Virallisten tieliikenneturvallisuustilastojen ja Ranskan sisäministeriön tietojen mukaan vuonna 2024 näiden "sakotusautojen" tuottaman datan pohjalta kirjoitettiin noin 740 000 sakkolappua. Miljoonajärjestön tekemän datakatsauksen mukaan tutka-autot rekisteröivät kuitenkin samana ajanjaksona huikeat 3,5 miljoonaa rikkomusehdokasta. Tämä tarkoittaa, että huimat 79 prosenttia järjestelmän havaitsemista ylinopeuksista valui hiekkaan.
Luvut herättävätkin suuria kysymyksiä koko yksityistetyn valvontajärjestelmän tehokkuudesta. Maan autoilijat ja motoristiaktivistit kattava edunvalvontajärjestö Ligue de Défense des Conducteurs raportoi, että vuonna 2024 peräti neljä viidestä tutka-auton tallentamasta välähdyksestä jäi ilman sakkoja.
– Meillä ei ole tähän selitystä. Kysyimme viranomaisilta syytä tähän jo viikkoja sitten, mutta odotamme yhä vastausta, toteaa järjestön tutkimus- ja viestintäjohtaja Alexandra Legendre.
Legendren mukaan on luonnollista, että liikkuvasta autosta tehtävässä valvonnassa hylkäysprosentti on korkeampi kuin kiinteissä tolpissa, sillä järjestelmä on teknisesti monimutkaisempi. Silti näin valtava kuilu havaintojen ja sakkojen välillä yllättää. Kiinteissä peltipoliiseissa hylkäysprosentti on Ranskassa vain noin 26 prosenttia.
Miksi tutkan välähdys ei johda sakkoon?
Moni motoristi ja autoilija säikähtää automaattitutkan välähdystä, mutta se on vasta prosessin ensimmäinen vaihe. Tekninen havainto syntyy aina, kun ajoneuvon nopeus ylittää asetetun rajan, mutta se ei automaattisesti tarkoita sakkoa.
Ennen virallisen sakkolapun lähettämistä raakadata ajetaan automaattisen valvontajärjestelmän (ANTAI) läpi. Tässä vaiheessa järjestelmä suodattaa pois rajatapaukset ottamalla huomioon laitteiston virhemarginaalit ja toleranssit.
Ranskassa virhemarginaalit ovat varsin armollisia nimenomaan liikkuville tutka-autoille, koska molemmat ajoneuvot – sekä valvottava että valvova – liikkuvat. Kiinteiden tutkien virhemarginaali on pienempi. Nopeudesta vähennetään 5 km/h (alle 100 km/h nopeuksissa) tai 5 % (yli 100 km/h nopeuksissa).
Liikkuvien tutka-autojen marginaali on reippaasti suurempi. Mitatusta nopeudesta vähennetään 10 km/h (alle 100 km/h nopeuksissa) tai 10 % (yli 100 km/h nopeuksissa).
Esimerkki: Jos tutka-auto mittaa auton tai moottoripyörän nopeudeksi 110 km/h tiellä, jossa on 100 km/h rajoitus, laitteiston 10 prosentin korjaus pudottaa virallisen kirjatun nopeuden 99 kilometriin tunnissa. Tällöin ylinopeussakkoa ei määrätä.
Toleranssien lisäksi sakottaminen tyssää usein rekisterikilpien tunnistukseen. Jos kuva on epäselvä tai kurainen, tai jos kyseessä on moottoripyörä, jonka takakilpeä eteenpäin kuvaava auto ei pysty tallentamaan, tapaus hylätään.
Myös ulkomaiset rekisterikilvet aiheuttavat harmaita hiuksia. Vaikka Ranska vaihtaa liikennerikkomustietoja noin 20 Euroopan maan kanssa, esimerkiksi brexitin myötä järjestelmästä poistuneiden brittien sakottaminen on nykyään äärimmäisen vaikeaa.
Miten tutka-autot toimivat?
Ranskassa yksityiset tutka-autot partioivat teillä yleensä viidestä kuuteen tuntia päivässä ja kerryttävät mittariinsa 300–500 kilometriä vuorokaudessa. Niiden reittejä muutetaan jatkuvasti departementtien välillä, jotta autoilijoiden ja motoristien olisi mahdotonta ennakoida niitä.
Laitteisto pystyy mittaamaan ylinopeuksia vain auton ollessa liikkeessä. Se poimii joko vastaan tulevia ajoneuvoja (teillä, joissa ei ole keskikaidetta) tai autoja ja moottoripyöriä, jotka ohittavat valvonta-auton.
Vastoin yleistä luuloa, tutka-autojen kuljettajat eivät saa suorituspalkkiota tai "bonuksia" välähdyksistä. Heidän palkkansa perustuu puhtaasti ajettuihin kilometreihin, ja koko sakotusprosessista vastaa aina Ranskan valtio.
Lähde: Connexion France.
Aiheesta aiemmin:
Keskiviikko 20.4.2022 08:52
Ranska: muista varoa yksityisiä tunnuksettomia nopeuskamera-autoja
Keskiviikko 22.2.2017 13:29
Uusi rahankeruuväline: yksityisautoihin asennettavat yksityistutkat