Liikenneturva muistuttaa, että tietyömaan merkit varoittavat kuljettajaa poikkeavien olosuhteiden lähestymisestä, ja että tietyömaiden liikennemerkkejä ja opasteita on noudatettava, sillä alhaisemmille nopeusrajoituksille on syynsä. 

Tätä ei varmasti yksikään moottoripyöräilijä kiistä. Haavoittuvina tienkäyttäjinä ymmärrämme, että puolen metrin päästä liikennevirrasta vain pari hassua vaatekertaa suojana työskenteleminen on oman laistaan riskinottoa, jota ei vain voi välttää, ja annamme ilman muuta tilaa ja rauhaa ihmisille tehdä työtään. Eikös?

Liikenneturva kuitenkin toteaa, "ettei esimerkiksi alennettuihin nopeusrajoituksiin kiinnitetä riittävästi huomiota".

Kyllä, tämä on totta. Moni moottoripyöräiljä pystyy allekirjoittamaan tämän omaan kokemukseensa perustuen.

Tietyömaan työntekijöiden turvallisuus

"Rajoitusten noudattamatta jättäminen tekee tiet vähemmän turvallisiksi meille kaikille. Kyse ei ole vain tielläliikkujien, vaan myös tietyömaan työntekijöiden turvallisuudesta. He tekevät hommia, jotta yhteydet paranisivat ja liikenne olisi jatkossa yhä sujuvampaa. Tietyömaa-alueella on tärkeintä hidastaa ajonopeus sellaiseksi, että voi varautua poikkeaviin tilanteisiin”, korostetaan tiedotteessa.

Juuri näin. Ja siksipä varmaan Liikenneturvan kyselyyn vastanneista yhdeksän kymmenestä (90 %) onkin täysin tai melko samaa mieltä siitä, että tietyömaiden kohdalla on tärkeää noudattaa nopeusrajoituksia. Toisaalta samojen vastaajien joukosta joka neljäs (25 %) oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että tietyömaiden kohdalla nopeusrajoitukset ovat liian matalia.

Kokemukseen syynä voi olla se, ettei tietyömaalla näytä tapahtuvan juuri nyt mitään. Mutta jos viikonloppuaikaankin tietyömaan kohdalla on alempi rajoitus, syynä on, ettei tieympäristö ole vielä valmis normaalien rajoitusten käyttöönottamiseksi.

Vuosittain poliisin tietoon tulee keskimäärin kolme tietyöalueilla tapahtunutta kuolemantapausta ja loukkaantuneitakin keskimäärin 129. Haastavimmat tilanteet ajoittuvat työmatkaliikenteen ruuhkiin iltapäivällä, työpäivän jälkeen myös väsymys saattaa vaikuttaa.

"Jos kaksi kaistaa yhtyy tietyön tai muun syyn vuoksi yhdeksi, voi jokainen autoilija helpottaa tilannetta niin sanotun vetoketjuperiaatteen avulla. Sen käyttöön voidaan 1.6.2020 alkaen myös velvoittaa uudella ajokaistojen yhdistymisestä kertovalla liikennemerkillä, joka tulee käyttöön uuden tieliikennelain myötä", on tiedotteen virke, jossa taas huomataan se, että Liikenneturva ei elimellisesti muista moottoripyöräilijöiden olemassaoloa. Mutta itse asiahan on ok.

Moottoripyöräilijän kujanjuoksu

Moottoripyöräilijänä oleminen tietyöalueella vaatii erityisiä hermoja ja rautaista itseluottamusta, jos aikoo ajaa nopeusrajoituksen mukaan. Yleensä autoilijat ajavat reilusti tietyömaalla käytettyä nopeusrajoitusta kovempaa vauhtia, rikesakko plus -nopeuksilla.

Jos moottoripyörällä ajat todellista nopeusrajoitusnopeutta, havahdut nopeasti siihen, että takana-ajava auto ajaa varsin lähellä. Tuntuu siltä, että se ikäänkuin yrittäisi puskea sinua ajamaan kovempaa.

Useimmat motoristit tiennevät, miten paljon oman pyörän nopeusmittari heittää. Jollei, niin se kannattaa tarkistaa esimerkiksi navigaattorin avulla, jolloin voi myös tietyöalueella olla varma ajamastaan nopeudesta. On ilman muuta selvää, että jos ajat alle todellisen rajoitusnopeuden, jonoa syntyy taaksesi.

Mutta todellinen ongelmahan on siinä, että tuntuu siltä, ettet voi turvallisin mielin ajaa nopeusrajoituksen mukaan, koska takanasi oleva auto on moninkertaisesti turvaetäisyyden sisäpuolella. Normaaliahan pitäisi olla sen, että vaikka ajaisit alle rajoitusnopeuden, turvavälit takanasi oleviin olisivat kunnossa.

Tuntuu epämukavalta, kun tiedät, että virhetoleranssi on alle nollan, ja että jos joudut yllättäen pysähtymään nopeasti, siis jarruttamaan, selässäsi on 1500 - 50 000 kilogramman massa liike-energialla höystettynä. Tiedostat myös sen, että moottoripyöräilijä on siinä tilanteessa varsin suojaton; pieni kolhu autosta autolle ei yleensä aiheuta suurempia ihmisvaurioita, mutta moottoripyöräilijälle se saattaa olla hengenvaarallinen, vakava loukkaantuminenkin vaanii aina lähellä.

Ratkaisuna on siis ajaa samaa nopeutta kuin muu liikennevirta, jolloin voi toivoa, ettei kukaan ainakaan puske kovempaan vauhtiin, mutta se ei välttämättä tee takana-ajavan käsitystä turvavälistä radikaalisti paremmaksi. Metrikin on tietysti parempi kuin 20 senttiä, mutta jotenkin sitä toivoisi, että toista ihmistä, hänen haavoittuvuuttaan ja henkilökohtaista koskemattomuuttaan kunnioitettaisiin niin paljon, että turvavälit pidettäisiin asianmukaisessa kunnossa – myös moottoripyöräilijöihin.

Ja samalla tietysti muistamme itse pitää turvavälit kunnossa edellämmeajaviin riippumatta siitä, olemmeko matkassa autolla vai moottoripyörällä. Ja ajammeko tietyöalueella vai jossain muualla.

Turvallisia ja nautinnollisia kilometrejä toivotellen

Erkki Mäki