Koeajossa Yamaha Tracer 9 GT – miten toimii uudessa, reippaassa sport-touring-mallissa Jammun tuore automaattivaihteisto?

Yamaha Tracer 9GT Y-AMT on perinteinen sport touring -malli, eli tarkoitettu urheilulliseen matkantekoon. Minipähkinänkuoressa todettuna, pyörässä on kolmisylinterinen 890 cm³ nestejäähdytteinen CP3 rivimoottori, jonka maksimiteho on 87,5 kW/119 hv/10 000 r/min ja maksimivääntö 93 Nm/7 000 r/min.

Kuten numerot kertovat, tehoa on maltillisesti, mutta riittävästi. Pyörä painaa perinteisellä manuaalivaihteistolla varustettuna polttoaineineen 227 kg ja automaattivaihteisena versiona 231 kg.

Y-AMT-automatiikka

Tracer 9GT:n saa sekä perinteisellä vaihteistolla että automatisoidulla manuaalivaihteistolla varustettuna. Perusversion hinta ilman lisävarusteita on 20 899,55 €. Automaatti nostaa hinnan 22 499,61 euroon, eli se on noin 1600 euroa kalliimpi.

Koeajopyörämme oli varustettu vaihdeautomatiikalla, joten sitten suoraan syvään päätyyn, automatisoidun manuaalivaihteiston ominaisuuksien ja toiminnan arviointiin.

Ratkaisun toimintaperiaate on yksinkertainen: otetaan tavallinen manuaalivaihteisto ja varustetaan kahdella "aktuaattorilla" (solenoidilla?), joista toinen hoitaa kytkimen avaamisen ja sulkemisen ja toinen vaihteiden vaihtamisen. Lisätään ohjausälyä tietokoneeseen ja siinähän se on: vaihteisto toimii kuin automaattinen sellainen. 

Samalla pudotetaan pyörästä pois pari tarpeetonta osaa, kuten kytkinkahva ja vaihdepoljin.

Yamahan automaattivaihteisto toimii siten, että ensin valitaan, käytetäänkö manuaalivaihtamista vai automatiikkaa, automatiikan puolella vaihtoehtoina ovat normaali D- ja lisäksi D+ -valinta. Perus-D:llä vaihteisto vaihtaa aiemmin isommalle, D plussalla kone kiertää korkeammalle, joten sen toiminta on sporttisempaa, ja sopii kiireisempään etenemistapaan.

Automatisoitu manuaalivaihteisto toimii manuaalitilassa pelkillä ohjaustangon vasempaan kahvaan lisätyillä painikkeilla. Kun lähdet ajamaan, painikkeesta ykkönen päälle ja kun kaasukahvaa kääntää, pyörä lähtee siististi liikkeelle. Isommalle vaihdettaessa painetaan plus- ja alemmas vaihdettaessa miinuspainiketta.

Emme nähneet koeajon aikana tarpeelliseksi käyttää muita valintoja kuin päällä olevaa vaihtoautomatiikkaa eli D- tai D+ -valintaa. Vaikka vaihtoautomatiikka on valittuna, vaihteita voi valita myös käsin aivan kuten manuaalimoodissakin, jos tykkää, että nyt pitäisi olla joku muu, kuin automatiikan tarjoama, vaihde valittuna.

Vaihtaminen tapahtuu automaattisesti varsin hienosti, eikä normaaliajossa ole tarvetta omiin vaihtamisiin.

Yamahan automaatin toiminnasta ei voi puhua ilman, että vertailee sitä Hondan kaksoiskytkinautomaatti- eli DCT-vaihteistoon. Hondan ratkaisu on saman tyyppinen kuin autoissa: siinä on kaksi erillistä kytkintä, jotka kumpikin vastaavat omien määrättyjen vaihteidensa ohjaamisesta (esim. toinen vastaa 1, 3 ja 5 -vaihteista, toinen 2, 4 ja 6 -vaihteista). Siten, kun jokin vaihde on päällä, toinen kytkin on valmiina syöttämässä seuraavaa vaihdetta.

Hondan ratkaisu toimii paljon sofistikoituneemmin: vaihdot ovat pehmeitä, parhaimmillaan varsin huomaamattomia, ne toimivat aivan kuten hyvätasoisen auton automaattivaihteet. Toisaalta se ei ole ihme, sillä ne ovat ehtineet jo kolmanteen sukupolveen, joten etumatka on huomattava. Olen ajanut DCT-vaihteistoilla varustetulla Hondan NC750- ja XAdv750-malleilla, CMX 1100 Rebelillä, kuten myös kahdella eri kokoisella Africa Twinillä ja Gold Wing 1800:lla. Viime mainitussa vaihteita oli 7, kun muissa niitä on kuusi. 

Yamahan ratkaisu toimii valtaosan ajastaan varsin mukavasti, mutta välillä ilmenee kolahduksia ja nykäyksiä. Kolahtelu tuntuu lisäksi epäloogiselta. Ykkösellä täyskaasulla paikalta lähdettäessä kakkoselle vaihto aiheuttaa melkoisen paukahduksen.

Paikalta lähdettäessä mikäli pyörän käynnistää vaihde vapaalla, vaihteisto kolahtaa, kun ykkösen kytkee päälle. Pyörän voi startata (käsijarru pohjassa) vaihde päällä, mikä voi olla suositeltavaa, koska silloin jää lähtökolahdus pois.

Mutta kuten sanottua, pääasiassa vaihteisto toimii hyvin, ja kolahteluun tottuu. Olettaa sopii myös, että vuosien varrella ratkaisu hioutuu entistä jouhevammaksi.

Etuna Yamahan ratkaisussa on painon ja tilan säästö. Neljän kilon painoero manuaalilaatikkoiseen sisarmalliin verrattuna merkinnee sitä, että automatiikan ja sen vaatimien rakenteiden tuoma kokonaispaino on noin viisi kilogrammaa. Se lisäkilo tulee vaihdepolkimen ja kytkinkahvan poisjättämisestä. 

Hondan DCT-vaihteisto tuo pyörään lisäpainoa noin 10-12 kg.

Vaihtoautomatiikkaa vai ei?

Normaalilla manuaalivaihteistolla varustetun pyörän kuljettajalle automaattinen vaihtaminen voi ajatuksena olla kauhistus. Kyse voi olla siitä, että pelkää menettävänsä jotain oleellista moottoripyörän hallinnasta. 

Näin ei kuitenkaan ole. Jos haluaa välillä ajaa kuin manuaalilla, se onnistuu mukavasti fläppejä painelemalla.

Automaatti koukuttaa samalla tavalla kuin autossa: kun olet viikon ajanut automaattivaihteisella autolla, niin paluuta manuaalilaatikkoon on vaikea perustella. Toisin sanoen: et menetä mitään, kun ajat automaattivaihteisellä autolla tai prätkällä, mutta, kuten eräs arvostamani kollega totesi, voitat paljon.

Esimerkiksi kaupunkiruuhkissa vältyt vaihteiden venkslaamiselta ja kytkimen luistattamiselta lähdöissä. Voit nauttia täysin siemauksin ja paljon pienemmällä rasituksella ajamisesta kaikissa olosuhteissa. Risteykseen tultaessa on juuri oikea vaihde valittuna valmiiksi. Sama koskee tietysti myös matka-ajoa. Pystyt paremmin keskittymään ajamiseen ja nauttimaan matkasta. Toisaalta jos nopealla mutkatiellä haluat ajaa reippaammin, niin painikkeiden avulla voit vaihtaa juuri milloin parhaaksi näet.

Alusta

Toinen mielenkiintoinen asia uudessa Tracer 9GT:ssä on KYB:in sähköisesti puoliautomaattisesti säätyvä alusta. Se tarkoittaa sitä, että iskunvaimennuksen toiminnasta huolehtii elektroniikka, mutta sekä edessä että takana jousen esijännityksen säätö tapahtuu manuaalisesti. 

Vaimennusvalintoja on neljä: sporttinen, jossa on tiukempi vaimennus ja mukavuusvalinta, jonka vaimennus on pehmeämpää. Lisäksi on kaksi kuljettajan säädettävissä olevaa vaihtoehtoa, joita ohjataan MyRide-sovelluksen avulla.

Alustan toiminta oli sporttisimmassakin asetuksessa miellyttävän pintapehmeää, ja mukavaa töyssyisemmälläkin tiellä. Kantavuuttakin riitti, sillä noin 70 kiloa painava kyytiläinen kulki mukana jousituksen toiminnan merkittävästi muuttumatta ja tarvitsematta puuttua jousen esijännityksen säätöihin.

Pyörässä on tuplalevyjarrut edessä ja takana yksi levy. Jarrujen teho on riittävä ja ne ovat tunnokkaat, eivätkä osoittaneet häipymisen merkkejä kovemmissakaan perättäisissä testijarrutuksissa.

Matriisivalot

Yamaha Tracer GT9:n matriisi-Led-ajovalo koostuu useammista yksittäisistä Led-valoista, joita pyörän katteeseen asennettu kamerajärjestelmä ohjaa pois ja päälle tarpeen ja vastaantulijoiden mukaan. Valmistajan tavoitteena on optimaalinen valokeila kuhunkin tilanteeseen. Järjestelmään kuuluu myös kaarrevalo-Ledejä, jotka syttyvät sille puolen kaarretta, mihin pyörää kallistetaan.

Juhannuksen valo-olosuhteet eivät olleet sellaiset, että valojen toimivuutta olisi voinut käytännössä testata. Valoa kun riitti sekä päivällä että yöllä, ja valojen arviointi jouduttiin jättämään odottamaan sitä kuuluisaa seuraavaa kertaa. Luotamme siihen, että valot toimivat, kuten kerrotaan. Ratkaisu on joka tapauksessa mielenkiintoinen ja taitaa olla ensi kerta, kun moottoripyörässä on matriisivalot. Suuntaus on erittäin hyvä, sillä varsin monissa prätkissä asiat ovat muuten kohdallaan, mutta valoissa on toivomisen varaa.

Elektroniikkaa

Tracer 9 GT:ssä on elektroniikkaa tarjolla aika lailla. Kuusiakselinen inertiamittausyksikkö pitää huolen siitä, että pyörän sähköaivoille tulee eri antureilta riittävästi syöttöä. Pyörässä on siten kaarteissa lukkiutumattomat jarrut ja vetoluiston esto sekä sivuttaisluiston hallinta unohtamatta wheelien ja perän noston hallintaa. Tarjolla on myös eri asetuksia, jos innostuu kaivelemaan asiaa, ja tietysti eri ajotapavalinnat.

Asetuksia ja ajotapavalintoja hallitaan laadukkaan ja selkeän 7 tuuman TFT-näytön kautta ohjaustangon painikkeiden avulla. Järjestelmä on asiallisen helppokäyttöinen ja suhteellisen nopeasti omaksuttavissa. Se ei aivan vedä vertoja BMW:n, Ducatin tai KTM:n vastaaville, mutta on riittävän hyvä.

Sähköinen kaasu, ridebywire, mahdollistaa myös vakionopeudensäätimen. Yhden painikkeen painalluksella saa säätimen päälle, ja miinuspainikkeella voi lukita vauhdin. Vauhtia voi lisätä tai vähentää plus- ja miinus-painikkeiden avulla joko kilometrin tai pidemmällä painalluksella 10 km kerrallaan. 

Pyörän vilkkukatkaisija on, öhöm, "mielenkiintoinen". Se on muotoilultaan erikoinen, toispuoleinen ja vain kaksiasentoinen. Toisin sanoen vilkkua ei saa perinteisesti napsautettua päältä painamalla keskeltä. Vilkuissa  on sammutusatuomatiikka, jossa on hieman toivomisen varaa. Jos vilkkukytkintä painaa lyhyesti jommalle kummalle puolelle saa aikaan muutaman vilkutuksen, mikä useimmiten riittää. Pidempään painettaessa vilkutusta kestää 15 sekuntia putkeen, mikä voi taajama-ajossa olla pitkä aika: se saattaa antaa muille liikeenteessä oleville väärän signaalin kääntymisaikeiden suhteen ja aiheuttaa siten vaaratilanteita.

Lisähankaluutta aiheuttaa se, että lyhyen ja pitkän painalluksen eroa on vaikea huomata, joten vahingossa tuli monesti vilkutettua pitkään, mikä oli todella raivostuttavaa. Ohjekirjan mukaan toisen painalluksen samaan suuntaan pitäisi lopettaa vilkutuksen, mutta käytännössä vasta, kun muutama vilkutus on tapahtunut, ei välittömästi vilkun painalluksen jälkeen. Lopulta opin jotenkuten käyttämään vilkkua, mutta silti se oli turhauttavaa. Jälleen kerran joutuu pohtimaan suunnittelijoiden tarvetta kehittää uusia ratkaisuja vanhojen, yksinkertaisten ja toimivien tilalle. Tässäkin tapauksessa katkaisijan kolmitoimisuus olisi säästänyt monelta harmaalta kutrilta.

Ajamaan

Tracerin ajoasento on miellyttävä ja sopiva ainakin 179 cm pitkällle kuljettajalle. Kaikki ajamiseen liittyvä on luontevasti käytettävissä, ja jarrukahvan tuntuma on hyvä. Sähköisesti säätyvä tuulilasi etuosan katteineen suojaa kohtuullisesti. Ajan yleensä niin, että pystyn katsomaan tuulilasin yli, mikä onnistuu kyllä, mutta tarvittaessa nostovaraa jää jäljelle.

Pyörä on suunniteltu sporttiseen matkantekoon ja sellaiseen se sopiikin. Se ohjautuu norjasti mutkiin ja ajotuntuma on hyvä.

Pyörällä ajettiin ensi töiksi erittäin tuulisella säällä moottoritietä Lahteen. Voimakas sivuvastainen tuuli aiheutti sen, että pyörän meno oli varsin epästabiillia ja levotonta 120 km/h todellisessa vauhdissa. Kyseessä oli ilmeisesti sopivasta suunnasta tulevan riittävän voimakkaan tuulen ja pyörän sivulaukkujen aiheuttaman nosteen yhteisvaikutus, sillä ilmiötä ei sen koommin saatu toistettua lukuisista yrityksistä huolimatta. Päinvastoin, Tracer 9 etenee normaalisti vakaasti ja mukavasti moottoritie- ja suuremmissakin nopeuksissa.

Pyörässä oli valmistajan omat sivulaukut, joiden muotoilu saa ne näyttämään tilavilta, mutta vain näyttämään. Ainakaan umpikypärää (koko 62) niihin ei saanut mahtumaan. 

Laukut toimivat pyörän omalla etäavaimella, joten niiden käyttö on periaatteessa helppoa, mutta laukkujen avausmekanismi olisi voinut olla yksinkertaisempi. Pyörän istuimen alapuolella vasemmalla on kaksi painiketta,  toisella avataan ja toisella lukitaan laukut. Sen jälkeen painetaan vielä laukussa olevia painikkeita ja räpelletään laukun kansi auki tai laukku irti. Ratkaisu ei näin satunnaisen tuttavuuden aikana osoittautunut äärimmäisen toimivaksi, vakiokäyttäjä varmasti oppii niksit ajan kanssa. Tuntui kuitenkin siltä, että design-ideat olivat päässeet käytettävyyden edelle. Sinänsä laukkujen keskuslukitus on hyvä asia.

Kävimme Tracerilla myös hiekkatiellä ja jousitus toimii sielläkin. Toki rengastus on selkeästi asvalttipainotteinen, mutkaisille nopeille päällystetyille teillehän pyörän on tarkoitettukin, ja siellä se on omimmillaan. Tracerillä taittuvat kuitenkin pitkät suoratkin taipaleet sujuvasti, joten se on samalla kelpo perusmatkapyörä.

Satula on asiallinen, 400 kilometrin päivämatka taittuu ilman, että asiaan erikseen kiinnittää huomiota. Pidempiä päivämatkoja ei testiajon aikana tullut kokeiltua.

Pyörän ensiasennusrenkaina olivat aiempaa keveämmillä 17 tuuman vanteilla pyörivät Bridgestone Battlax Sport Touring T32R:t, jotka suoriutuivat tehtävästään moitteettomasti sekä sateessa että kuivalla asvaltilla.

Valmistaja ilmoittaa Tracer 9 GT:n polttoaineenkulutukseksi 5,0 litraa per sata kilometriä. Noin 1100 kilometrin koeajomatkalla mitattu keskikulutus oli 4,9 l/100 km, mitä voi pitää kohtuullisena.

Yksi asia kannattaa erikseen huomioda: pyörä on tilava vaikka se on kompaktin näköinen. Kuljettajalla on omalla istuimellaan hyvät oltavat, mutta myös matkustajalla on takapenkillä hyvin tilaa pituussuunnassa. Polvikulma on loiva 166 cm mittaiselle matkustajalle, mutta riittää pidemmällekin. Matkustajan istuinta on korotettu, joten takamatkustaja näkee edessä istujan kypärän yli eteenpäin. Takanakin on hyvä ja jousituksenkin osalta pehmeä istua. Ikävä ei tule pidemmälläkään matkalla.

Moottorin teho riittää normaalinopeuksissa oikein hyvin kaikkeen tarvittavaan, ja reserviäkin on: jos hinkua on, niin kierroksia kehiin ja meno muuttuu varsin vikkeläksi. Pyörä on sporttisen vauhdikas ajettava niin haluttaessa, mutta normiajokin sujuu.

Kenelle tarkoitettu ja mihin käyttötarkoitukseen

Yamaha Tracer 9 GT on keskikokoinen ja keskitehoinen moottoripyörä, joka soveltuu erinomaisen hyvin sporttiseen tai perusajoon ihan muuten vain, tai matka-ajoon yksin tai kaksin pitkällekin reissulle. Pyörä tuskin asettaa rajoja vastaan. Ehkä sopivimmillaan innokkaan matkamotoristin tai -motoristipariskunnan reissupyöränä.

Pyörä on saatavilla myös ilman automatisoitua mekaanista vaihteistoa, jos se aiheuttaa yskimistä, joten valinnanvaraa on omien mieltymysten mukaan. Suosittelen silti lämpimästi kokeilemaan automatisoitua versiota, jos sellainen vähääkään kiinnostaa. Se saattaa ensi hämmennyksen jälkeen tuottaa mukavia ahaa-elämyksiä ja vaivatonta ajoa pitkäksi aikaa eteenpäin.

Plussat ja miinukset

+ Hyvä ajettavuus ja käsiteltävyys

+ Automatisoitu manuaalivaihteisto varauksin

+ Jousituksen toiminta huomaamattoman mukavaa

- Automatisoidun vaihteiston kolahtelu

- Omituinen vilkkukytkinratkaisu

- Sivulaukkujen avaus- ja sulkumekanismi varauksin

Pisteytyksestä

Alla on taulukko, jossa pyörän ominaisuudet on pisteytetty. Pyörän koeajossa, arvioinnissa ja pisteytyksessä pyritään yleisen tason arviointiin, mutta on syytä muistaa, että näkemykset perustuvat samalla kirjoittajan henkilökohtaisiin kokemuksiin ja tapaan nähdä ja kokea moottoripyöräily. 

Jokainen voi itse tekstin ja ominaisuustaulukon luettuaan arvottaa pisteytystaulukon omien painotustensa mukaan. Eri asiat ovat eri lukijoille, eri motoristeille, eri arvoisia.

Yamaha Tracer 9GT Y-AMT 2025:n polttoainetankin korkki on keskuslukituksen piirissä. Käynnistysvirran täytyy olla kytkettynä pois päältä, että korkin saa auki.

Tekniset tiedot pähkinänkuoressa:

Moottori: 4-tahtinen, nestejäähdytetty, DOHC, 4-venttiilinen, 3-sylinterinen rivimoottori. Sylinteritilavuus 890 cm³. Sylinterimitat 78 x 62,1 mm. Puristussuhde 11,5 : 1. Maksimiteho 87,5 kW / 119 hv / 10 000 r/min. Maksimivääntö 93 Nm / 7 000 r/min Voitelujärjestelmä: märkäsumppu. Kytkimen tyyppi: märkä, monilevy. Vaihteistojärjestelmä hammasrattaat, 6-vaihteinen. Voimansiirto: ketju. 

Runko: timantin muotoinen Deltabox. Ohjauskulma 24°25', jättö 106mm. Etujousitus: USD-teleskooppihaarukka. Takajousitus: Linkkutyyppinen keinuhaarukka. Etujoustovara 130 mm, takajoustovara 131mm. Etujarru: Hydraulinen kaksoislevyjarru, Ø 298 mm. Takajarru: Hydraulinen levyjarru, Ø 267 mm. Eturengas 120/70ZR17M/C (58W), tubeless. Takarengas 180/55ZR17M/C (73W), tubeless. Ensiasennusrenkaat Bridgestone Battlax Sport Touring T32R.

Mitat: Kokonaispituus 2 175 mm. Kokonaisleveys 900 mm. Kokonaiskorkeus 1 440–1 530 mm. Istuinkorkeus 845–860 mm. Akseliväli 1 500 mm. Maavara 135 mm. Märkäpaino (täysi öljy- ja polttoainesäiliö): normimanuaalivaihteistolla: 227 kg ; Y-AMT: 231 kg. Polttoainesäiliön tilavuus 19 l. Öljysäiliön tilavuus 3,5 l. Polttoaineen kulutus (ilmoitettu) 5 l / 100 km. Koeajon aikana mitattu pa-kulutus 4,9 l. CO2 päästöt 116 g/km.

Aiheesta aiemmin:

Keskiviikko 30.10.2024 10:44

Yamahan Tracer 9 -sport-touringmallisto sai huipputeknologiaa vuodelle 2025

Keskiviikko 5.5.2021 09:45

Motouutiset koeajaa: Yamaha Tracer 9 GT – Hyvästä parempi painos

Lauantai 21.11.2020 09:47

Täysin uusitut Yamaha Tracer 9 ja Tracer 9 GT: urheilulliseen matkantekoon

Torstai 13.8.2020 09:39

Honda-moottoripyörien DCT-kaksoiskytkinautomaatti täytti 10 vuotta