Esa Almgren on pitkän linjan moottoripyörätoimittaja. Tähän päivään mennessä julkaisuja on ollut yli 60:ssä eri mediassa Suomessa. Viime vuonna hän julkaisi kirjan "Tärkeimmät moottoripyörät Suomessa 1992-2017". Tapasimme Esan Keski-Suomen Moottoripyöränäyttelyssä ja otimme selville miten kirja lopulta syntyi ja mistä jo 25 vuotta kestänyt toimittajan ura oikein lähti?

– Kirja syntyi ”spin-offina” Motoristiakatemia MCA:n toiminnasta. MCA on 25 vuoden ajan kokoontunut Suomessa eri paikkakunnilla pitäen yhteiskunnan ja talouden kehitystä luotaavan tulevaisuusseminaarin. MCA:n jäsenistö koostuu tunnetuista tutkijoista, elinkeinoelämän sekä politiikan vaikuttajista ja monen alan ammattilaisista, joita yhdistää mp-harrastus. Minut pyydettiin mukaan moottoripyörien ja -pyöräilyn asiantuntijaksi. Nämä varsin korkeatasoiset seminaarit on tallennettu. Tallenteet arkistoitiin Ulkopoliittisessa Instituutissa ja luovutettiin Helsingin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnalle. Minun osuuteni oli tehdä katsaus moottoripyörien kehitykseen 25 vuoden ajalta.

Yli 500 koeajoa

Näkemystä Almgrenilta varmasti löytyy, sillä näiden 25 vuoden aikana hän on ehtinyt koeajaa ja tehdä raportin yli 500:sta tehdasvalmisteisesta moottoripyörästä. Miten löytyivät nämä Tärkeimmät 28 moottoripyörää Suomessa 1992-2017?

– Ensimmäiset hahmotukset mallikatsauksesta tein vuoden 2016 syksyllä. Tässä vaiheessa oli mukana 80 moottoripyörää. Tästä ”runsaudenpulasta” alettiin karsia MCA:n jäsenistön kanssa joka vuodelle yhtä ”tärkeintä pyörämallia”. MCA:n aineistoon ja kirjaan niitä tuli lopulta kyseiset 28 moottoripyörää.

Kirjantekoprosessi eteni flunssan ansiosta

– Motoristiakatemian aineiston katsausseminaari oli elokuussa 2017. Sain siellä innostavan kannustavan vastaanoton, ”tämä pitää saada julkaistua laajemmin”. No, sain pahuksenmoisen, kuuden viikon flunssan ja kun en muutakaan pystynyt tekemään, niin kirjoitin kirjan lopulliseen muotoonsa. Ilman flunssaa kirja olisi varmaan jäänyt tekemättä.

– Laadin kirjan nimenomaan prätkäkäyttöä ajatellen. Minipokkarikoko on tarpeeksi pieni, että sen voi ottaa taskuun mukaan matkalukemiseksi moottoripyöräreissuille. Fontti on sen verran isoa ettei ihan heti tarvita lisävaloa tai silmälaseja. Kirja on saanut laajalti positiivista palautetta.

Esimerkiksi korkeimman FIM-lisenssin ”katsastusguru” Harri Vanhala, joka tietää tekniikasta kaiken, totesi että nyt huomaa, kuinka vähän loppujen lopuksi tietää maantiepyöristä. Lukijapalautetta on tullut myös ihan aloittelevilta motoristeilta tyyliin ”tässäpä on tiivis ja helppolukuinen tietopaketti”. Otin kirjasta omakustanteena pienehkön, muutaman sadan kappaleen painoksen. Muutama on vielä jäljellä ja niitä voi tilata minulta sähköpostitse osoitteesta: esa.almgren@iki.fi. Kirjan hinta kotiin postitettuna on 21€.

Kirjalle saattaa olla luvassa jatko-osa. – Materiaalia ainakin on valmiina varastossa, Esa Almgren toteaa.

Saadaanko kirjalle jatkoa?

– Pohdin jatkoa kirjalle, sillä aineistoa kyllä riittää. Siitä olisi melko helppo tehdä kirja teemalla vaikkapa tärkeimmät cruiserit, sportit, street fighterit ja niin edelleen.

Olen koeajanut ja kirjoittanut raportit 500:stä moottoripyörästä ja vielä kun siihen lisää kavereiden ja tuttavien rakentamat ja modaamat pyörät, niin lukuun voidaan huoletta laittaa ainakin 200 pyörää lisää. Eli mahdollisten jatko-osien tekemiseksi ei tarvitse paljoa koeajoja lisää.

Näin tullaan mp-toimittajaksi

25 vuotta moottoripyörätoimittajana. Kuinka tälle uralle aikoinaan päädyit?

– 1990-luvun alussa, noin 20 vuoden ikäisenä, olin aktiivisesti mukana muun muassa nuorisopolitiikassa. Nurmijärven moottorikerhossa (NjMK) olin ihan perusharrastajana mukana. Kuntapolitiikassa tutuksi tullut legendaarinen motocrosskuski ja Helsingin Moottorikerhon (HMK) vahva vaikuttaja Keijo "Beni" Benjaminsson houkutteli minua mukaan HMK:n touhuihin ja ehdotteli roolia kerhon nuorisotoiminnassa. Pohtiessani kerhon vaihtamista oman ja HMK:n välillä, menin NjMK:n syyskokoukseen katsomaan, mitä kerho oikein meinaa.

Kyseisessä syyskokouksessa istuva puheenjohtaja ilmoitti lopettavansa. Kerhon pitkäaikainen puheenjohtaja ja vaikuttaja Jussi Koppila ehdotti minua Nurmijärven moottorikerhon puheenjohtajaksi. Kerho oli tuttu, mutta toiminta hiukan "hys-hys ollaan vaan hiljaa", mikä ei miellyttänyt. Kiitin luottamuksesta ja kerroin että jos minut halutaan puheenjohtajaksi niin linja tulee muuttumaan ja tarvitsen sille sitten hallituksen tuen.

Porukka pallotteli asiaa hetken ja niin minusta tuli, aika nuorena, Nurmijärven moottorikerhon puheenjohtaja. NjMK:lla oli työn alla ensimmäisen kerran kerhon omin voimin järjestettävä kansallinen endurokilpailu. Hyppäsin vähän kuin liikkuvaan junaan, ja huomasin, ettei kisalla ollut tiedottajaa. Tilasin Moottoriliitolta ohjeet ja aloin hoitaa hommaa. Kisa meni tosi hyvin ja kruunu tuli kun syksyllä Perttulan pöräys valittiin vuoden endurokilpailuksi Suomessa.

Vankka alku Hondan Bleidillä

Olin tainnut hoitaa oman hommanikin ihan OK, sillä paikallislehden päätoimittaja soitti toukokuussa ja kysäisi voisinko tehdä lehteen juttuja moottoripyöräilystä. Se olikin iso, mutta hauska haaste. Otin yhteyttä alan isoimpaan eli Brandtiin ja Nyholmin Harri kutsui käymään. Hän vei minut varastoon Honda CBR 900 RR Firebladen viereen ja sanoi ”otas toi ja lähden Alastaroon, siellä on Pesosen Mara ajamassa”. Juuri markkinoille tullut "Bleidi" oli ihan kunkku ja jokaisen nuoren motoristin märkä päiväuni!

Nurmijärven moottorikerhon puheenjohtajana tai muuten sen johdossa olin kaikkiaan 15 tai 16 vuotta. Siitä tuli kyllä melkoinen "johtamistaidon kurssi", kun piti yli sadan intohimoisen motoristin toiveet sovittaa yhteen ja saada kaikki puhaltamaan yhteen hiileen. Luulen että kaikki vastaavassa paikassa toimineet tietävät hyvin mistä on kyse...

Eli moottoripyörät ovat olleet osa elämää ja kilometrejä tiellä on kertynyt yli puoli miljoonaa. Paikallislehden jälkeen homma laajeni, tähän päivään mennessä julkaisuja on ollut yli 60 eri mediassa Suomessa. Sitten 2015 iski jonkin sortin prätkä-burn-out, eikä se tarkoita siis sitä savuntekoa. Homma ei enää huvittanut. Mutta 2017 MP-messuilla kipinä alkoi kyteä taas, kun pressi-iltana hain oman kypärän ja kävelin kohti koeajorataa. Ja laatiessani tätä kirjaa, Tärkeimmät moottoripyörät Suomessa 1992-2017, syttyi myös kirjoittamisen ilo, Almgren kertoo.

25 vuotta, 28 tarinaa

Toden totta kirjasta löytyy 28 mielenkiintoista tarinaa 25 vuoden varrelta. Pyöriä löytyy laidasta laitaan, tehokkaista sporteista aina sähkömoottoripyöriin asti. Yllätyksiäkin löytyy esimerkiksi miksi Piaggio MP3, Can-Am Spyder saati BMW C1 ovat oman paikkansa kirjassa lunastaneet, selittyy kirjan esipuheessa: "Tärkeä moottoripyörämalli" tarkoittaa joko ennen näkemättömiä teknisiä ratkaisuja tai uudentyyppistä toteutusta tuotantomoottoripyörässä, uuden trendin airutta tai menestystä moottoripyörämarkkinoilla tai uutuusmallin merkitystä moottoripyörämerkin historia kannalta. Näin ollen teos havainnollistaa kattavasti moottoripyöräilyn moniulotteisuutta".

– Motouutisten palstoilla tavataan ainakin koeajojuttujen merkeissä, Esa Almgren lupaa.

Allekirjoittanutta syväluotaavat tekniset selvitykset meinasivat välillä puuduttaa, mutta tällaisen tiedon janoisia löytyy varmasti muita. Onneksi kirjasta löytyy paljon triviatietoa moottoripyörämerkkien ja -tehtaiden kehityksestä, historiasta ja millä tavalla asiat ovat vieneet koko alaa eteenpäin. Tässä suhteessa Almgren on onnistunut hienosti ja tästä syystä kirjaa lukee todella mielellään. Näennäisen pienestä koostaan huolimatta kirja on todella tuhti tietopaketti, jonka omaksuminen ei onnistu yhdeltä istumalta, joten opukseen varmaan tarttuu vielä useammankin kerran. Moottoripyöristä puhuttaessa 25 vuotta on suhteellisen lyhyt aika ja kaikkia kyseisiä moottoripyöriä on varmasti vielä liikenteessä. Jos harkitsee pyörän vaihtoa ja pohtii kyseisen pyörän ajo-ominaisuuksia, niin kirjasta löytyy sitäkin tietoa 25 vuoden ajokokemuksella.

Pienenä esimerkkinä tilastotriviasta: Jatkuvasti uutisoidaan moottoripyöräharrastuksen hiipumisesta, mutta kirjan sivuille on dokumentoitu muun muassa moottoripyörien rekisteröinnit tältä ajanjaksolta. Kun vuonna 1992 Suomessa oli rekisteröityjä moottoripyöriä 63 843 kappaletta, niin 2016 vastaava luku oli 265 960. Eli ihan hyvään suuntaan ollaan kaiken aikaa menossa. (Kirjan ilmestyessä vuoden 2017 lopulla, kyseisen vuoden tilastot eivät olleet vielä saatavilla.)

Sokerina pohjalla: Esa liittyi mukaan Motouutisten koeajotiimiin, ja ensimmäiset jutut ovat luvassa, kunhan tiet tästä lopullisesti sulavat.

Tärkeimmät moottoripyörät Suomessa 1992-2017

  • 1992 Honda CBR900RR Fireblade
  • 1993 Ducati Monster
  • 1994 Yamaha GTS1000
  • 1995 Gas Gas Pampera 125
  • 1996 Honda CBR1100XX Super Blackbird
  • 1997 Kawasaki ER-5
  • 1998 Yamaha R1
  • 1999 Suzuki GSX-1300R Hayabusa
  • 2000 BMW C1
  • 2001 MZ RT 125
  • 2002 Harley-Davidson V-Rod
  • 2003 Peugeot JetForce 125 Compressor
  • 2004 Triumph Rocket III
  • 2005 Yamaha WR450F 2-Track
  • 2006 Piaggio MP3
  • 2007 Can-Am Spyder
  • 2008 Honda DN-01
  • 2009 Aprilia RSV4, BMW S1000RR ja Yamaha R1 - hillityn tehon arki alkaa
  • 2010 Honda VFR1200F DCT
  • 2011 Ducati Diavel
  • 2012 Hondan NC-mallit
  • 2013 KTM 1190 Adventure
  • 2014 Indianin paluu
  • 2015 KTM Freeride E
  • 2016 Tärkeä "uutuusmalli" uupuu, sijalla kaksi merkittävää kehitysaskelta: KTM Super Duke GT ja Zero DSR
  • 2017 Honda X-ADV