Pertti Kärhällä on ollut syntymästään lähtien vahva yhteys Päijänteen ympäriajoon.
– Minulla on T. Kivistön voittama Päijänne-pytty, jonka kilpeen on kaiverrettu 20.-24.04.1938. Olen syntynyt 24.04.1938, eli Päijänneajo-yönä. Ripille pääsin samana lauantaina, kun Päijänneajo tuli Helsingistä Lahteen. Kirkon jälkeen menin äkkiä vaihtamaan vaatteet, että ehdin Shellille katsomaan ajoa. Nyt olen ollut Päitsillä hommissa yli 70 vuotta.
Jawa Six Days vm. 1961 350cc, 23hv, n.125kg. Omistaja: Markku Lahtinen. Syksylla 1961 Pertti Kärhälle ns. Vinku Cetin runkoon rakennettu Jawa. Pertti voitti tällä Päijanneajot 1962-65.
Ensimmäisen kerran Kärhä osallistui Päijänneajoon jo 16-vuotiaana vuonna 1955 pienellä Puchilla. Seuraavana vuonna pyöränä oli IC ja myöhemmät kisat ja voitot hän ajoi Jawalla.
– Vuonna 1956 ajoin IC:llä kilpailunumerolla 118. Numerolla 119 ajoi, Koneliikkeen korjaamopäällikkö ja Suomen mestari, Carl-Gustav Wendelin. Wendelin sai minut kiinni, meni ohi, mutta roikuin hänen perässään. Sinä vuonna kaikki sivutiet olivat aivan peilijäässä. Hän meni nurin ja pääsin ohi. Näin jatkettiin, vuorotellen johtaen kierrettiin Päijännettä. Lopulta kuitenkin Wendelin voitti sen kisan, Raimo Reini oli toinen ja minä kolmas. Keijo Benjaminsson oli sinä vuonna neljäs.
Treenimetodi Päijänneajoihin
– Harjoittelin siten, että mitä huonompi keli oli, niin otin pyörän tallista ja lähdin ajamaan. Siten ei tullut yllätyksenä vesi- ja lumisateet, sumut tai mitkään muut Päijänneajon kelit.
Päijänteen ympäriajon evoluutio - 50 kilometrin hiihdosta spinttikisaan
Kärhän omat voitot tulivat 60-luvulla vuosina 1962, 1963, 1964, 1965 ja 1967. Vuonna 1966 voitto jäi saavuttamatta, kun neljän minuutin johto suli viimeisellä etapilla keskeytykseen.
– Kun ajoin Puchilla ensimmäisen kisan, niin ei ollut mitään huoltoa. Olin aivan omillani. Bensa piti käydä ostamassa kaupoista kesken kisan. Koneliikkeen aikoina oli huoltopisteet määrätyin väliajoin.
– Eikä silloin mitään renkaita vaihdettu, ajettiin ihan normaaleilla kumeilla. Vasta vuonna 1965 ajettiin ensimmäisen kerran nastarenkailla. Nastat olivat ihan siviilinastoja, mitä henkilöautoissa silloin oli.
Jawa Six Days vm. 1965 350cc, 23hv, n.125kg. Omistaja: Markku Lahtinen. Kauden 1965 Keijo Benjaminssonille 250-luokkaan uudemman Vinku Cetin runkoon rakennettu Jawa. 1966 muutettiin 350 kuutioiseksi ja kuljettajaksi tuli Kärhä. Pertti keskeytti talla Jawalla viimeisellä maastokokeella johtoasemasta jalkamurtumaan. 1966 Sixillä henkilokohtainen kultamitalli ja joukkue pronssi.
– Ennen vanhaan Päijänneajo oli kuin 50 kilometrin hiihto. Lähtö oli lauantaina iltapäivällä Helsingistä ja paluu sunnuntaina iltapäivällä Helsinkiin. Välillä ei yövytty, vaan ajettiin yhtä päätä. Kisassa oli kolme kahden tunnin taukoa, mutta myöhästymiset lyhensivät niitä. Esimerkiksi kun vuonna 1955, ensimmäisissä Päijänneajoissa tulin Lahteen, minulla oli kahdeksan minuuttia aikaa, kun piti jatkaa eteenpäin. Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa jotain parikymmentä minuuttia.
– Silloin kiirus- eli pikataipaleet olivat pikkuteillä, jotka olivat niin huonossa kunnossa, että siellä ei päässyt autoilla läpi, kun oli tukkeja ja halkoja poikittain. Se vuoden 1955 kilpailu oli niin rankka, että kun kisan jälkeen piti vielä ajaa Helsingistä kotiin Lahteen, niin meinasin nukahtaa pyöränsarviin, muisteli Kärhä.
– Nykyajan Päijänneajo on kuin sprinttikisa, ajetaan lyhkäinen pätkä metsässä, tullaan takaisin maantielle, laitetaan lämpöhaalarit päälle ja siirrytään maantietä pitkin, ajetaan taas lyhyt pätkä ja siirrytään.
– Mutta kovaa hommaa se on tänäkin päivänä. Olen aina sanonut, että on vaikeita ja helppoja Päitsejä, mutta voitosta taistellaan aina hampaat irvessä. Päijänneajon voitto ei tule ikinä helpolla.
Pertti Kärhän ajoasu. Sixillä suomen joukkueen kuskit tunnisti mustasta kypärästä.
Voittojen lisäksi kilpauraan mahtui myös loukkaantumisia
– Vuonna 1963 tai -64 kaaduin Leivomäellä, jolloin kädestä murtui luu. Kun tultiin Jyväskylään, niin haudutin kättä kuumalla vedellä, jolloin se turposi aivan valtavasti ja kädestä meni täysin tunto. Kun jatkoin eteenpäin, en jaksanut pitää kaasua auki, mutta sain jäykistettyä kaasukahvan kiristysruuvilla. Kun tulin asemille, niin kilpakaverit vetivät pyörän telineille. Mutta kun polkasin pyörän käyntiin pikikselle, en ollut köyhä enkä kipeä. En tiedä, miten pystyin ajamaan ne.
– Sinä vuonna olimme Olavi Hokkasen kanssa tasapisteissä. Jos olisin jollakin välillä hävinnyt Olaville, niin olisin varmaan keskeyttänyt, mutta siitä taistelusta tuli buustia ja lopulta jaoimme voiton hänen kanssaan.
– Vuonna 1966 keskeytin viimeiselle pätkälle johtoasemasta. Ajettiin hankikannolla, josta potkin vauhtia ja jalka tarttui johonkin kiinni. Minä ja pyörä olisimme jatkaneet matkaa, mutta jalka ei, kun se kääntyi ja nivelsiteet revähtivät.
Päijänteen ympäriajon Grand old Man
– Viimeisen Päitsi-kisani ajoin vuonna 1969 Veteraaniluokassa pyörällä, millä Mauno Suni voitti edellisenä vuonna Päijänneajon. Se oli kyllä tyhmä ja rankka reissu, kun lähdin kisaan kylmiltään harjoittelematta.
Jawa type 653 banama frame vm. 1965. Omistaja: Pertti Kärhä. Pertti osallistui tällä pyörällä vuoden 1965 Six days enduroon. Keskeytys sytytysjärjestelmän petettyä, mutta saavutti viidennen Päijanneajon voiton vuonna 1967. 'Kasasin tämän pyörän työstölämpöisistä osista tehtaalla Tsekissä. Tämä on prototyyppi, joita tuotiin Suomeen neljä kappaletta, eli jopa maailman mittapuun mukaan, tämä on aika erikoinen pyörä', kertoi Pertti Kärhä.
Kilpailu-uran jälkeen Kärhän yhteys Päijänneajoon on jatkunut katkeamatta.
– En enää itse aja, mutta tänä vuonna oli 71. kerta kun olin Päitsillä. 15 kertaa olin kilpailijana ja sitten 10 kertaa pääratamestarina, jonka jälkeen 25 vuotta alueratamestarina ja sitten jälleen seitsemän vuotta pääratamestarina. Nyt olen ollut etuautona ja muuta. Asun Jämsässä ja kahtena viimeisenä vuonna olen vain käynyt Vääksyssä lähettämässä kuskit matkaan ja ottanut maalissa Trophy-luokan vastaan, kun tulevat Jämsään. Kiertäminen on nyt jäänyt, mutta 70 kertaa olen kiertänyt sen, joko moottoripyörällä tai autolla.
Päijänneajon lisäksi Kärhä ajoi TT-kisoja, kuten Harjunajoja, Väinölänniemeä ja Pyynikinajoja. Niiltä ajoilta hänellä on kierrosennätykset kaikilta Suomen hiekkaradoilta. Päijänteen ympäriajon ja TT-kisojen lisäksi Kärhä on kisannut ja ollut huoltojoukoissa Sixillä, eli Kuuden päivän ajoissa. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka voitti luokkansa Kuuden päivän ajossa. Eikä Kärhän moottoriurheilu-ura rajoitu pelkästään kaksipyöräisiin. Häneltä löytyy meriittejä myös Jyväskylän rallin puolelta.
Hannes Kalaniemi on osaltaan tekemässä tulevaa, Pertti Kärhän urasta käsittelevää podcastia.
Pertti Kärhän mittavasta moottoriurheilu-urasta riittää varmasti paljon tarinaa. Onneksi hänestä on tekeillä podcast.
– Pertti Kärhän uraa ja Päijänneajon historiaa käsitellään tulevassa, kahden tunnin mittaisessa podcastissa. Hanke julkaistaan alkukesästä, ja sen tekijöihin kuuluvat Kärhän lisäksi Rami Wallin, Veli-Matti Mäkinen (Classic Garage Jämsä), Päijänneajojen selostajana toiminut Jukka Pylväs (kommentaattori) sekä videomateriaalin työstöstä vastaava Juha Huikuri. Podcastissa tullaan yhdistelemään videota, kuvia ja haastatteluja. Kuvamateriaalia on seulottu Pertti Kärhän omasta arkistosta. Tulevassa podcastissa tulee paljon mielenkiintoisia tarinoita ja vastauksia moniin kysymyksiin, lupasi Hannes Kalaniemi, joka on myös osaltaan tekemässä tulevaa podcastia.
Pertti Kärhä ollut Päitsillä hommissa yli 70 vuotta. Huhtikuussa 2026 hän täyttää 88 vuotta.
Aiheesta aikaisemmin:
PERJANTAI 4.1.2019 16:48