Suikin 106 heppaa ovat hyviä työhevosia ja periaattessa niillä pärjää ihan hyvin.

Mutta jos on täyskuorma laukkuja ja matkustaja kyydissä, niin meno pysyykin leppoisana. Toisaalta jos ajetaan kaikki mitä kulkee, niin ajettavuus ei kovissa nopeuksissa ole enää erityisen vakaata.

Eli nyt puhutaan varsin tavallisesta pyörästä, jossa joudutaan tekemään kompromissejä hinnan ja ajettavuuden suhteen.

Moottorin äänet ovat sikäli hyvät, että niitä ei juuri ole, kuski tuskin saa mitään kiksejä siitä puhinasta, mutta eipä häiriinny muutkaan.

Ajettavuus on ihan kunnossa. Ja ennen kaikkea hinta-laatusuhde on erittäin hyvin kuosissa.

Tuulilasi on helppo säätää ilman työkaluja. mutta vain paikallaan.

V-Strom 1050:sta on kaksi mallia, kalliimmassa on vakionopeudensäädin ja mäkilähtöavustin vakiona. Vakionopeussäädin eli kruise on must jos olet siihen tottunut, ihan niin kuin autossakin. Kaasukädenkin lepuuttaminen välillä on vain niin mukavaa.

V-Strom 1050 toimii hyvin monenlaisessa ajossa, ja varustuskin on ihan passeli, mutta ehkä se onkin liian tavallinen? Lisää särmää muodossa tai toisessa voisi saada kiinnostuksen heräämään paremmin.

Suzuki V-Strom 1050 vuosimallia 2020. Kuva Mikko Paaso.

Suzuki V-Strom 1050 vuosimallia 2020.

Tiiviissä pähkinänkuoressa:

Kiloja 245.

Papua 106 hevosvoimaa.

Kustannusta: karvalakkiversiosta 16 700 euroa, paremman väen versiosta 18 500 euroa.

Aiheesta aiemmin:

Suzuki esitteli uudet V-Strom DL1050 ja DL1050 XT seikkailupyörät

Huom edit 16.5. klo 8.31: Korjattu väite, jonka mukaan pyörässä olisi alunperin, esittelyvuonna 2002. Suzukissa oli jo silloin ruisku. Nyt ruiskurunko on isompi, 49 mm, ja se on ride by wire.