Rajamäen tykkitornit – harvinainen pala sotahistoriaa
Nurmijärven Rajamäellä sijaitsevat tykkitornit ovat historiallisesti merkittävä kohde sekä paikallisella että kansainvälisellä tasolla. Tykkitornit rakennettiin talvisodan jälkeen, välirauhan aikana, 1940-luvun alussa suojaamaan Rajamäen kylää ja erityisesti Alkon tehtaita, jotka olivat merkittävä osa Suomen sodanaikaista huoltovarmuutta. Tornit toimivat ilmatorjuntapattereiden asemina ja niiden tarkoituksena oli turvata alue vihollisen ilmahyökkäyksiltä.
Tornit rakennettiin välirauhan aikana 1940.
Rajamäen tykkitornit ovat harvinainen nähtävyys: vastaavat, hyvin säilyneet betoniset tykkitornit ovat poikkeuksellinen kohde Euroopassa, eikä vastaavia löydy muualta Pohjoismaista. Ne ovat osa Suomen sotahistoriaa ja samalla muistomerkki aikakaudesta, jolloin teollisuus ja paikallinen yhteisö olivat tiiviisti kytköksissä maanpuolustukseen.
Nurmijärven kunnalle on elokuussa myönnetty 35 000 euroa EU-rahoitusta tykkitornien alueen matkailun kehittämiseen. Hankerahoituksen on myöntänyt Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry.
Tavoitteena on tuoda alueelle opastuskokonaisuus, joka yhdistää kulttuuriperinnön säilyttämisen, modernin teknologian ja kestävän kehityksen periaatteet.
Hankkeeseen liittyy digitaalinen asiakaspolku joka sisältää digitaalisia ja vuorovaikutteisia elementtejä, jotka rikastavat vierailukokemusta ja tuovat esiin tykkitornien historiaa ja kulttuuriperintöä. Samalla parannetaan alueen opastusta, jotta kohde palvelee paremmin sekä matkailijoita että paikallisia.
Tykkitornit kunnostetaan
Tornien ulkopuolen kunnostus on jo aloitettu.
Tykkitornit ovat nykyisin Nurmijärven kunnan omistuksessa. Kunta on sitoutunut pitämään niistä huolta ja ne on suojeltu vuoden 2005 asemakaavassa. Tornit sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä Rajamäen historiallisella tehdasalueella, jolla sijaitsevat myös Rajamäen kirkko ja rautatieasema. Suojelumerkintä kieltää tornien ulkonäön ja rakennusosien muuttamisen sekä muun muassa uusien aukkojen tekemisen julkisivuihin. Tykkitorneille johtavia kangasmetsän keskellä kulkevia polkuja ei paranneta vaan polut saavat jäädä luonnonvaraisiksi yleisön kävelyreiteiksi.
Tykkitornien kunnostus on käynnissä ja se toteutetaan kahdessa vaiheessa. Parhaillaan on menossa ulkopuolella tapahtuva saneeraus. Toisessa vaiheessa on tarkoitus kunnostaa tornien sisäpuolet siten, että tiloja voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi näyttelytoimintaan.