Kun sää jäähtyy, aletaan ensimmäiseksi lisätä vaatekerroksia ja saadaankin näin lisää lämpöä. Ajon aikana olo saattaa aluksi tuntua jopa hieman hikiseltä, mutta tilanne muuttuu.

Ajoviima on suurin yksittäinen syy lämmön karkaamiseen, mutta myös muut tekijät vaikuttavat siihen, kun ajamisesta tulee viihdyttävän sijasta jäädyttävää.

Se, miten kauan kestämme, riippuu tietenkin yleisellä tasolla siitä, miten kylmä lämpötila on, miten nopeasti ajamme - sillä on vaikutusta ajoviiman kylmyyteen - ja miten pitkään ajamme. Jos emme käytä mitään ulkoista lämmönlähdettä, kehomme on ainoa generaattorimme. Kun lämpöä koko ajan viedään siitä pois, keho jäähtyy progressiivisesti.

Lämmin vaatetus auttaa 

Lämmin pukeutuminen hidastaa jäähtymisprosessia, mutta kun riittävän pitkään ajetaan, alkaa lopulta paleltaa. Syykin on lopulta yksinkertainen. Ihon joka neliösentti toimii lämmönsäteilimenä. Se tarkoittaa sitä, että niskasi, kasvosi, korvasi ja jopa otsan alaosa, jota kypärä ei suojaa, poistavat lämpöä erityisen tehokkaasti.

Myös jokaisella uloshengityksellä menetät kosteutta ja lämpöä ja taas vastaavasti sisäänhengityksellä vedät kylmää ulkoilmaa sisään, joka jäähdyttää kehoasi. Pelkkä hengittäminen saattaa aiheuttaa kylmäntunteen.

Tämä jäähdyttävä vaikutus johtuu siitä, että istut paikallasi, etkä kompensoi lämmönhukkaa liikkumalla kuten esimerkiksi talviurheilulajeissa, hiihdossa tai laskettelussa. Olet koko ajan liikkumatta samalla kun ajoviima jäähdyttää sinua.

Kylmävuodot kuriin

Myös vaatetuksessasi voi olla kylmävuotoja tai jopa -aukkoja. Kylmä ajoviima voi yli 100 kmh:n tuntinopeuksissa mennä läpi kankaasta ja vetoketjuista. Kangas, joka alemmilla nopeuksilla pitää ajoviiman ulkopuolellaan voi korkeammilla nopeuksilla muuttua läpihengittäväksi. Tuulitiivis asukokonaisuus vähentää lämpöhäviöitä.

Lisäjäähdytystä syntyy siitä, että hikoilet ja kehostasi poistuu kosteutta. Usein kätesi esimerkiksi hikoilevat ajokäsineissä. Tämä kosteus kulkee kohti käsineen pintaa poistuakseen. Samalla se viilentää käsinettä, joka puolestaan jäähdyttää käsiäsi. 

Moni asia vaikuttaa siis kehoosi ajon aikana. Kun lämmön määrä alkaa hiipua, on aina vaarana hypotermia.

Kylmä iskee väistämättä

Kun ajat riittävän pitkään kylmällä säällä ilman ulkoista lämmönlähdettä, sinun lopulta tulee kylmä. Tämä ei ole pelkästään mukavuusasia vaan myös liikennenturvallisuus- ja terveysriski. Kylmettynyt ja jäykkä ei ole turvallinen kuljettaja. Tilannetietoisuus heikenee, samoin ajattelu- ja reaktiokyky sekä refleksit. Lisäksi jäykkä kuljettaja kuluttaa entistä enemmän energiaa kylmettyen lisää.

Jos aiot mennä ajamaan kylmällä kelillä, sinulla pitää olla laadukkaat ajovarusteet. Sekä käsineitten, pää- että niskasuojuksen pitää pitää tuulta ja olla lämpimät. Kannattaa käyttää myös paksumpia sukkia ja mahdollisesti lämpöliiviä. Lämpökahvoista on myös apua, ja jotkut käyttävät sähköisiä lämpöelementtejä kengissä. Monilla matkamotoristeilla on myös sähkölämmitteiset istuimet.

Säädettävät lämpökahvat auttavat käsien pysymisessä lämpimänä.

Kerrospukeudu väljästi

Kannattaa kerrospukeutua ja valita sellaisia vaatteita, jotka vievät hikeä ihosta poispäin. Tällä tavoin liika kehon lämpö pääsee poistumaan eikä sinun tule myöskään liian kuuma. Varsinkin ihoa lähinnä olevien vaatteiden tulisi myös olla puhtaat sekä tietenkin kuivat. Vaatteitten on myös oltava mukavia ja sopivan väljiä. Tiukkaa vaatetusta on syytä välttää, sillä se estää verenkiertoa.

Yksi tapa pysyä lämpimänä on pysähtyä siinä vaiheessa kun alkaa tuntua kylmältä ja liikkua: kävellä, juosta tai vaikka tehdä punnerruksia kunnes keho lämpenee. Hikoilemista on parasta kuitenkin välttää.

Terve järki on myös hyvä työkalu. Muutaman plusasteen lämpötilassa ei voi ajaa yhtämittaisesti kovin pitkiä matkoja turvallisesti, jolloin on muutenkin hyvä pysähtyä normaalia useammin ja pitää pidempiä taukoja. Samalla voi myös pitää huolta siitä, että keholla riittää polttoainetta, eli syödä riittävän usein. Kahvin sijasta kannattaa juoda muita lämpimiä juomia.

Vältä hypotermiaa, se voi olla kohtalokasta

Wikipedian mukaan hypotermiasta puhutaan, kun kehon lämpötila laskee alle 35 celsiusasteen. Hypotermia jaetaan yleensä kolmeen vaikeusasteeseen, lievään, kohtalaiseen ja vaikeaan. Ensimainitussa kehon lämpötila liikkuu 34-35° C välillä, keskimmäisessä 30-34° ja pahimmassa vaihtoehdossa alle 30°.

Kun elimistön lämpötila laskee, oireet vaarantavat myös likenneturvallisuutta. Oireiden esiintyminen riippuu hypotermian asteesta.

Vilunväristykset, kylmäntunne, kömpelyys, lihasvapinat ja välinpitämättömyys ovat merkkejä kohtalaisesta hypotermiasta. Kehon lämmön laskiessa vieläkin alemmas kylmäntunne ja lihasvapinat loppuvat, ja tajunnantaso laskee edelleen. Samalla hengitys sekä pulssi hidastuvat ja heikentyvät. Lämmön laskiessa alle 30 celsiusasteen sydämen rytmihäiriöiden riski kasvaa huomattavasti.

Ihmisen keholämmön laskiessa liian alas alkaa elimistön oma puolustusmekanismi toimia. Se alkaa siirtää lämmintä verta lähelle tärkeitä elimiä ja kylmää verta lähinnä raajoihin. Tästä johtuu se, että kädet alkavat käydä toimintakyvyttömiksi ja liikkumisesta tulee vaikeampaa. Tässä tilanteessa turha raajojen liikuttelu saa kehossa liikkeelle kylmän veren, joka voi sydämeen tullessaan ja sydänlihasta tarpeeksi jäähdyttäessään jopa aiheuttaa kammiovärinän ja kuoleman. Tätä kutsutaan jälkijäähtymiseksi.

Kylmän vaikutuksista kertoi Motorcycleridernews.

Joulunajan kunniaksi julkaisemme viisi vuotta vanhoja juttuja Motouutisten alkutaipaleelta vuodelta 2013. Oheinen juttu on julkaistu ensi kerran 9.10.2013.