Suomessa tapahtuu noin noin 1808 hirvionnettomuutta ja 3659 peurakolaria, eli yhteensä 5467 hirvieläinonnettomuutta vuosittain, mutta moottoripyöräilijöiden osuus näistä onnettomuuksista on arvoitus, sillä niitä ei erikseen tilastoida.

Tieliikenneonnettomuuksissa peurojen kanssa loukkaantuu kuitenkin vuosittain useita kymmeniä ihmisiä. Peuraonnettomuudet ovat niin yleisiä, että 2015 poliisi linjasi, että se käy peurakolaripaikalla vain silloin, kun onnettomuudessa on tapahtunut henkilövahinkoja tai olosuhteet muutoin edellyttävät sen läsnäoloa.

Liikennevirasto tilastoi poliisin ilmoituksen perusteella teillä tapahtuneet törmäykset hirvien sekä peurojen ja kauriiden (valkohäntä-, kuusi- ja metsäpeura sekä metsäkauris) kanssa. Onnettomuudet jaotellaan hirvi- ja peuraonnettomuuksiin, joihin sisältyvät kaikki pienten hirvieläinten kanssa tapahtuneet onnettomuudet.

Moottoripyöräilijä on kaksipyöräisenä ja suojakuorettomana paljon heikommassa asemassa peuraeläinten kanssa tapahtuvissa törmäyksissä kuin autoilijat.

Suomen Motoristit ry. muistuttaakin kaikkia moottoripyöräilijöitä siitä, että peuroista varoittavat merkit on syytä ottaa tosissaan ja ajaa erityisen varovaisesti peurojen esiintymisalueilla.

Toiseksi Suomen Motoristit ry on sitä mieltä, että peurojen määrää voitaisiin riistanhoidollisesti vähentää. Eri asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen on selvinnyt, että kaatolupien lisääminen olisi nopein tapa vähentää peurakolareiden riskiä.

Hirvi- ja peuraeläinonnettomuuksien määrä sekä loukkaantuneet ja kuolleet 2003-2015. Moottoripyöräilijöille tapahtuneita eläinonnettomuuksia ei erikseen tilastoida.

Hirvi- ja peuraeläinonnettomuuksien määrä sekä loukkaantuneet ja kuolleet 2003-2015. Moottoripyöräilijöille tapahtuneita eläinonnettomuuksia ei erikseen tilastoida.

Kauriit ja peurat ovat osallisina useissa kolareissa, eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomen alueella, missä niiden kanta on tiheimmillään. Niillä ei ole ruuhka-Suomessa luonnollisia vihollisia, joten kantojen viimeaikainen kasvu on pahentanut ongelmaa dramaattisesti.

Peurakantojen kasvun myötä seuraa myös peurakolareiden määrän kasvu.

Muita keinoja peurojen aiheuttamien liikenneonnettomuusriskien pienentämiseen ovat esimerkiksi riista-aidat, mutta tiheän asutuksen alueella niiden vaikutus on rajallinen.

Suomen Riistakeskuksen mukaan hirvieläinten metsästys voisi myös alkaa aiempaa aikaisemmin eli 1.9. lukien vahinkojen estämistarkoituksessa. Valkohäntäpeuran vahtimismetsästyksellä voitaisiin maatalousvahinkojen lisäksi vähentää paikallisesti myös liikennevahinkoja, koska metsästystä voitaisiin harjoittaa muillakin alueilla kuin pelloilla. Tämä mahdollistaisi metsästyksen tehostamisen vahtimalla erityisesti vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyydessä jo syyskuun alusta lähtien, millä voitaisiin pienentää kantaa paikallisesti jo alkusyksystä vilkkaasti liikennöityjen teiden ja siten valkohäntäpeurojen liikennevahinkojen kannalta riskialttiimmilla alueilla, kerrotaan suomalaisten moottoripyöräilijöiden edunvalvojan SMOTO:n tiedotteessa.

Lue myös tämä: Kartta kertoo, missä peurakolarit on ajettu - uskomaton tiheys, karttoja lisätty

Motouutiset Suomi Oy hoitaa toimeksiannosta Suomen Motoristit ry:n tiedotusta.