Moottoripyörän vanteiden tulostaminen esimerkiksi on vaativaa, sillä niiden pitää kestää täytetyn renkaan paine. Samoin pyörän etupää ohjauslaakereineen joutuu kestämään melkoisia voimia. Kaikki kuvassa näkyvässä pyörässä on kuitenkin valmistettu muovista, ja silti pyörän pitäisi kestää kaksi päällä -ajonkin. 

Pyörä on mallinnettu Harley-Davidson Softailin mukaan, ja on 2,4 metriä pitkä ja painaa 113,4 kilogrammaa. Sen runko - joka on suunniteltu yrityksn ja erehdyksn kasvattavalla metodilla - kantaa 181 kilogramman kuorman.

Muuten kuin tulostamalla tuotettuja osia ovat sähkömoottori, jarrut, sähköjohdotus, hihnaveto, akku, peilit, sivuseisontatuki sekä jotkin pultit.

Vanteet ovat erityinen haaste renkaiden aiheuttaman rasituksen vuoksi.

Testimalli

Olennaisinta pyörässä on, että se on täysin toimiva. Moottorin teho on vain yksi hevosvoima, jolla pyörä kipuaa 24 km/h vauhtiin. Nykyinen akku riittää muutaman minuutin ajoon.

Pyörä ei ehkä edusta vielä mitään huippuläpimurtoa teknologiassa, mutta sen tavoitteena on varmasti osoittaa valmistajan, TE Connectivityn osaamista sekä sitä, että muovista pystytään tulostamaan isoja mekaanisia rasituksia kestäviä kantavia rakenteita.

Pyörän valmistukseen on käytetty tuhat työtuntia ja sen kustannukset ovat olleet 25 000 dollaria. Tuloksen on aikaansaatu joka tapauksessa täysin toimiva moottoripyörä. Kuvissa näkyvä pyörä on jo toinen prototyyppi, sillä ensimmäinen vaurioitui kuljetuksessa.

Moottori on sentään vain sähköinen.

Lasersintraus

Osa metalliosista kuten ajovalon kotelo on valmistettu pronssista tulostamalla, sananmukaisesti sintraamalla se kerros kerrokselta laserin avulla metallipulverista. Todella mielenkiintoista on se, että pyörän laakerointi on valmistettu tulostamalla muovista, ja testeissä on saatu varmuus siitä, että ne kestivät lämmöstä ja painosta aiheutuvat kuormat.

Osien kasvattaminen tai niiden pinnoittaminen sintraamalla laserilla on kehittymässä valtavaa vauhtia sekä auto- että lentokoneteollisuudessa. Gizmagin mukaan esimerkiksi Ducati hyödyntää sitä, ja on onnistunut tulostamaan täysin toimivia moottoreita ja siten lyhentämään uuden Desmosedici-kilpamoottorin kehityssyklin 28:sta vain kahdeksaan kuukauteen.

Lisää teknisesti haastavia osia.

3D-teknologia on siis kehittymässä harppauksin. Jo laserpinnoituksen avulla pystytään saamaan aikaan metallisovelluksia, jotka kestävät kuumaa ja kulumista vastaan aivan eri tavalla kuin perinteiset metalliseokset. Laserilla sintraamalla on jo kasvatettu lentokoneeseen siipi, joten mahdollisuudet vaikuttavat rajattomilta.

Tästä 3D-moottoripyörästä lisätietoja TE Connectivityn ja 3DPrintin sivuilta.

Mielenkiintoista nähdä, miten pian on mahdollista valmistaa kaikki pyörän tarvitsemat osat 3D-menetelmin.