongelma meidän ikäpuoliskolla, hyvää tietoa on häipynyt.

Näillä pyörillä on ajettu kilpaa 1960-70 -luvulla. Kuvan vasemmassa laidassa Lauri ´Lasu´ Veijalainen.

Näillä pyörillä on ajettu kilpaa 1960-70 -luvulla. Kuvan vasemmassa laidassa Lauri ´Lasu´ Veijalainen.

Entä varaosat, löytyykö niitä?

– Jonkun verran, mutta todella huonosti. Eläkkeellä oleva kaverini, Lauri "Lasu" Veijalainen, on erikoistunut korjaamaan vanhoja pyöriä. Hän on metsästänyt osia ympäri maailmaa. Kaikkiin pyöriin ei edes löydy uusia osia, joten pitää tietää mistä päin maailmaa löytyy esimerkiksi vähän käytetty mäntä. Vanha MM-kuljettaja Joni Vikström tekee tätä Turussa ja on jonkun verran avustanut meitä.

Pyörien kuljettaminen kuvauspaikalta toiseen. Siihenkin tarvitsee vähän enemmän tietotaitoa?

– Pyöriä on niin paljon, etteivät ne mahdu yhteen rekkaan, kun niitä ei voi päällekäinkään laittaa, niin lisäksi on useampi pakettiauto. Vanhat pyörät ovat aika herkkiä. Sitominen kestää todella kauan kun jokainen pitää sitoa erikseen. Parhaimmillaan pelkästään pakettiautossa kuskattujen pyörien vakuutusarvo lähentelee 300 000 €. Kaikki pyörät on vakuutettu täydestä arvosta.

Arvokkaiden pyörien lastaamisessa pitää olla erityisen huolellinen.

Arvokkaiden pyörien lastaamisessa pitää olla erityisen huolellinen.

Mikä on tähän mennessä ollut kaikkein haasteellisin tilanne?

– Haasteellisia tilanteita on ollut paljon. Kuvausporukka on iso ja jos pyörään tulee jotakin vikaa, niin samalla sekunnilla pitää osata päättää korjataanko heti, ja jos korjataan, niin lisäksi pitää tietää kauanko korjaaminen kestää. Jos siihen menee 5-10 minuuttia, niin kuvausryhmä odottaa, mutta jos korjaamiseen menee puoli tuntia tai kauemmin, niin pystyvät kuvaamaan jotakin muuta sinä aikana. Aika on kallista, pitää tehdä nopeita päätöksiä, eli pitää olla kova paineensietokyky. Muuta haastetta ei tässä oikeastaan ole.

Ride On tv-sarjan stuntteja ja muuta henkilökuntaa kuvaustauolla.

Ride On tv-sarjan stuntteja ja muuta henkilökuntaa kuvaustauolla.

Miltä tuntuu yhtä-äkkiä olla ikäänkuin kaiken aikaa töissä?

– Ajoharrastuksen myötä olen hyväkuntoinen, jaksaa tehdä pitkiä päiviä. Nyt talvella olen ollut osa-aikahommissa, ettei koko aikaa tarvitse painaa täysillä. Tietysti vastuu painaa, kun itse pitää kaikki hommata ja nämä ovat arvokkaita pyöriä. Enemmän tässä on töitä kuin missään niin sanotussa normaali työpaikassa. Kun on yrittäjätaustaa, niin tietää minkälaista hommaa tämä on. Ei ole ihan kuumana siinä, että mitä nyt tapahtuu.

Missä kohtaa kuvauksia nyt ollaan menossa?

– TV-sarjasta on kuvattu jo kolmasosa, muun muassa kaikki Suomi-kuvaukset. Tällä hetkellä rakennamme replica-pyöriä, esimerkiksi vanhoja Jawoja. Ensi viikonloppuna lastataan ensimmäiset pyörät ja lähetetään edeltä Kroatiaan, jonne siirrytään maaliskuun aikana perässä. Kroatiassa kuvataan noin kymmenen viikkoa.

Oletko kaiken aikaa matkassa?

– Aina kun on pyöriä kuvauksissa, niin olen paikalla.

Kari Karttiala ja Ride On tv-sarjassa käytettävä kamera kiinnitettynä kilpapyörään.

Kari Karttiala ja Ride On tv-sarjassa käytettävä kamera kiinnitettynä kilpapyörään.

Aiheesta aikaisemmin:

Ratamoottoripyöräilijä Jarno Saarisen uskomaton tarina lopultakin tv-sarjaksi

Jarno Saarisen palkintopokaalit ensimmäistä kertaa esille Suomen Moottoripyörämuseoon

Imatranajon legendaarisen katuradan nimeksi Jarno Saarinen Circuit Imatra

Jarno Saarisen kisapyörät ja MM-ajoasu elävöittivät historiaa Kuopiossa

Paroni Jarno Saarisen elämäkerta: lapsille (ja aikuisille) suunnattu vauhdikas ja seikkailuntäyteinen kirja julkistettiin eilen

Jarno Saarisen patsaan paljastustilaisuus oli motoristien kunnianosoitus edesmenneelle mestarille

Jarno Saarinen saa patsaan kotikaupunkiinsa Turkuun 2.7. italialaisten faniensa toimesta