Suomessa on Mp-kauppiaitten tilaston mukaan myyty tammi-marraskuun välisenä aikana 3179 uutta moottoripyörää. Kasvua siinä on ollut viime vuodesta plus 10,9%, ja määrällisestikin mukavat 313 kappaletta.
Ruotsissa tilastot osoittivat huonompaan suuntaan. Siellä myynti oli laskenut 9 %, ja pudonnut 952 kappaletta, mutta kuitenkin siellä myytiin pyöriä yli kolme kertaa enemmän kuin Suomessa, 10 034 kappaletta.
Missä on syy siihen, että Ruotsissa uusien moottoripyörien perusmyynti vetää aivan toisella tavalla kuin Suomessa? Mitä olemme tehneet toisin?
– On vaikea sanoa suoraan, mitä olemme tehneet toisin. Toisaalta meillä on iso kulttuurinen ero Ruotsiin verrattuna. Venemyynti on rinnastettavissa asiana hyvin. Ruotsalaiset ovat aina olleet hövelimpiä rahan- ja ennen kaikkea lainankäytön suhteen. Toki Ruotsi on aina ollut myös todella paljon isompi mp-markkina kuin Suomi.
Se näkyy silläkin tavalla, että kun myynti pienenee, niin suhteellinen ero on suurimillaan. Mutta Ruotsissa myytiin kaksinkertainen määrä pyöriä silloinkin, kun myynti oli meillä huipussaan, 2007 ja 2008 esimerkiksi, Niko Kantola kertoo.
Suhtautuminen moottoripyöriin myönteisempää
– Yksi asia on tietysti, että ruotsalaisten talous ei kärsinyt laman vaikutuksista niin paljon kuin suomalaisten, ja sen ei myöskään annettu vaikuttaa: pyöriä ostettiin lainarahalla vähän niin kuin ennenkin.
Toisaalta myös suhtautuminen moottoripyöriin ilmiönä ja asiana on Ruotsissa paljon myönteisempi kuin Suomessa. Ero on todella iso. Se näkyy siinä, että moottoripyörien päästöasioita on ajateltu ja huomioitu paljon enemmän kuin Suomessa, ja muun muassa moottoripyörien verotus on paljon keveämpää.
Verottajan kova kohtelu on yksi keskeisimpiä ongelmia Suomessa. Kun aikanaan mentiin EU:hun, niin keskustelu moottoripyörien hinnoista kävi tosi kovana, kun huomattiin, että ne ovat Suomessa törkeän kalliita verrattuna muuhun Eurooppaan. Se söi silminnähtävästi mp-uskollisuutta maassamme.
Toisaalta uskon, että mp-myynnin putoaminen näihin lukemiin on väliaikasta, vaikka kuoppa onkin nyt ollut historiallisen pitkä. Sille tasolle, mitä myynti meillä parhaimmillaan oli, eli 12 000 vuotuisen pyörän myyntiin ei palata ihan heti. Se vaatii niin paljon muutoksia mm. verotukseen.
Jos tänä vuonna myydään kaikkiaan noin 3300 uutta pyörää, niin myynti noussee kohtuullisen nopeasti 5000 - 6000 pyörän määrään, jota voi pitää normaalitasona. Se ei ole vielä terve taso kaupan kannalta, mutta tietysti huomattavasti parempi kuin nykyinen.
Toki asiaan voivat vaikuttaa myös poliittiset päätökset.
Uhkakuvana ovat kevytautot ja niiden tulo, joka saattaa vaikuttaa mp-myyntiin.
Yksi negatiivisesti vaikuttava asia on mp-verouutisointi siinä mielessä, että autojen autoveroa kevennetään jatkuvasti, mutta moottoripyörien verotus pysyy ennallaan. Jos puhutaan autoverosta ja sen alentamisesta, niin eikö silloin pitäisi alentaa kaikkien sillä nimikkeellä verotettavien ajoneuvojen verotusta tasapuolisesti, ja samoin perustein, Niko Kantola kysyy.
Markkinoiden kasvu myös riski
Monkey 2018 - Banana Yellow/Ross White
– Tällä hetkellä näen isompana ongelmana sen, että miten markkina pystyy vastaamaan, jos myynti alkaa merkittävästi nousta? Tällä hetkellä tilanne on niin pohjalukemissa, että valmistuksen ja valmistajien myöntämät edut ovat todella heikot: markkinoillamme ei ole arvoa heidän näkökulmastaan. Myös kotimaan yritystoiminta on kaventunut mp-puolella, ja puhtaasti mp-liikkeitä on jäljellä enää kourallinen.
Jos markkina kasvaa nopeasti, niin miten kaupallinen puoli pystyy vastaamaan, tuleeko epätervettä kilpailua? Kun myynti viimeksi nousi räjähdysmäisesti, niin markkinasta tuli jopa liian kuuma, mikä toi lieveilmiöitä kuten harmaatuonnin. Toki sen taustalla oli myös hinnoittelun dramatiikka.
Ideaalista olisi tietysti se, että markkina nousisi hallitusti, mutta nopeasti. Tällä hetkellä esimerkiksi uusien mallien saamisessa Suomeen on haasteita. Hyvä esimerkki on Honda Monkey, joka on meidän markkinoille osuva malli. Vaikka pyörää on myytykin (ilmeisesti satoja kappaleita) niitä olisi mennyt vieläkin enemmän.
Aiemmin Suomi oli merkittävä asiakas valmistajille monen mallin kohdalla varmistamassa jopa sitä, että malli ylipäätään oli tuotanto-ohjelmassa.
Tällä hetkellä taitaa olla niin, ettemme ole minkään merkin tai mallin osalta tässä asemassa: ihan sama, vaikka ei myytäisi yhtään kappaletta, niin se ei vaikuta millään tavalla, Kantola kärjistää.
– Yksi asia, mikä minua henkilökohtaisesti huolettaa, on se, että edustukset siirtyvät ulkomaisiin hallintoihin. Se tarkoittaa sitä, ettei niillä ole varsinaisia maahantuojia, vaan merkkien omien osastojen alaosastoja. Suomessa on poikkeukselliset markkinat erilaisine verotus- ja rekisteröintikäytäntöineen – meitä ei auta se, että ulkomaiset päättäjät eivät ymmärrä businestamme.
Mopomyynti kasvoi Ruotsissa viidenneksellä - Suomessa kutistui
Suomessa myytiin vuoden 11 ensimmäisen kuukauden aikana 1173 mopoa vähemmän kuin 2017. Myynti oli 4854 kappaletta, ja siinä oli pudotusta 19,5 %. Ruotsissa vastaavat lukemat olivat 15 479 kappaletta ja plus 21 %. Viime vuonna myynti oli 12 779 mopoa.
– Tähän vaikuttaa osaksi se, että Suomessa myynti oli viime vuoden lopulla tavanomaista korkeampaa, kun päästöluokitusten muutosten vuoksi myyjät laittoivat pyöriä loppuvuodesta kilpiin.
Tässä ollaan taas myös ajokorttitrendeissä. Mopokortin vaatimuksia on muuteltu, mikä on aiheuttanut omat ongelmansa. Toki on viime aikoina kuulunut myös positiivista palautetta kentältä: mopokorttien määrät ovat taas kasvussa.
Mutta kun säädökset muuttuivat matkan varrella, myös mopokorttien määrät laskivat. Mopo oli aiemmin ainoa kulkuneuvo maakuntien ja haja-asutusalueiden junnuille. Kaupungeissa olisi isot markkinat, mutta mopot eivät ole siellä kiinnostava kulkuväline millään tasolla. Mp-kauppiaat ovat yrittäneet vaikuttaa siihen, että mopolla voisi ajaa bussikaistoilla ja että se olisi kiinnostava kulkuväline, Niko Kantola kertoo.
Trendejä sekä muna-kanaongelma
– Esimerkiksi Helsingissä ei kuitenkaan ole mopoja. Kehyskunnissa niitä alkaa olla, mutta niidenkin alueella julkinen liikenne on kehittynyt.
Kyse on myös vähän muna-kanaongelmasta. Jos mopoja ei ole, niin ne eivät myöskään ole trendikkäitä.
Yksi iso haaste mopoille ovat sähköavusteiset polkupyörät. Jos ajatellaan, että juniori haluaa 13-vuotiaana 3000 euron sähköpyörän, niin se on suoraan mopon korvike.
Yksi merkittävä tekijä on mopokortin hinta ja vaativuus. Kesällähän korttivaatimukset muuttuivat taas. Samalla kokeesta pääsy vaikeutui, yhä useampi reputtaa. Itse kannatan alkuperäistä mopokorttivaatimusta. On ihan hyvä, että se tuli, ettei ajolupaa saa automaattisesti. Mutta samalla se on vaikeuttanut businesta.
Ja ymmärrän syynkin hyvin. Itselläni on kaksi teiniä, joiden mielestä mopo ei valitettavasti ole trendikäs. Lisäksi kulu on iso: kortti 500 euroa ja mopo 1500 €, se karsii ostajaehdokkaita.
Myös nykyelämässä vallitseva helppoustrendi vaikuttaa. Houkuttelevatko vai pelottavatko mopot? Vaikka itse olen henkeen ja vereen motoristi, niin entä sellainen 35-40-vuotias pariskunta, joka ei ole ollut kosketuksissa minkäänlaisiin motorisoituihin kaksipyöräisiin, niin miten iso kynnys heillä on? Miten pyörä huolletaan, miten luotettava sen jne. Lisäksi se on suuri investointi, jonka hankinta lapselle varmasti mietityttää, Kantola päättää.