Motouutisten kestotesti: Honda CRF1100 Africa Twinin loppuraportti, osa 1; pienikulutuksinen maailmanmatkaaja

Africa Twin jossain Lapissa. Kuva Erkki Mäki.

Pieni kulutus hämmästytti

Kestotesti-Hondalla ajettiin 16 562 tankattua kilometriä, ja polttoainetta pyörä vei matkalla kaikkiaan 783,45 litraa, joten keskikulutukseksi kertyi 4,73 litraa sataa kilometriä kohti. Lopulta Africa Twinillämme ajettiin 16 732 kilometriä, mutta viimeinen tankkaus jäi kiireessä tekemättä, joten sitä ei tähän lasketa.

Polttoaineenkulutus on pieni näin isokokoiselle moottoripyörälle, jolla ajettiin yleensä sivulaukut kiinni ja suurimman osan matkaa myös melkoisesti kuormaa päällä. Ajamisessa ei myöskään pihistelty, vaan kaasua käyteltiin "normaalisti". 

Pyörässä on 24,8 litran bensiinitankki. Pisin tankillisella ajettu matka oli 556 km, jonka jälkeen menovettä mahtui säiliöön 23 litraa. 

Valtaosa ajosta tapahtui ainakin allekirjoittaneella DCT-automaattivaihteiston D-asennolla ajaen. Se tarjoaa riittävästi suorituskykyä normaaliin ajoon, ja vastaa varmaan omalta osaltaan pienestä kulutuksesta. D-asennossa se vaihtaa suurimmalle, eli kuutosvaihteelle rauhallisesti kaasuteltaessa, jo 60 km/h vauhdissa. Sport-asennon kolme eri vaihtoehtoa antoivat sitten tarvittaessa urheilullisempaa suorituskykyä. Ja vasemman kahvan fläppejä tai poljinta käyttäen voi myös vaihtaa tarvittaessa pienempää tai isompaa silmään.

Normaaliliikenteessä sekä tiellä että soralla D-asento riittää hyvin, sillä uusi 1100 cc rinnakkaistwini vääntää mukavan tukevasti jo alakierroksilla. Enemmän huomiota kannattaa kiinnittää luistoneston rajoituksiin ja tehoasetuksiin.

Viiden kuskin yhteistyön tulos

Kaikkiaan pyörällä ajoi viisi kuljettajaa, joista kaksi teki sillä pitkän reissun elokuun alussa osin hiekkateitä ja TET-reittiä Norjaan vanhalle Kautokeinon postireitille asti. Paluu tapahtui vähän nopeampia teitä, mutta matkaa kertyi reilusti yli 4000 kilometriä.

Toinen pidempi, sekin noin 4500 kilometrin reissu ajettiin kesä-heinäkuussa Kuhmon kautta Lappiin Saariselälle. Matkalla oltiin parkissa Kuhmossa useampia päiviä, ja siellä ajettiin läpi Kuhmon seudun hiekkateitä (joita riittää loputtomasti, suosittelemme) ja vähän pienempiäkin väyliä. 

Kuhmon jälkeen reitti vei Saariselälle, jossa Africa Twinillä osallistuttiin MotoJyskyn adventuresafarille ja ajettiin lisäksi Saariselän ympäristössä hiekka- ja sorateitä siellä, missä niitä sai ajella vapaasti.

Pyörällä ajettiin miltei kaikkialla haastavissa ja osin erittäin haastavissa olosuhteissa. Lapin adventure-safarilla kuskin (Erkki) ominaisuudet loppuivat raskaan pyörän kanssa pöpeliköissä kesken, ja tuli tehtyä varmaan epävirallinen safarin kaatumisennätys. Loirimaisesti voi tietysti todeta, että olivat kuski ja pyörä vähintään yhtä monta kertaa pystyssäkin. Pyörän ominaisuudet olisivat kyllä hyvin riittäneet kaikkeen siihen, mitä tehtiin. 

Mitä jäi ajamatta? Pyörän alkuperäiseen testiohjelmaan kuului elo-syyskuussa tehtävä matka Etelä-Ranskaan ja siitä Itävaltaan, mutta koronaviruspandemia esti tämän vaihtoehdon toteutumisen. Tosin ei haitannut yhtään, sillä ainoa lisäarvo, mitä matkalta olisi voitu saada, olisi ollut erittäin raskaasti kuormatulla pyörällä suuremmilla (140-180 km/h) moottoritienopeuksilla ajaminen ja ajokäyttäytyminen niissä nopeuksissa sekä polttoaineenkulutus. Tosin nopea ajo syö myös 80/20-renkaita vikkelämmin.

AT on erittäin ketterä, vakaa ja helppo ajettava myös vauhdissa sekä sora- että asvalttiteillä, ja sen alusta säädettävissä nopeaankin ajoon. Mutta on eri asia, onko sillä tarkoitus ajaa moottoriteillä pitkiä matkoja huippuvauhdilla, joten emme jää suremaan nopeiden osuuksien puuttumista. Riittävän haastavia polkuja ja pöpelikköjä löytyy meiltä kotimaastakin, niiden takia ei tarvitse lähteä merta kauemmas kalaan.

Suorituskykyvertailua vanhaan Africa Twiniin 

Tero mittasi kestotesti-afrikkalaisen kiihtyvyyden ja jarrut edelliseen, vuosimallin 2016 CRF1000L Africa Twiniin verrattuna, ja numerot puhuvat puolestaan.

Mihin ajaessakin ensimmäisenä reagoi oli, että 1100-kuutioinen afrikkalainen on monella tapaa eri pyörä kuin edeltäjänsä. Sen moottorin teho ja koko eivät ole merkittävästi suurempia, mutta uuden AT:n moottori reagoi laiskimmillakin asetuksilla erittäin herkästi kaasuun ja tehoa ja vääntöä on heti pieniltäkin kierroksilta käytettävissä aivan eri tavalla kuin edeltäjässä. 

Ero näkyy myös oheisen taulukon kiihtyvyysmittauksissa.

Vain 3,6 sekuntia automaattivaihteistolla nollasta sataan on joka tapauksessa hieno suoritus, ja kertoo onnistuneesta moottorin, välityssuhteiden ja vaihteiden vaihtoautomatiikan säätöjen kokonaisuudesta. Suorituskykymittaukset teki Tero Kiira V-Box (Mini 10 Hz) laitteistolla, joka on kalibroitu 400 km/h saakka.

Myös ohituskiihtyvyys on reippaasti edellismallia parempi. Mittaukset tehtiin vaihteiston manuaaliasetuksella.

Myös jarrujen testaus tuotti samansuuntaisen tuloksen. Siinä, missä vuoden 2016 AT pysähtyi 100 km/h nopeudesta 49 metrin matkalla, vuosimallin 2020 Africa Twin toppasi 46 metrin kohtaan* ja **

* Huom: Taulukoita luettaessa on syytä muistaa, että mittaustulokset eivät suoraan ole vertailukelpoisia, sillä ne on suoritettu eri vuosina eri sääolosuhteissa ja mahdollisesti myös erilaisilla renkailla, joten niihin kannattaa suhtautua varauksin.

** Huom 2: Editoitu tieto jarrutukseen lähtönopeudesta. Lähtönopeus oli 100 km/h eikä 80 km/h kuten aiemmin virheellisesti ilmoitimme. Pahoittelemme virhettä.

Renkaista

Honda CRF1100L Africa Twin Adventure Sportsissa on ensiasennusrenkaina Metzelerin 80/20 Karoo Streetit. Edessä rengaskoko on 90/90 21 M/C ja takana 150/70 18 70H. 

Karoo Streeteillä ajettiin 7024 km, jonka jälkeen niiden tilalle vaihdettiin Lapissa MotoJyskyn toimesta safaria varten Michelinin Anakee Wildit. Siinä vaiheessa Karoot olivat vielä ihan kohtuullisessa kunnossa, ja ne vaihdettiin takaisin pyörän alle asvalttisiirtymää Lapista etelään varten vain 550 km myöhemmin. 

Kohdassa 8975 alle vaihdettiin taas Anakeet, joilla ajettiin lukemaan 13 175, jolloin taakse vaihdettiin uusi Karoo, ja eteen jätettiin 50/50 Anakee Wild. Ensimmäinen Karoo kesti takarenkaana noin 8500 km, mikä on hyvin "lievään sekakäyttöön" tarkoitetulle renkaalle.

Pyörä palautettiin maahantuojalle Anakee-Karoo sekarengastuksella. Edessä oleva Anakee alkoi jo olla lopuillaan, mutta sillä olikin ajettu jo yli 8000 km siinä vaiheessa.

Huolloista

Pyörää käytettiin neljä kertaa huollossa. Kokeilimme kaasun vääntämistä kerralla täysille kävelyvauhdista, jolloin kierrokset nousivat äkillisesti korkealle, eikä pyörä kytkenyt vaihdetta päälle. Sen jälkeen pystyi ajamaan vain ykkösellä, kunnes tajusimme sammuttaa moottorin, ja Afrikkalainen toimi taas täysin normaalisti, jätti vain vikavalon palamaan, kunnes pyörä sammutettiin uudelleen.

Kävimme Africa Twinin kanssa Isossakyrössä merkkihuollossa Harri Kuuttilan luona, mutta siinä vaiheessa vikavalokin oli jo sammunut eikä järjestelmään ollut jäänyt virheilmoitusta. Todennäköisesti, koska pyörällä oli ajettu siinä vaiheessa vain muutama sata kilometriä, sähköinen sisäänajo-ohjelma puuttui peliin ennen turhaa "ryntäyttämistä".

Toisen kerran pyörä käytettiin 1000 kilometrin perushuollossa, jolloin selvisi, että DCT-automaattivaihteisto tarkoittaa sitä, että siinä on omat öljyt ja oma öljynsuodin, jotka on niin ikään vaihdettava moottoriöljyn ja -suotimen kanssa samalla kertaa.

Huoltokäynnin yhteydessä pyörään asennettiin lisävarusteena maahantuojan paikalle toimittama Hondan alkuperäinen keskiseisontatuki.

Kolmas vierailu Isoonkyröön tuli ajankohtaiseksi, kun Lapin Adventuresafarilla pleksistä oli irronnut kivikoissa rytistellessä pari ruuvia ja yksi kahvan ruuveista oli katkennut kaatumisten seurauksena. Hondan maalipinnan ja viimeistelyn laadusta kertoo jotain se, että se ei ollut millänsäkään lukuisista nutullaan olemisista huolimatta.

Neljännen kerran oli vuorossa 12 000 kilometrin huolto. Tosin reissunpäälläolon takia se maahantuojan luvalla venytettiin noin 13 000 kilometrin kohdalle.

Huoltokustannukset vaikuttivat kohtuullisilta. Käynnit 1 ja 3 olivat maksuttomia, ja 1000 kilometrin huolto maksoi keskiseisontatukien asennuksineen, öljyineen ja suodattimineen 167 euroa. 4,2 l moottoriöljyä maksoi 57,20 €, suodatin + kaksi tiivistettä 15,60 €, toinen suodin 14 € ja O-rengas 5,20 €. Osat yhteensä 92 euroa ja työt 75 €.

12.000 huoltoon ei olennaisesti kuulu juuri muita asioita edellisten lisäksi paitsi mahdollinen ketjujen säätö, joten kustannukset lienevät samaa luokkaa. Tällä kertaa Tmi Harri Kuuttila tarjosi huollon, joten loppuhinta jäi epäselväksi, mutta jäänee todennäköisesti suurin piirtein saman suuruiseksi tai pienemmäksi kuin 1000 km huolto.

Kestotestijuttusarjan päätösosassa arvioidaan Africa Twiniä ja sen ominaisuuksia ajokokemusten perusteella. Juttu ilmestyy ensi viikon torstaina.

Aiheesta aiemmin sivuillamme:

Motouutiset kestotesti: Africa Twinin monipuolinen elektroniikka lämmittää

Motouutisten kestotesti: Africa Twinillä takana jo 8700 km – miten on sujunut?

Motouutiset kestotesti: Honda Africa Twin Adventure Sportsin ensimmäiset tuhat kilometriä

Motouutiset kestotesti: Honda CRF1100L Africa Twin Adventure Sports DCT – Tästä se alkaa

Teksti: Erkki Mäki

Testiryhmä: Juha Harmanen, Tero Kiira, Anssi Kivinen, Tommi Lumiaho, Erkki Mäki, Martti Mäki-Jouppila.

Valokuvat: Juha Harmanen, Tero Kiira, Anssi Kivinen, Eija Kyllönen, Erkki Mäki

Mittaukset: Tero Kiira, Anssi Kivinen