Porokellon projektipäällikkö Henna Nurminen kertoo itsekin olevansa aloitteleva motoristi, ja käyttävänsä sovellusta siten, että se on aina ajaessa puhelimessa taustalla päällä.

– Minulla on kypärääni kiinnitettynä kypäräpuhelin, joka on yhdistettynä kännykkään. Kun Porokello on päällä, se toimii taustalla ja saan korvaani porokellon kilkatuksen, mikäli saavun sellaiselle alueelle, missä on annettu varoitus. Mielestäni Porokello on erittäin tärkeä myös moottoripyöräilijöille. 2010-luvulla on sattunut yksi kuolemaan johtanut porokolari, ja valitettavasti tämä kyseinen kolari on sattunut moottoripyöräilijälle, Henna Nurminen kertoo.

Porokellon hälytysjärjestelmää ylläpitää tällä hetkellä noin 1500 ammattiautoilijaa poronhoitoalueella. Käytännössä varoitus tapahtuu siten, että kun hälyttäjä painaa nappia, ohjelmisto varoittaa 750 metrin säteellä hälytyspaikan ympäristössä liikkuvia porokellon kilkatuksella. Hälytystä annetaan 30 minuutin ajan havainnosta.

Tavoitteena puolittaa porokolareiden määrä

Porokello-sovelluksen ja koko idean isä on kemijärveläinen sovellussuunnittelija Ahti Lahtela. Hän hämmästyi vuotuista porokolarien määrää – noin 4000 vuodessa – vuonna 2011. Miehelle syntyi tällöin ajatus tietojärjestelmästä, jolla voitaisiin varoittaa autoilijoita ja muita tielläliikkujia poroista. Lahtela sai kutsun esitellä asiaa Paliskuntain yhdistyksen toimihenkilöille ja loppu onkin historiaa.

Porokello on ollut toiminnassa vuodesta 2017 lähtien, ja sen tavoitteena on puolittaa porokolarien määrä. Vaikka sovellus on ensi sijassa tarkoitettu autoilijoiden käyttöön, se toimii motoristeille yhtä hyvin. Ainoat lisävaatimukset matkapuhelimen ja sovelluksen lataamisen lisäksi (iOS- ja Android) on matkapuhelimeen liitetty kuuloke, jonka avulla hälytys kuuluu.

Porokellon toiminta-alue on sama kuin poronhoitoalueen, mikä kattaa 36 % Suomen pinta-alasta.

Kesäsesonki alkanut

– Porokellon käyttäjien määrä on jo taas kasvanut päivätasolla. Sitä voi seurata sivustollamme, Henna Nurminen kertoo. – Nousu on ollut noin sadan luokkaa viikossa. Paitsi nettitilastoista, käytön kasvun huomaa myös palautteen määrästä. Sovellukseen liittyvissä asioissa yhteydenotot kasvavat, jos on vaikka teknisiä haasteita, tai poroja alkaa olla teillä.

– Meillä porosesonki alkaa juhannukselta räkkäajan myötä. Liikenne on vilkkainta kesä-tammikuussa, ja marraskuussa on poro-onnettomuuksien kannalta pahin piikki.

Viime marraskuussa saimme kolaripiikkiä ensi kerran alas. Lanseerasimme "Musta marraskuu" -kampanjan sosiaalisessa mediassa, ja se toi tulosta. Vuodesta 2011 lähtien marraskuussa on merkittävä kolaripiikki. Se johtuu siitä, että jos lumi tulee myöhään, niin täällä on tosi pimeää, jolloin poron havaitseminen on tosi vaikeaa, ja liukkaus vielä kasvattaa kolaririskiä.

– Kampanjamme onnistui hyvin, sillä kun normaali kolarimäärä on marraskuussa 1000, niin selvisimme noin 400:llä, Nurminen iloitsee.

Porokellon projektivastaava Henna Nurminen

Porokellon projektivastaava Henna Nurminen käyttää aktiivisesti sovellusta moottoripyöräillessään.

Hyvääkin on varaa kehittää

– Kesäkuukausista heinäkuussa ajetaan eniten porokolareita, kun ihmisten kesälomat alkavat, ja kesän mökkiliikenne vilkastuu. Porokellon vaikuttavuustutkimuksesta selvisi, että varoituksia saadaan liian vähän viikonloppuisin ja kello 16 jälkeen. Kun tämä yhdistetään siihen, miten ihmiset liikkuvat, niin kolaritilasto kasvaa. Tähän liittyen julkistamme uuden kampanjan juhannuksen jälkeen toiveena saada kolaritilastoa tältäkin osin pienemmäksi.

– Olemme myös pyrkineet tuomaan Porokelloa motoristien tietoisuuteen, sillä yleensä porokolareissa säilytään henkilövahingoilta, mutta kun moottoripyörällä ollaan liikenteessä, niin riski kasvaa, toteaa Nurminen.

"Tuore motoristi"

– Minulla on ollut mp-kortti kolme vuotta, mutta olen ajanut vasta parina kesänä, Nurminen kertoo. 

Ajokkina toimii 500-kuutioinen Kawasaki, johon nainen vaihtoi isommasta 600-kuutioisesta.

– Vaihdoin pienempään, että oppisin ajamaan paremmin. Minusta pyörän käsittelytaito on kaiken a ja o, että tuntee oman pyöränsä ja osaa toimia. Tietää, mitä tehdä, jos jotain sattuu ja tapahtuu, ja pystyy reagoimaan oikein, Nurminen pohtii.

– Poroista vielä sen verran, että niiden kiertokulku vuoden aikana vaikuttaa porojen liikkumiseen ja porokolarien määrään. Tällä hetkellä on meneillään keväällä syntyneiden porojen merkintäaika. Ja lisäksi ne toikkaroivat vähän miten sattuu ja missä sattuu.

– Toivoisin, että jokainen lataa Porokello-sovelluksen ja laittaa päälle sen, kun lähtee poronhoitoalueella liikenteeseen. Hyödynnetään sillä tavoin tällaisen ilmoitusmenettelyn kautta saatava turvallisuutta parantava tieto, Henna Nurminen päättää.

Lisätietoja Porokello-sovelluksesta täällä.

Kuva Porokellon sivustolta. Siitä selviää sen hetkisten käyttäjien määrä sekä mm. sillä hetkellä voimassa olevat porohälytykset ja niiden paikat.