Houstonin yliopiston järjestämään tutkimukseen osallistui 59 vapaaehtoista, joita pyydettiin ajamaan ajosimulaattorilla sama matka neljään kertaan. Ensin tavalliseen tapaan, "normaaliolosuhteissa", eli keskittyneinä ajamiseen, toinen kerta häirittynä heille tehdyillä kognitiivisesti haastavilla kysymyksillä, kolmas kerta vahvasti emotionaalisesti vaikuttavilla kysymyksillä ja neljäs kerta siten, että he kirjoittivat ajaessaan tekstiviestejä. Tuloksen varmistamiseksi ajokertojen järjestys valittiin satunnaisesti.

Tutkijoina hankkeessa toimivat Houstonin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Ioannis Pavlidis sekä Teksasin A&M Kuljetusinstituutin(TTI) johtaja Robert Wunderlich

Tekstaaminen ainoa vaarallinen

Kaikissa kolmessa härintätapauksessa; hajamielisenä, emotionaalisesti häirittyinä ja tekstatessaan, tutkijat huomasivat, että kuljettajien ratinkäsittelystä tuli hermostunutta verrattuna normaaliin ajamiseen. Tämä hermostunut ajaminen aiheutti merkittäviä harhautumia ajoradalla, mutta vaarallista ajoa ainoastaan tekstaamisen häiritessä ajosuoritusta. Molemmissa muissa häiriötekijätapauksissa hermostunut ajaminen johti suorempiin liikeratoihin, jotka olivat samaa tasoa normaalin ja turvallisen ajamisen kanssa.

– Todennäköinen selitys tälle ristiriidalle löytyy aivojen osasta, jonka nimi on etummainen pihtipoimu, anterior cingulate cortex, ACC, Pavlidis sanoo. – ACC:n tiedetään automaattisesti puuttuvan ristiriitatilanteisiin virheiden korjaajana. Tässä tapauksessa ristiriita tai konflikti johtuu kognitiivisestä, emotionaalisesta sekä sensorimotorisesta eli tekstaamisen aiheuttamista stressitekijöistä. Tämä nostaa fyysisten stressitekijöiden tasoa, synnyttäen "taistele tai pakene" -energiaa kuljettajan käsivarsiin, mikä aiheuttaa hermostunutta ratinkäsittelyä.

Aivojen korjausautomatiikka häiriintyy tekstatessa

– Mitä tapahtuu silloin, kun ACC puuttuu automaattisesti tapahtumiin on, että se tasapainottaa minkä tahansa vahvan hermostuneen tai äkkinäisen liikeen oikealle aivan yhtä suurella liikkeellä vasemmalle ja päinvastoin. Lopputulos on, että tämän puuttumisen seurauksena ohjaus ei vetele mihinkään suuntaan vaan tuloksena on ajaminen aivan suoraan, Pavlidis kertoo.

Että ACC pystyy toteuttamaan tämän korjaavan toimintansa, se tarvitsee apua kuljettajan silmä-käsi-koordionaatiosilmukasta. Jos tämä silmukka katkeaa, kuten se tekee, kun kuljettaja tekstaa ajaessaan, silloin ACC epäonnistuu ja hermostunut ja äkkinäinen ohjauspyörän käsittely jää korjaamatta, johtaen merkittäviin suuntapoikkeamiin ajoradalla sekä mahdollisesti onnettomuuksiin.

– Kuljettajan mieli voi vaeltaa, ja hänen tunteensä voivat kiehua, mutta "kuudes aisti" (ACC) pitää henkilön turvassa ainakin sikäli, että se pitää huolen suunnasta, Pavlidis pohtii. – Mikä tekee tekstaamisen niin vaaralliseksi, on se, että se aiheuttaa kaaosta tähän kuudenteen aistiin. Autonomisesti ajavat autot saattavat ohittaa tämänkaltaiset ongelmat, mutta tarinan moraali on siinä, että ihmisillä on oma automaattijärjestelmänsä, joka pystyy ihmeisiin, kunhan sen toimintaa ei häiritä.

Miten puuttua matkapuhelimen käyttöön?

Pavlidis ja Wunderlich uskovat, että tieteellinen ja teollinen yhteisö voivat hyötyä tutkimuksen tuloksista. He osoittavat, että kysymys siitä, mitä tapahtuu, kun autonomisesti ajavat autot kokevat toimintahäiriöitä on esitettävä nyt mieluummin kuin myöhemmin. Tutkimukset tuloksia pyritään hyödyntämään autonomisesti ajavien autojen teknologiaa ja ohjelmistoalgoritmeja kehitettäessä.

Toimituksen tähän asiakokonaisuuteen esittämä osakysymys kuuluu, pitäisikö kaikenlainen matkapuhelimen käyttö kieltää ajaessa ja tekstaaminen erityisesti sekä määrätä tapahtuvasta riittävät sanktiot, kuten samantyyppiset rangaistukset kuin alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisesta tai kaksinkertaisella ylinopeudella ajamisesta?

Tutkimus löytyy täältä ja video, jossa Pavlidis selostaa tutkimuksen tuloksia täältä. Asiasta kertoi ensin Gizmag. Artikkelin pohjana on käytetty Pavlidiksen omaa kirjoitusta Houstonin yliopiston julkaisussa, johon linkki tässä.