Ensimmäiset kolme vuotta menivät kerholla sen keskittyessä ratalajeihin, mutta muidenkin lajien kuskit alkoivat kysellä mahdollisuudesta päästä mukaan. Sen jälkeen kerho pudotti nimestä speedwayn pois, VRT oli saanut nykyisen nimensä.
Kerho on tullut tunnetuksi varsinkin speedwaystä, mutta lajien kirjosta löytyy paljon muitakin. Varsinkin moottoripyörien jäärata on ollut kova, Timo Immonen on ajanut VRT:n nimissä uskomattoman monta mestaruutta ja muita mitalisijoja.
– Onhan tämä yhdistystoiminta ollut haasteellista, monta kertaa on naurettu ja itketty. Voin sanoa kyllä että tänä päivänä pakka on kunnossa, Aarne Mustonen kertoo. – VRT:ssä on ollut se hyvä puoli, että meillä on porukkaa vaihtunut, niin hallituksessa kuin muissakin toiminnoissa. Ei ole tullut kenellekään mitään pinttymiä. Minä taidan olla ainoa jäärä joka on ollut koko ajan vauhdissa mukana.
Mitä on jäänyt mieleenpainuvimpina muistoina kolmenkymmenen vuoden ajalta?
– Kerhon menestys tietysti kauttaaltaan ja Timo Immosen menestys jääradalla ja road racingissä. Ja tietysti kaikki meidän juniorit jotka ovat pärjänneet radalla, sieltä se tarmo puurtamiseenkin on tullut.
Kerholla on ollut kaksi käsi kädessä kulkevaa toimintoa, urheileminen ja liikuntapaikan rakentaminen. Moni piti Aaken suunnitelmia aika hurjina, kun he aloittivat stadionalueen kunnostamisen vuonna 2012.
– Kyllä minä tiesin että raskasta tulee olemaan, hulluksi on haukuttu ja monessa liemessä on keitetty. Mutta juuri ja juuri on selvitty näillä resursseilla. Ideoita olisi vielä taskussa, mutta rahoitus on se ainainen rikka rokassa. Tuo on nyt sellainen lopputulos mikä on ensi vuonna valmistumassa. Pidän sitä merkittävänä tekona suomalaisessa ratalajikulttuurissa. Näen Varkauden Ankkureiden tulevaisuuden valoisana, SM-sarjassa ja etenkin Baltic Speedway liigassa.
Olisiko Aakella vinkkejä taskussa millä saataisiin puhallettua uutta tuulta ratalajeihin?
– Tällä hetkellä ratalajien heikko taso johtuu lajiryhmästä ja heidän toiminnastaan. Kyllä lajipäällikön pitää hoitaa hommansa, pitää yhteyttä seuroihin ja ottaa asioista selvää, eikä sotkeentua tyhjänpäiväisiin asioihin. Tiedän oman seuran tilanteen ja myös muidenkin Suomessa. Ei osata lähteä liikkeelle, ei tiedetä mitä pitäisi tehdä, se vaatii juuri sen, että lajiryhmä ja asioista tietävät liiton herrat opastavat ja antavat visioita ja tukea seuroille. Kyllä muutamiin seuroihin meidän malli on kelvannut, en sano onko se oikea, mutta eteenpäin on menty asioiden suhteen.
Oliko sinulla 30 vuotta sitten mielessä, että annat tällaisen haastattelun?
– Olen aina tiennyt, että viimeiseen asti tulen olemaan urheiluseura oiminnassa, olen kaikkiruokainen moottoriurheilun suhteen. Onhan tämä välillä mennyt yli äyräiden, Aarne Mustonen lopuksi toteaa virnistellen.
Teksti ja kuvat: Timo Eronen