Korkein hallinto-oikeus käsitteli asian ja antoi siitä päätöksensä tiistaina. Koko prosessi kesti siten miltei kahdeksan kuukautta, koska sakotuspäivämäärä oli 26.6.2014 ja lopullinen päätös saatiin 16.2.2015
Tapahtumat etenivät siten, että motoristi jätti pyöränsä Linnankoskekadun varrella sijaitsevalle maksulliselle parkkipaikalle ja hänen vaimonsa kiinnitti maksulipukkeen pyörän tuulilasin sisäpuolelle lippuautomaatissa olleiden Porvoon pysäköinninvalvonnan ohjeiden mukaisesti.
Kahden tunnin lippu oli lunastettu keskustasta kello 14.30. Samalla lipulla sai pysäköidä myös tällä pysäköintialueella. Motoristin palattua moottoripyörälle kello 16.25 moottoripyörässä oli pysäköintivirhemaksu eikä pysäköintimaksulappu enää ollut tuulilasissa. Koskaan aiemmin pysäköintimaksulappua ei oltu varastettu.
Oikaisuvaatimusta matkaan
Moottoripyöräilijä teki oikaisuvaatimuksen Porvoon kaupungin pysäköinninvalvojalle, mutta tämä oli hylännyt sen. Pysäköinninvalvoja oli lausunnossaan todennut, että moottoripyöräilijän on tarvittaessa voitava osoittaa maksaneensa pysäköintimaksun. Tästä syystä Porvoon pysäköinnintarkastajat ovat ohjeistaneet moottoripyöräilijöitä kiinnittämään pyöräänsä muistilipukkeen ja säästämään varsinaisen pysäköintilipun itsellään todisteena maksetusta pysäköintimaksusta.
Motoristi totesi vastaselityksessään, ettei hänelle ole annettu "muistilipuke pyörään ja pysäköintilippu taskuun" -ohjeistusta. Hän on toiminut pysäköintimittariin laitettujen pysäköinninvalvojan ohjeiden mukaisesti ostaessaan lipun ja noudattaessaan ohjeita kirjaimellisesti. Hän ei olisi voinut toimia millään muulla tavalla, joka ei olisi ollut ristiriidassa pysäköintimittarissa olevien ohjeiden kanssa.
Hallinto-oikeus hylkäsi motoristin oikaisuvaatimuksen koska moottoripyörässä ei tarkastushetkellä ollut pysäköintilippua nähtävillä: "Muulla A:n esittämällä ei ole sellaista merkitystä tässä asiassa, että pysäköintivirhemaksu olisi sen johdosta poistettava. Pysäköinninvalvojan päätöstä ei ole syytä muuttaa," Hallinto-oikeus päätti.
Korkein hallinto-oikeus
Motoristi pyysi lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja vaati, että hallinto-oikeuden ja pysäköinninvalvojan päätökset kumotaan ja pysäköintivirhemaksu poistetaan. Lisäksi hän oli sitä mieltä, että Porvoon kaupungin pysäköinninvalvonnan oli korvattava hänelle korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä perittävä oikeudenkäyntimaksu.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei A:n maksettavaksi voitu määrätä pysäköintivirhemaksua, koska tämä saadun selvityksen perusteella oli maksanut pysäköintimaksun eikä ollut menetellyt pysäköintilipukkeen kiinnittämisen osalta tieliikenneasetuksen 21 §:n ja pysäköintiautomaatissa olleen ohjeen vastaisesti.
Näkökulma asiaan
Mielenkiintoiseksi asian tekee KHO:n käsittelyn näkökulma, jossa todettiin, että pysäköintimaksu oli todettu suoritetuksi, ja olennaista oli se, oliko lipun asettaminen tuulilasiin, josta se on ilmeisesti varastettu, pysäköintimaksun määräämisen aiheuttanut teko. Motoristi oli toiminut lipun asettamisessa tuulilasiin pysäköinninvalvojan kirjallisten pysäköintiautomaateissa olevien ohjeiden mukaisesti. Sen sijaan pysäköinninvalvonnan esittämä vakiintunut ratkaisukäytäntö ei täytä lain vaatimuksia, koska se on ristiriidassa pysäköintiautomaateissa kirjallisesti annetun ohjeen kanssa. On mahdotonta tietää, millaisia suullisia ohjeita virkamies antaa, kun ei ole itse tällaista suullista ohjeistusta saanut.
Koska pysäköinninvalvonta sakotti sillä perusteella, että he ohjeistavat motoristeja toimimaan eri tavoin kuin lippuatuomaateissa kirjallisesti ohjataan, motorisi ei ulkopaikkakuntalaisena ole voinut tietää asiasta. Maksuautomaateissa on kehotus laittaa lippu näkyvälle paikalle tuulilasin taakse. Asia on KHO:n mukaan ongelmallinen, koska autossa lippu jää suljettuun ohjaamoon toisin kuin moottoripyörissä. Säännös koskee kuitenkin myös viimemainittuja.
Kehotus laittaa pelkkä muistilipuke tuulilasiin ja ottaa maksulipuke mukaan ei ole KHO:n mukaan lainkäyttötilanteissa huomioitava määräys.
KHO määräsi siis palauttamaan pysäköintimaksun motoristille, mutta hylkäsi oikeudenkäyntimaksun korvaamisvaatimuksen siitä syystä, että koska maksu palautetaan, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Motoristin oikeusturva
Koko tämä prosessi itsessään sisältää monta kiinnostavaa asiaa. Ensinnäkin yleisellä tasolla mielivalta moottoripyöräilijän parkkimaksun suorituksen arvioinnissa. Tällä hetkellä ei ole olemassa järjestelmää, jolla motoristi voisi osoittaa maksaneensa parkkimaksun siten, että pysäköinninvalvoja voisi sen todeta ilman maksukuitin varkausriskiä. Sen vuoksi ollaan siirrytty käytäntöön, jossa muistilipuke voidaan kiinnittää pyörään, mutta kuittiosa otetaan mukaan.
Jos muistilippu häviää pyörästä, motoristi joutuu joka tapauksessa asioimaan erikseen pysäköintiviranomaisen kanssa ja tekemän oikaisuvaatimuksen. Miten puolueeton pysäköinninvalvoja tilanteessa on, jollei motoristilla ole todistajia, kuten tässä tapauksessa onneksi oli? Ja joka tapauksessa edessä on oikaisuvaatimuksen tekemisen vaiva ja siihen joutuu käyttämään aikaa.
Lisäksi on olemassa riski, että vaikka periaate maksulipun mukaan ottamisesta toimisikin, niin jos pysäköinninvalvonta päättää, se voi aina kirjoittaa pysäköintisakon moottoripyöräilijälle, jos virallinen maksukuitti ei olekaan kiinni pyörän tuulilasissa. Tämä johtuu siitä, että laissa tätä avoimempaa tulkintaa ei ole kirjoitettuna olemassa.
Tässä tapauksessa se, että moottoripyöräilijä ensin teki oikaisuvaatimuksen, sitten valitti hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen vielä joutui valittamaan KHO:een ennen kuin sai oikean lainvoimaisen tuomion, kesti miltei 8 kuukautta, joka on aivan liian pitkä aika. Lisäksi koko prosessin motoristilta vaatima vaivannäkö on todennäköisesti ollut kohtuuttoman suuri.
Tätäkin taustaa vasten motoristien osalta pysäköintilainsäädäntö olisi hyvä modernisoida.
Aiheesta aiemmin sivuillamme: Moottoripyörien pysäköinti Suomessa on onnenkauppaa, vai onko?