Kaikki ovat oppineet ajamaan polkupyörällä jo melko varhain.

Moottoripyörän ajaminen muistuttaa fysiikan lakien puolelta paljon polkupyörällä ajamista. Kääntyminen tapahtuu ajoneuvoa kallistamalla ja tasapainotilaa ylläpidetään oikealla ohjaamisella ja vauhdilla. Pysähdyttäessä ajoneuvoa täytyy pitää jalalla pystyssä.

Prätkä on tietenkin paljon painavampi kuin polkupyörä, ja eteenpäin vievä voima saadaan moottorista.

Autoon verrattuna ajaminen on aivan erilaista, eikä autonajotaidosta ole apua prätkän käsittelyssä. Liikennesäännöt kuitenkin ovat samoja kaikille ajoneuvoille, ja toki autolla ajaminen on tuonut kykyä ja ymmärrystä siitä, miten liikenteessä toimitaan.

Tärkein toimintaa ohjaava ero moottoripyörän ja auton välillä on motoristin suojattomuus.

Autossa ollaan melko hyvässä suojassa metallikorin sisällä. Turvavyöt ja airbagit suojaavat mahdollisessa kolarissa.

Motoristin kypärä ja ajopuvun pehmusteet ovat kevyttä kauraa kun otetaan kontaktia äkkipysäyksen kera. Kun kaadutaan ja liutaan tiellä, on varusteista paljonkin hyötyä. Törmäyksissä koviin kiinteisiin esineisiin kypärä ja varusteet eivät pysty estämään iskuenergian siirtymistä kehoon ja päähän.

Tämä suojattomuus pitää ottaa huomioon ajettaessa liikenteessä.

Tässä on vauhtia 80 km/h, joten pojilla ei ole mitään mahdollisuutta ehtiä väistää auton alta tulevia monttuja tai muita esteitä. Kuva: Mikko Paaso.

Tässä on vauhtia 80 km/h, joten pojilla ei ole mitään mahdollisuutta ehtiä väistää auton alta tulevia monttuja tai muita esteitä. Kuva: Mikko Paaso.

Turvaväli

Pidettäessä riittävää turvaväliä peräänajoriski pienenee merkittävästi.

Autolla peräänajo ei yleensä ole kovin vakavaa terveydelle, vertaa peräänajoa moottoripyörällä. Seuraukset ovat aina vakavia motoristille.

Moottoripyörällä jarruttaminen edellyttää, että tien pinta on riittävän puhdas esim hiekasta.

Ajaessasi liian lähellä edellä menevää sinun on mahdotonta tarkkailla edessä olevaa tienpintaa.

Jos joudut jarruttamaan voimakkaasti etujarrulla ja tien pinnalla onkin hiekkaa, on kaatuminen melko todennäköistä. Pidä siis niin paljon väliä, että näet myös jarrutustilanteissa millaista pintaa pitkin etenet.

Moottoripyörä on melko pieni ajoneuvo, eikä autoilija aina havaitse motoristia.

Aika usein vastaantuleva auto lähtee ohitukseen, vaikka motoristi on tulossa vastaan.

Tässäkin tilanteessa riittävä turvaväli edessä antaa meille aikaa nähdä tilanne ja meillä on aikaa väistää pientareelle.

Omista oikeuksista luopuminen

Motoristin ei kannata pitää kovin tiukasti kiinni omasta etuajo-oikeudestaan, kun törmäys näyttää olevan lähellä. Sairaalassa ei paljon lohduta ,vaikka olisikin ollut oikeassa.

Tien pinnan lukeminen

Moottoripyörä tarvitsee pystyssä pysymiseen kaarteissa riittävästi sivuttaispitoa.

Usein kerrotaan kaadutun, koska tiellä oli soraa. Oikeammin ajettiin sokkona kaarteeseen, jossa ajolinja johti asvaltilla olevan soran päälle, eikä siinä tietenkään pito enää riittänyt.

Vain kilparadoilla on harjamiehet pitämässä asvaltin puhtaana. Tieliikenteessä soraa ja muuta motoristille liukasta pintaa on usein edessä. Katso mihin ajat, pidä riittävän pitkä turvaväli.

Maantienopeuksissa turvavälin pitää olla vähintään metreinä mittarin näyttämä.

Eli 100 kmh vaatii sata metriä tilaa edessä. Matka-ajossa vireys ei ole kaiken aikaa parhaimmillaan ja siksi riittävä väli. Voidaan myös puhua neljän sekunnin säännöstä eli 4 kertaa 28 metriä on 112 metriä. No, monellako on mittanauha mukana? Vinkki: normaali rekisterikilven teksti on luettavissa noin 50 metristä.

Kuva: Mikko Paaso.

Tarkan- ja liikenäkemisen alueet. Kuva: Mikko Paaso.

Varo erikoisesti hattupäisiä henkilöauton kuljettajia. Toisaalta kaikkein vaarallisimpia ovat hattunsa kotiin unohtaneet kuljettajat.

Maantielläkin tarvitaan se sama sekunti ennen kuin havainnosta havahdutaan tekemään jotakin.

Jospa tekeminen merkitseekin hätäväistöä, niin oletko harjoitellut työntöohjauksesi hyvin? Jos et, niin olet hyvin heikoilla. Katseesi nauliutuu eteen tulevaan esteeseen ja ajaudut suoraan päälle.

Vanha endurokuski antoi aikanaan hyvän neuvon katsoa pahojen paikkojen yli, jolloin ajo sujuu paremmin. Ihmisen katse jää helposti kiinni kohteeseen liian pitkäksi aikaa.

Moto etenee vauhdilla ja katseen pitää edetä riittävän kaukana edessä, silloin ajosta tulee jouhevasti etenevää.

Harjoiteltuna suorituksena katseesi hakeutuu ohi esteen ja työntöohjauksella väistö sujuu helposti.

Kuva: Mikko Paaso.

Kuva: Mikko Paaso.

Tien lukeminen

Motolla ajaminen on helpon tuntuista tiettyyn rajaan asti. Ja rajan ylittymisen jälkeen vaikeutta riittää.

Mitä paremmin tunnemme ajokin ohjausominaisuudet ja mitä paremmin luemme tietä edessä, sitä helpompaa ja turvallisempaa ajomme on.

Vain harjoittelemalla saavutamme riittävän hyvän hallinnan tason.

Valitettavasti on todettava, että monellakaan motoristilla ei ole kovinkaan kummoisia taitoja säädellä ajamistaan yllättävissä tilanteissa. Monesti ei haluta myöntää omaa puutteellisuutta, vaikka se on ensimmäinen askel tulla paremmaksi kuljettajaksi.

Kuva: Mikko Paaso.

Tien lukemisen osaaminen on tärkeää. Kuva: Mikko Paaso.

Ajamisen perushallintaosiot ovat olleet mp-opetuksessa vasta parikymmentä vuotta.

Ja nyt 2018 uudistuksessa teoriat ja myös käytännön harjoittelut ovat käytännössä kadonneet. Niissä viidessä pakollisessa tunnissa ei yleensä ehditä maantienopeuksilla tapahtuvaan opetukseen. Ja sitten on vielä näitä motskarikortin lahjaksi saaneita vanhempia ihmisiä. He kylläkin ovat yleensä jo sen verran elämää nähneitä että hakeutuvat koulutukseen vapaaehtoisesti.

Kokeneen motoristin katse etenee niin pitkällä edessä kuin mahdollista. Katseella kerätään tietoa tien pinnan koostumuksesta, ja sitä kautta tehdään arvioita pidosta. Toisaalta mahdolliset risteykset, pihatiet aiheuttavat arvelua mahdollisesti vielä näkymättömissä olevista muista kulkijoista.

Tienreunan lähelle ylettyvä metsä on hirvi- ja peura-alueella selkeä vauhdin pudottaja.

Oma nopeus ja sen vaatima ajolinja piirtyy näkymättömänä linjana kuljettajan mielessä.

Kuva: Mikko Paaso.

Ajolinjojen piirtyminen, keskittyminen, valppaus. Kuva: Mikko Paaso.

Aktiivinen ajaminen on erinomaisen mukavaa, mutta myös kokonaisvaltaista toimintaa. Sitä ei opita hetkessä eikä kahdessa, mutta se on vaivan arvoista.

Periaatteessa autolla ajettaessa luetaan paljon samoja asioita, mutta motolla asioiden tärkeysjärjestys on erilainen, johtuen esimerkiksi kaatumistaipumuksesta. Toisaalta aika vähän enää nykyään autolla lähdetään vain ajelemaan, kuten motoilla tehdään pääsääntöisesti.

Muiden ajoneuvojen liikkeiden ennakointi liittyy tietenkin tärkeänä osana hyvään ajamiseen.

Kuva: Mikko Paaso.

Kuva: Mikko Paaso.

Moottoriradoilla tapahtuva johdettu ajoharjoittelu opettaa hyvin tehokkaasti oikeita ajolinjoja ja moton hallintaa. Joku ilmaisi kerran, että päivä radalla opettaa enemmän kuin vuosi liikenteessä. Tietyssä mielessä totta, koska radalla ei ole nopeusrajoituksia eikä vastaantulijoita joita pitäisi varoa.

Mikko Paaso

Kuva: Mikko Paaso.

Vanhaa pintaa Kuva: Mikko Paaso.