Moottoripyörällä Matthias Grünewaldin ristiinnaulittua katsomassa Colmarissa

Elokuussa ollessamme Ranskassa moottoripyöräilemässä kävimme varta vasten ihailemassa Isenheimin alttaritaulua Colmarissa Alsacessa. Miksi nähdä vaiva poiketa reitiltä tuijottamaan alttaritaulua, joka ei edes enää ole sijoitettuna luostariin, jossa se alunperin tehtiin, vaan siirretty Unterlindenin museoon Colmarissa?

Yksinkertainen vastaus on, että se on taiteilija Matthias Grünewaldin pääteos, ja se on äärimmäisen vaikuttava sisältäen kristillistä ja kulttuurista symboliikkaa vuosisatojen, jopa vuosituhanten ajalta.

Alttariteosta työstettiin vuosina 1512-1516 Pyhän Antoniuksen luostarissa Isenheimissä lähellä Colmaria. Kuvanveisto-osuuden hoiti saksalainen Nikolaus Hagenauer ja niin ikään saksalainen Grünewald maalauspuolen.

Luostari oli erikoistunut hoitamaan ruttoon sairastuneita sekä viljassa esiintyvään sienitautiin, torajyvämyrkytykseen, sairastuneita. Sairaus tunnettiin silloin Pyhän Antoniuksen tulen nimellä, ja se aiheuttaa hulluutta sekä kuoleman ääreisverenkierron heikkenemisestä johtuvien kuolioiden vuoksi.

Luostarin alttaritaulun merkityksestä kertoo sitä säilytettiin luostarissa Ranskan vallankumoukseen asti, jolloin vuonna 1792 se siirrettiin Ranskan kansalliskirjaston paikalliseen sivukonttoriin. 1852 se siirrettiin entisen dominikaaniluostarin, Unterlindenin, kappeliin Colmariin. Siitä tuli tuolloin perustetun museon tärkein aarre.

Alttaritaulu edustaa eräänlaista murroskohtaa keskiaikaisessa uskonnollisessa taiteessa: Grünewald on mestarillisesti kuvannut Kristuksen hirvittävää tuskaa ristiinaulittuna tavalla, jota ei aiemmin oltu nähty. Kristuksen laihtunut ruumis ikäänkuin kiemurtelee käsien ja jalkojen läpi iskettyjen naulojen aiheuttamasta tuskasta, ja lisäksi Kristuksen keho on kuvattu täyteen ruton aiheuttamia haavoja ja orjantappuran piikkejä, myös värimaailma tehostaa viestiä. Kärsimys, orjantappurakruunu ja paiseet osoittivat luostarissa hoidettavana olleille potilaille, että Jeesus ymmärsi ja jakoi heidän vaivansa. Kuva toi heille lohtua. Teoksen sairauksien kuvausten todenmukaisuus oli epätavallista eurooppalaisen taiteen historiassa.

Maria, Jeesuksen äiti, on kuvattu Kristuksen oikealla puolella lysähtämässä tuskissaan Johanneksen, Kristuksen rakkaan opetuslapsen, käsivarsille ja kääriytyneenä suureen valkoiseen kankaaseen. Kristuksen vasemmalla puolella Johannes Kastajaa seuraa karitsa, joka symboloi Jeesuksen uhria. Johannes Kastajan mukanaolo on symbolista, sillä hänet oli mestattu Herodeksen määräyksestä jo aiemmin.

Paiserutto oli järisyttävä riesa 1340-luvulta aina 1500-luvulle asti Euroopassa, jonka väestöstä se tappoi arviosta riippuen jopa 30-60 prosenttia eli noin 25-60 miljoonaa ihmistä. Suurimman ruttoaallon lisäksi pienempiä epidemioita esiintyi vielä 1500-luvullakin, ja siksi asia oli tuttu myös Grünewaldille.

Alttaritaulua kävivät – silloin kun se vielä oli Pyhän Antoniuksen luostarissa – katsomassa kaikenlaiset sairastuneet, toivoen saavansa siitä lohtua ja uskoen sen jopa parantavan heidän vaivojaan.

Alttaritaulu on äärimmäisen vaikuttava, ja se tunnetaan myös nimellä Matthias Grünewaldin ristiinnaulittu. Kirjailija Antti Tuuri on kirjoittanut ihmissuhteiden vaikeudesta erittäin terävän ja hienon novellin, jonka nimi on "Mathias Grünewaldin ristiinnaulittu". Se löytyy novellikokoelmasta "Maailman kivisin paikka" (Otava, 1980), joka kannattaa lukaista ennen Colmarissa käyntiä.

Moniosainen alttaritaulu voidaan taitella esittämään erilaisia kuvaelmia, mutta ei niistä tässä sen enempää. Sen voimme vain todeta, että Colmarissa käydessä kannattaa käydä Unterlindenin museossa. Museo itsessään on hieno nähtävyys ja sen taide- ja esinekokoelmat hienoja.