Traficomin keskiviikkoisen tiedotteen mukaan mopon käsittelykokeen tarkoituksena on varmistaa, että mopoilija pystyy hallitsemaan tietyt, turvalliselle ajamiselle olennaiset asiat ja sen tulee olla tasapuolinen kaikille suoritusajasta ja -paikasta riippumatta. Käsittelykokeita tulee suorittaa vain silloin, kun se on kokeen suorittajan kannalta turvallista.
Kuten loogista on, käsittelykokeen tarkoituksena on varmistaa mopon turvallinen käsittely ja hallinta. Käsittelykokeen tehtävät ovat yhtenäinen kokonaisuus, joiden avulla voidaan varmistaa mopoilijan taidot mopon käsittelyssä.
Ei ole olemassa erillistä mopon talvikäsittelykoetta, vaan kaikki suorittavat saman kokeen samoin arvosteluperustein. Käsittelykoe mittaa tasapuolisesti samoja taitoja mopoilijoilta suorittamisajasta ja -paikasta huolimatta. Kokeen muokkaaminen keliolosuhteiden mukaan tekisi kokeesta epätasa-arvoisen eikä kokonaisuus mittaisi enää haluttuja taitoja tarkoituksenmukaisesti.
Takana arvioinnin tasa-arvoisuus
Soitimme Rajamäelle saadaksemme lisää perusteluita, jolloin hän painotti sitä, että tavoitteena on kokeen tasa-arvoisuus.
– Lähtökohtana on se, että koe on tasa-arvoinen kaikille ajankohtina, kun niitä suoritetaan. Keskellä talvea keliolosuhteet ovat erilaiset. Pohdimme sitäkin vaihtoehtoa, ettei talvella järjestettäisi käsittelykokeita lainkaan. Emme kuitenkaan halunneet lähteä tähän, sillä se aiheuttaisi heti ongelman sen määrittelemisessä, "mikä on talvi", Traficomin yksikönpäällikkö Marko Rajamäki pohtii.
– Paikkakuntakohtaisesti erot ovat suuret, ja on oltava mahdollisuus, että kokeen voi suorittaa ympäri vuoden.
Porttikokeen nopeusvaatimukset ovat herättäneet kritiikkiä myös ajo-opetusammattilaisten keskuudessa. Eikö varsinkin talviolosuhteissa voitaisi sopeuttaa nopeutta vallitsevien keliolosuhteiden mukaan?
– Haasteena on se, että minkä verran nopeutta laskettaisiin? Kun uusi käsittelykoe otettiin käyttöön 2018, ei muutos aiempaan kokeeseen ollut kovin suuri. Aikaisemmin kokeen vastaanottajilla oli jonkin verran enemmän helpotusmahdollisuuksia.
Mopokortin käsittelykokeista otetaan vastaan vain prosentti talvikautena. Totta kai talviolosuhteissa kitka on erilainen kuin kesäkuivalla asvaltilla, mutta kokeen suorittamisen lähtökohdan tulee olla sellainen, että se pystytään aina suorittamaan turvallisesti, Rajamäki painottaa.
– Olisinkin heittämässä palloa liikenneopettajille ja myös mopoilijan vanhemmille. Tutkinnon vastaanottajat varmistavat Traficomin antaman ohjeistuksen mukaan, että keliolosuhteet ovat sellaiset, että kokeen voi suorittaa. Jos lunta on maassa, ei koetta välttämättä kannata järjestää. Ja jos mopossa on kesärenkaat alla, niin on selvää, että onnettomuuksia tapahtuu talvikeleillä. Turvallisuus kannattaa ensisijaisesti huomioida suhteessa kelitilanteeseen.
Harjoittelusta ja maalaisjärjestä apua?
– Kun ajo-opetusta vapautettiin, niin silläkin on vaikutuksensa hylkäysprosentin kasvuun. Aiemmin jokainen mopokortin suorittaja pääsi harjoittelemaan käsittelykoetta. Nyt, kun pakollista on vain 4 tunnin teoriaopetus, niin ihmiset osallistuvat kylmiltään käsittelykokeeseen. Koe on haastava, ja vaatii harjoittelua. Tunninkin ajo-opetus autokoulussa auttaa – se antaa paremmat edellytykset päästä kokeesta läpi, Rajamäki uskoo.
– Aiempiin korttivaatimuksiin kuului pakollinen ajokoulutus, mikä auttoi kokeessa. Nyt kun ei ole pakollista ajo-opetusta, tulee mielikuva, että kokeen voi suorittaa tuosta vain, ja pääsen läpi - itsearviointi pettää, oletetaan oma osaaminen korkeammalle kuin se todellisuudessa on.
– Sama näkyy myös hyvin paljon mopopuolen teoriakokeessa. Tullaan vain kokeilemaan menisikö läpi, se näkyy hylkäysprosenttien kasvuna. Tämä on suoraan suhteessa pakollisen opetuksen poistumiseen. Pitää ymmärtää, että tiedot tulee hankkia joko autokoulun kautta tai itse opiskelemalla. Ilman omaa aktiivisuutta opin saaminen jää kevyelle, Rajamäki murehtii.
– Olemme ohjeistaneet käsittelykokeen osalta, että Ajovarman tutkinnon vastaanottajat tekevät päätöksen siitä, ovatko keliolosuhteet sellaiset, että koe otetaan vastaan. Myös autokoulunopettajat ja suorittajat itse voivat miettiä, onko järkevää mennä tietyllä säällä käsittelykokeeseen, vaikka sellainen järjestettäisiinkin. Maalaisjärjen käyttö on suositeltavaa.
– Kyllähän sen ymmärtää, että jos on syntynyt alkuvuodesta, kortti pitäisi saada heti, että pääsee baanalle. Pieni malttaminen saattaisi kuitenkin estää muutaman vahinkoriskin heti alkuvaiheessa. Vinkkinä voisi tietysti todeta, että käsittelykokeen voisi järjestää myös sisähallissa, se on aivan luvallista, mutta sellaista ei vielä ole tapahtunut, Marko Rajamäki päättää.