Sovelluksen tärkein ominaisuus on, että se mahdollistaa hätätilanteessa onnettomuuspaikan sijainnin nopeamman paikannuksen. Se on integroitu Hätäkeskuslaitoksen järjestelmiin, mikä mahdollistaa sijaintitiedon välittämisen hätäkeskuspäivystäjälle automaattisesti. Sovellus perustuu satelliittipaikannukseen, joka on huomattavasti aiempia hätäpaikannusmekanismeja tarkempi.
Sovellus on myös merkittävä Hätäkeskuslaitokselle ja hätäkeskuspalvelujen kehittämiselle.
– Nykyisen hätäpaikannuksen tarkkuus on satoja metrejä, taajaman ulkopuolella jopa kilometrejä. Satelliittipaikannuksen avulla soittaja voidaan paikantaa jopa kymmenien metrien tarkkuudella, hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen tähdentää.
Kun hätäpaikannus tarkentuu sadoista tai jopa tuhansista metreistä kymmeniin, lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman yksikön valinta tehostuu. Hälytetyille yksiköille kyetään antamaan tapahtumapaikan tarkempi sijaintieto, jolloin apu saadaan kohteeseen nopeammin. Myös puhelujen käsittely nopeutuu.
– Sovelluksessa on käytössä sama koordinaattimuoto kuin Hätäkeskuslaitoksen järjestelmissä. Jos käytettävissä ei ole datayhteyttä ja sijaintitieto ei välity automaattisesti, koordinaattinsa voi tarkistaa sovelluksesta ja kertoa hätäkeskuspäivystäjälle suullisesti, Nieminen toteaa.
Entä ongelmat?
Hätätilanteen sattuessa harva tietää varsinkaan maantiellä tarkkaa sijaintia, joten sovelluksesta on ilman muuta apua.
Pimeä puoli taas on siinä, että sovelluksen käyttöönotto pakottaa käyttäjän antamaan puhelinnumeronsa sovelluksen kehittäjän Digian käyttöön. Samoin, jos haluaa, että sovellus jatkuvasti pystyy tarkastamaan puhelimen sijainnin, sovellukselle on myönnettävä sijaintipalvelujen käyttöoikeus. Tällöin Digia tietää aina missä olet ja missä olet ollut.
Useimmille meistä asia ei sinänsä ole ongelma, mutta sovelluksen tämän puolen eettistä ongelmaa Digia ei tuonut julkisuuteen.