1. Lähtiessä pyörän on oltava kunnossa

Tämä on ohje, joka koskee kaikkia motoristeja. Pyörän silmämääräinen tarkastus on hyvä tehdä joka kerta ennen lähtöä ja varsinkin pidemmälle matkalle lähdettäessä. Ei vuotoja, eikä mitään visuaalisesti tavallisuudesta poikkeavaa? Öljyä on, jäähdytysnestettä on. Valot ja vilkut toimivat. Hyvä, kohta yksi selvä!

2a. Oikea pakkaaminen, laukut

Ennen kuin vielä nouset pyörän päälle, on sitä ennen pakattava mukaan tulevat tavarat oikein matkaan. Jos sinulla on kaikki kolme laukkua, reppu ja vielä tankkilaukku, kannattaa pakata raskaat tavarat mahdollisimman alas ja eteen sivulaukkuihin ja mitä ylemmäs matkatavaroita tulee, sitä kevyempiä niiden tulisi olla.

Väärin pakkaaminen vaikuttaa pyörän tasapainoon ja nostaa pyörän painopistettä ylemmäs, mikä automaattisesti heikentää ajettavuutta varsinkin kaarteissa ja seprentiineissä, mutta myös aivan normaaliajossa. Pyörä on huterampi käsitellä kaikin tavoin.

Toisaalta järkeä käteen: tankkilaukku voi olla hyvä paikka pitää kameraa, vaikka se olisi vähän painavampikin, koska sieltä sen saa nopeasti esiin. Sivulaukun alaosaan piilotetusta kamerasta on harvoin hyötyä, ja joka tapauksessa sen esille kaivaminen alusvaatteiden ja pelikorttien yms seasta on ärsyttävää. Semminkin kun ne pitää joka kerta pakata takaisin.

Normaali tapa matkalle lähdettäessä on nostaa kaikki mukaan tulevat tavarat esille, pakata ne, huomata, että noin puolet ei mahdu mukaan ja siinä vaiheessa aloittaa terve karsinta. Yleensä tavaraa tulee mukaan vähän hassusti: noin puolet on sellaisia joita ei tarvita koko matkan aikana ja sitä tarvittua puolta pitäisi mukana olla vastaavasti paljon enemmän.

Mitä enemmän ajaa pitkiä matkoja, sitä vähemmän virheitä ja huteja pakkaamisessa todennäköisesti sattuu. Ja joka tapauksessa reissun mittaan tavarat löytävät oikeat paikkansa. Ne tavarat joita tarvitaan useimmin sijoittuvat sinne, mistä ne saa helposti ja nopeasti esiin. Harvemmin käytetyt painuvat syvemmälle.

2b. Oikea pakkaaminen; reppu ja nyytit

'Mikäli sinulla ei ole sivu- ja takalaukkuja eikä tankkilaukkuja vaan olet matkassa repun ja takapenkille ja mahdollisesti takatarikalle aseteltujen nyyttien kanssa, edellisen ohjeen sääntö raskaitten tavaroitten pakkaamisesta mahdollisimman alas pätee. Lisäksi jos tavarat ovat takasatulalla ja tarikalla narujen tai mustekalan varassa, varmista, että ne ovat kunnolla kiinni eivätkä pääse nuljumaan.

Liikkuva tavarapino heikentää ajettavuutta ja tekee varsinkin mutkiintulon epämääräiseksi, varsinkin, jos painopiste samalla vielä nousee ylemmäs. Kaarteessa mutkaan mukautuvat tavarat ikäänkuin jatkavat vielä matkaansa senkin jälkeen kun olet kallistanut riittävästi, joten pahimillaan joudut oikaisemaan kallistusta kesken kaarteen. Tunne on sama, kuin jos sinulla olisi mukana kyytiläinen, joka kallistuu ulkokurvin puolelle.

3. Jousituksen ja iskunvaimennuksen säätö

Vieläkään et pääse pyörän selkään asti, vaan sitä ennen on kaivettava pyörän käyttöohje esiin ja tarkastettava, mitkä asetukset jousitukseen ja iskunvaimennukseen on aseteltava kasvaneen kuorman vuoksi. Yleensä ohjeet annetaan aina ajajalle yksin, ajajalle matkatavaroiden kanssa sekä kyytiläisen ja vielä kyytiläisen ja matkatavaroiden kanssa. Valitse oikea vaihtoehto.

Jousituksen ja iskunvaimennuksen säätö saattaa vaatia erillisiä työkaluja, mutta tehty työ helpottaa varmasti matkantekoa, kun pyörän ajettavuus säilyy kasvaneesta kuormasta huolimatta niin hyvin entisellään kuin mahdollista.

Mikäli jousitus ja iskunvaimennus ovat säädettävissä elektronisesti, niin se on tietysti helpompaa, mutta pitää joka tapauksessa tehdä ennen matkaanlähtöä.

4. Hallintalaitteiden toimivuus

Nyt olet päässyt jo pyörän selkään istumaan ja seuraavaksi varmistat, että kaikki hallintalaitteet, erityisesti jarrut toimivat kuten pitääkin - ja tämä jo ennen liikkeellelähtöä. Jarrupalathan vaihdettiin viime huollossa, eikä siitä ole vielä liikaa kilometrejä?

5. Tankkaus ja rengaspaineet

Seuraavaksi ajat tankille ja tarkistat samalla että rengaspaineet ovat käyttöohjeen suosituksen mukaiset. Liian alhainen regaspaine tekee pyörän käsittelystä epämääräistä. Tällä pienellä alkumatkalla pyörän toimivuus varmistuu ja vielä pystyt vaikuttamaan asioihin, jos ajo tuntuu epämääräiseltä. Kaksi päällä ajoahan olet harjoitellut jo aiemmin?

Viimeistään tässä vaiheessa muistat katsoa ja varmistaa, että renkaissa on kulutuspintaa riittävästi koko matkan ajaksi?

6. Tauko on paikallaan

Pitkä ajopäivä tiedossa ja pitäisi ehtiä kauas? Perille pääseminen varmistetaan sopivin välein pidettävien taukojen avulla. Taukojen pito on vähän henkilökohtaista, niille oppii löytämään sopivat välit, mutta puolitoista-kaksi tuntia ajoa ja paussi ei ole huono lähtökohta. Siitä voi sitten harventaa tai tihentää tarpeen mukaan. Taukojen pituuden ei välttämättä tarvitse olla suuri, voi olla että pieni jaloittelu riittää. Pääasia, ettet pääse jäykistymään liikaa.

Mikäli kyytiläinen tupakoi ja sinä et, kannattaa tiedustella nikotiinirippuvuuden asettamia kellonaikarajoja, ettei tule tarpeetonta skismaa matkanteossa.

7. Tankkauksesta huolehtiminen

Pyöräsi varmasti tankkaat, koska muussa tapauksessa matkanteko loppuu lyhyeen. Kuumana kesäpäivänä varsinkin jossain Etelä- tai Keski-Euroopassa mutta myös normipäivänä Suomessa kuljettajan juomisesta huolehtiminen on yhtä tärkeää. Nestehukka yllättää helposti. Ajoviiman keskellä ei välttämättä tiedosta hikoavansa, joten tauoilla on hyvä ottaa muutama vesihörppy. Ja riittävä nautitun alkoholittoman nesteen määrä on siis litroja päivässä. Vesi on hyvä vaihtoehto.

Myös ruokatankkausta eli syömistä kannattaa harrastaa, tosin kohtuudella, sillä liian raskas ruokailu yhdistettynä helteeseen nukuttaa. Iron Butt -ajossa oppii nopeasti siihen, ettei turhaan aja ruuan myötä kaikkea verta vatsaansa, vaan mieluummin syö useammin, mutta kevyemmin. Sämpylä voi hyvin korvata lounaan ainakin ajoittain.

8. Varo ilmastoidun auton syndroomaa

Volvo teki 80-luvulla tutkimuksen auton ilmastoinnin vaikutuksesta kolareihin. Siinä todettiin, että ajettaessa pitkiä matkoja ilman taukoa, ilmastointi pettää kuljettajaa. Koska kehon olosuhteet ovat koko ajon ajan hyvät ja sopivan viileät, keho ei tunne väsymystä. Mikäli kuljettaja ei pidä taukoja, ja jaloittele välillä, koko päivän ajomatka saattaa aiheuttaa sen, että kuljettaja tuntee olonsa täysin virkeäksi ja kehokin antaa hyvää signaalia. Todellisuudessa kuitenkin kuljettajan keho on jäykistynyt ja kykenee vain hitaasti ja vajavaisesti reagoimaan äkilisiin tilanteisiin.

Tämä pätee myös moottoripyöräilyyn. Moottoripyöräillessä olemme ulkona koko päivän, ja jos olosuhteet ovat optimaaliset emme huomaa, että meillä olisi kuuma tai kylmä, vaan olemme tyytyväisiä oloomme ja tunnemme itsemme virkeiksi, vaikka lähtö matkaan olisi tapahtunut jo varhain aamulla. Ja kiima saada kilometrejä päivälle paljon on aiheuttanut sen, että on pysähdytty vain kerran pari, esimerkiksi 400 kilometrin välein tankkaamaan ja otettu vain vesihörpyt tai juotu kahvit ja lähdetty äkkiä matkaan, joten keho ei ole missään välissä saanut palautua normaaliksi.

Silloin saattaa tuntua majapaikalle saavuttua siltä, että kun nousee pyörän päältä, maa huojuu, ja keho on kankea ja turvallinen nousu pyörä pystyssä pitäen teettää normaalia enemmän töitä. Tämä on hälymerkki siitä, että on tehnyt virheen ja pitänyt liian vähän taukoja päivän mittaan eikä ole pystynyt huomioimaan kehon todellista väsymystä ja vireystilan hiipumista. Mikäli jotain äkkinäistä olisi tapahtunut, olisit reagoinut auttamatta myöhässä, ja mahdollisesti kehosi olisi toiminut muutenkin väärin väsymyksestä kykenemättömänä toimimaan oikein.

Tästä on syytä ottaa oppia ja pitää jatkossa pitkillä päivämatkoilla useampia taukoja. Jokainen meistä kuitenkin haluaa säilyttää todellisen vireystilansa optimaalisena ja päästä terveenä kotiin asti.