– Vähän on sellainen olo, että on kuuttakymppiä ajanut. Jalkaterä on murtunut, mutta kun se on tuossa 50 prosentissa kehoa, joka jo muutenkin on poissa pelistä, niin ei se minua paljoa haittaa. Siinähän se mukana kulkee. Tottakai sellaista pientä kihelmöintiä jalassa tuntuu, tietää että siellä on jotain pielessä, mutta jalassa ei kuitenkaan ole mitään varsinaista kipua, Ulla Kulju kertoo.

– Harmittaa kauheasti, koska kaikki meni aluksi niin hyvin. Ensimmäiseen mutkaan tullessa ohitin yhdeksän kuljettajaa ja kolmanteen mutkaan tultaessa seitsemän lisää oli jäänyt jo taakseni. Nousin siis sijalta 27 yhdeksänneksi, ennen kuin kaaduin.Tässä vaiheessa oli vasta puoli kierrosta ajettu, joten kisa olisi voinut mennä tosi hyvin.

Lauantaina ajoin Superstock 600 B:ssä ihan paskan aika-ajon. Pää ei ollut ajaessa lainkaan mukana. Lisäksi Niki Tuuli veti kovan pohja-ajan, ja kun lähtöruudukko tuli täyteen, en mahtunut enää itse kisaan mukaan. Minulle ehdotettiin, että osallistuisin Star Service Cup -sarjan aika-ajoon. En tiedä mitä siinä puolessa tunnissa tapahtui, mutta ajoin heti 5 sekuntia nopeamman kierrosajan ja samalla oman uuden rataennätykseni.

Ulla Kulju kaatui lauantaina, mutta muuten hän oli tyytyväinen ajamiseensa

Lauantaina satoi, ja kisassa jouduttiin ottamaan uusintastartti, jolloin rata ehti vähän kuivua. Oli sellainen puolihullu keli. Startti meni osaltani tosi hyvin. Las Palmasin jälkeen ennen Lemminkäistä tulee nopee vasuri, jossa takapyörä lähti vähän alta, kun oli märkä asfaltti. Sitten tulikin kuivaa, josta syystä oli tulla high sider, eli olin mennä nokan kautta pyörän yli. Sain sen korjattua viime hetkellä, mutta sitten tulikin taas märkää, jolloin takapyörä lähti alta. Liu'uttiin nätisti pyörä ja minä. Vauhtia oli tuolloin 158 km/h.

Kuten Rindellin Jukka sanoi, kaikki meni helvetin hyvin, jos ei lasketa viimeistä kolmea sekuntia, kertaa Ulla Kulju.

– Tottakai on vähän jäykkä olo, kun tuommoisesta vauhdista vetää lipat. Hengittäminen sattuu hieman ja rintakehä on arka, mutta onneksi on niin hyvät varusteet, ettei mitenkään pahemmin käynyt. Esimerkiksi niska ei ole yhtään kipeä, mikä on hyvä juttu. Ai niin ja pikkurillin kynsi katkesi, kuinkahan siitä selviän, Ulla Kulju nauraa.

– Onnettomuudesta ja mustelmista huolimatta oli hauskaa, ja nautin joka sekunnista radalla. Olen todella tyytyväinen ajamiseeni ennen kaatumista. Tällaista on moottoriurheilu.

Pyörä säilyi muuten kaatumisesta vähin vaurioin paitsi nappivaihteisto meni päreiksi. Tärkeintä on tietysti, että Ulla on kunnossa.

– Pyörä säästyi vähin vaurioin, paitsi nappivaihteisto kärsi totaalisen tuhon. Taas ei voi kuin ihmetellä, miten hienoa porukkaa täällä on. Kaikki tulivat heti kysymään, että onhan kuski kunnossa. Jokainen oli valmis auttamaan, josko olisi mitään mahdollisuutta saada pyörä täksi päiväksi ajokuntoon. Eräskin oli valmis suolestamaan autonsa ovilukitusjärjestelmän moottorin, jos siitä olisi ollut apua nappivaihteiston korjaamiseksi.

Jälleen oli aivan uskomattoman hyvä tuuri. Uuden yhteistyökumppanini, Suomen Messujen kanssa oli sovittu, että he hoitavat kahden viikon päästä Virtasalmella ajettavien kisojen osallistumismaksun. Tuli epätoivoinen olo, ettei enää pääsekään ajamaan ja menin heidän luokseen kertomaan, että osallistumismaksua on turha maksaa, kun pyöräkään ei ole kunnossa. Mutta sieltä vastattiinkin, että laitetaan nappivaihteisto siihen samaan laskuun. Ihmeellistä miten kaikki aina järjestyy, Ulla Kulju kiittelee.

– Eli kahden viikon päästä pääsenkin ajamaan Virtasalmelle, mutta ensi viikonloppuna Mikkelissä järjestettäviin TT-näytösajoihin en ainakaan pyörän kanssa ajamaan pääse. Pyörän nappivaihteiston osat joudutaan tilaamaan Britanniasta, ja ennen kuin kamat ovat pyörässä paikallaan ja se on vielä käytetty penkissä, niin viikossa se ei tule onnistumaan. Ehkä on hyvä saada kuskiakin vähän ojennukseen eilisen jäljiltä. Tuo poisjäänti Mikkelistä harmittaa ihan pirusti. Siltäkin osin olen ollut jo yhteydessä järjestäjiin, että miten tämä asia hoidetaan. Harkitaan, josko menisin sinne ihan vain muuten hengailemaan, harmittelee Kulju.

Korkealta tasolta - ansaitusti – tullut onnittelukirje.

Kolmisen viikkoa sitten sait kirjeen presidentti Sauli Niinistöltä. Joko puku tulevia Itsenäisyyspäivän juhlia varten on hommattu?

– Kyllä sitä on mietitty ja vähän katseltu, mutta ei vielä ostettu. Kuulin, että kutsut Itsenäisyyspäivän juhliin tulevat aika myöhäisessä vaiheessa, joten voi olla että joudun hankkimaan puvun varuiksi ennakkoon. Jos en sitten kutsua saakaan, niin olenpahan sitten helvetin hienossa puvussa Moottoriliiton Gaalassa. Nehän ovat ikäänkuin meidän omat "Linnanjuhlat", Ulla Kulju lisää lopuksi.