Douaumont Ossuaryn ulkonäkö tuo mieleen sekä panssarijunat että bunkkerit. Rakennuksen ulkoseinissä on sen rakentamisen rahoitukseen osallistuneiden kaupunkien vaakunoita.
Verdun on Maasjoen rannalla Meusen departementissa Lorrainen alueella Koillis-Ranskassa sijaitseva kaupunki, jossa käytiin yksi ensimmäisen maailmansodan järjettömimmistä taisteluista. Taistelut kestivät 10 kuukautta, 21. helmikuuta — 18. joulukuuta välisen ajan vuonna 1916 Niiden aikana kaatui yli 700 000 ihmistä, ja kokonaisia kyliä asukkaineen hävisi kartalta. Haavoittuneita kirjattiin lisäksi 495 000.
Verdunin taistelu tapahtui noin 10 neliökilometrin kokoisella alueella, ja taisteluissa sai surmansa keskimäärin 2300 sotilasta päivässä. Taistelua sanotaan sotahistorian suurimmaksi tykistötaisteluksi.
Verdun on sodan järjettömyydestä saman luokan muistomerkki kuin Somme tai toisen maailmansodan Normandian maihinnousun ja taistelun muistomerkit.
Ossuary tarkoittaa 'luuhuonetta', ja rakennuksen alakertaan on sijoitettu yli 130 000 tunnistamattoman sotilaan luut.
Douamont Ossuary
Nykyisessä maailmantilanteessa Verdunin viesti on selvä: "Ei koskaan enää". Kävimme paikan päällä katsomassa ja tutustumassa paikkakuntaan sekä sen tunnetuimpaan nähtävyyteen ja Verdunin taisteluiden merkittävimpään muistomerkkiin Douamont Ossuaryyn. Se sijaitsee muutaman kilometrin päässä Verdunin ulkopuolella Douaumont-Vaux'ssa, Verdunin taistelukentällä. Muistomerkin edessä, alamäkeen viettävässä rinteessä, sijaitsee ensimmäisen maailmansodan suurin yksittäinen ranskalainen sotilashautausmaa, Douaumontin kansallinen hautausmaa (Douaumont National Necropolis), jossa on 16 000 hautaa.
Ossuary tarkoittaa kirjaimellisesti käännettynä "Luuhuonetta", ja sitähän muistomerkkirakennus käytännössä onkin. Sen alakertaan on säilötty taistelukentiltä löydettyjen 130 000 tunnistamattoman sotilaan luut. Molempien maiden, Saksan ja Ranskan, taistelijoiden luut ovat nähtävissä alakerran pienistä ulkoikkunoista.
Douamont Ossuary valvoo sotilaiden ikuista unta.
Ossuary rakennettiin Verdunin piispan Charles Ginistyn aloitteesta. Hän näki tärkeäksi sen, että sotilaiden sukulaisilla ja jälkipolvilla olisi paikka, missä käydä muistamassa ja kunnioittamassa sodassa menehtyneitä sukulaisiaan.
Rakennuksen sisäpuolen katto ja seinät ovat lähes kokonaan peitettyinä laatoilla, joissa on Verdunin taistelussa kaatuneiden ranskalaisten ja saksalaisten sotilaiden nimiä.
Osa Ossuarya on 46 metriä korkea torni, jossa on pronssinen kuolinkello, jota soitetaan virallisissa seremonioissa. Tornin huipulla on pyörivä punainen ja valkoinen Kuolleiden lyhty, joka valaisee taistelukenttiä öisin. Ossuary-rakennus on 137 metriä pitkä.
Hautoja hoidetaan hyvin.
Monumentin sisäpuolen holvikaarissa on yli 4 000 taistelussa kuolleen sotilaan nimet. Sisällä ei saa kuvata, mutta näkymät sekä sisällä että ulkona ovat pysäyttäviä, ja muistuttavat jälleen ihmisen hulluudesta ja siitä, ettemme ikinä tunnu oppivan mitään historiastamme.
Moottoripyörällä paikalle tulevan on helppo jättää pyöränsä laajalle parkkipaikalle. Mennessämme sisälle, saimme jättää mp-takit ja -kypärät henkilökunnan taukotilaan ja ehdimme sopivasti näkemään 20 minuutin dokumentin Verdunin taistelusta. Tällä hetkellä maailmassa tuntuu olevan samanlaista disinformaatiota, vihapuhetta, jossa sananvapauden varjolla loukataan, halveksitaan ja väitetään, että joillakin toisilla on vähäisempi ihmisarvo kuin toisilla, kuin oli ensimmäisen maailmansodan allakin. Kannattaa muistaa, että sotien keskelle joutuvat, ovat aivan tavallisia ihmisiä, jotka vain haluaisivat elää tavallista, ihmisarvoista elämää.
Hautausmaalla ei ole pelkkiä ristejä
Islaminuskoisten Ranskan siirtomaista tulleiden sotilaiden hautoja.
Ennen Ossuaryyn menoa kävimme sen edessä olevalla hautausmaalla, joka mykisti valkoisine ristimerineen. Paikalle on haudattu ranskalaisia sotilaita. Muistutuksena ensimmäisen maailmansodan siirtomaaluonteesta hautausmaalla on muun muassa myös juutalaisten ja islamilaisten hautoja erilaisine muistomerkkeineen eri siirtomaista.
Koko Verdunin alue lähiympäristöineen tuntui muutenkin olevan täynnä erilaisia muistomerkkejä. Yhtäkkiä metsikössä saattoi olla jonkin viimeiseen mieheen asti kaatuneen joukko-osaston muistomerkki, tai muistomerkkejä, joissa todetaan paikalla olleen aikanaan sen ja sen niminen kylä, mutta josta nykyisin on jäljellä vain tämä muistomerkki, koska asukkaat ovat kuolleet sodan aikana ja kylä vain lakkasi olemasta.
Päivä Verdunissa oli kylmäävä muistutus sodan raakuudesta ja turhuudesta.
Ossuary ja hautausmaa, sekä tietoisuus siitä, että Verdunin taisteluissa kuoli yli 700 000 ihmistä 10 kuukauden aikana tekevät nöyräksi ja saavat miettimään, onko ihmisellä kykyä oppia menneestä.
Yhdessä laajaa näkymää hallitsevan Ossuaryn tornin ja rakennuksen sekä sotilashautausmaan kanssa kokemus on vaikuttava ja tekee sanattomaksi. Inhmillisyyden nimissä paikalla kannattaa käydä ainakin kerran elämässään. Siksi suuren mittakaavan asiasta on kysymys.
Tie Ossuarylle hautausmaineen ja torneineen löytyy helpoimmin, kun kirjoittaa Google Mapsiin osoitteeksi yksinkertaisesti: Douaumont Ossuary, Ranska.
Ristimerta. Verdunissa taisteltiin 21.2.-18.12.1916.
Ristimerta. Verdunissa taisteltiin 21.2.-18.12.1916.
Ristimerta. Verdunissa taisteltiin 21.2.-18.12.1916.