Sekä Imatranajo että kokoontumisajo käynnistyivät sateisesta säästä huolimatta hyvissä tunnelmissa. Kokoontumisajon vastuuhenkilö, Imatran Moottorikerho ry:n matkapyöräjaoston puheenjohtaja, Maarit Solja kertoo, että sääolosuhteet ovat osa tapahtuman perinnettä, eivätkä ne lannista kokeneita kävijöitä.
Maarit Solja ihailee kokoontumisajoon tulijoiden positiivista asennetta. 'Vaikka olisi kosteampaakin, niin asenne on se, että sateella ei ole ainakaan itikoita tai kärpäsiä, ja ilma on raikas'.
– Vaikka motoristit saapuivat eilen ajopuvut märkinä, kaikki olivat silti yhtä hymyä. He ovat onnellisia päästessään jälleen tänne. Asenne on se, että sateella ei ole ainakaan itikoita tai kärpäsiä ja ilma on raikas, Solja iloitsee.
Perjantain sadekuuroa.
Kokoontumisajon historia ulottuu aina vuoteen 1971 saakka. Vuosien varrella tapahtumaa on järjestetty Imatranajojen ohella myös Muistojen ajojen yhteydessä. Takavuosina osallistujia saattoi olla parhaimmillaan lähes 2 000, mutta nykyään vakiintunut kävijämäärä pyörii muutamassa sadassa. Tänäkin vuonna järjestäjät odottavat 300 osallistujan rajan rikkoutuvan, sillä jo avauspäivänä portista sisään ajoi yli sata pyöräkuntaa. Suomalaisten lisäksi alueella näkyy perinteisesti paljon kansainvälisiä vieraita, erityisesti Saksasta ja Ruotsista.
Tiipiiteltat helpottavat matkantekoa
'Tiipiiteltat ovat olleet suuri menestys, ja ensimmäinen telttavaraus on tehty jo ensi vuodellekin,' Solja kertoo.
Kokoontumisajo järjestetään laajalla, kokonaan aidatulla ja kunnostetulla metsäalueella, jossa on ympärivuorokautinen järjestyksenvalvonta. Alueelta löytyy ravintolateltta, joka tarjoaa aamupalaa, ruokaa ja virvokkeita, ja iltaisin tunnelmasta vastaavat livebändit.
Tapahtuman tämänvuotinen hittituote on kerhon hankkimat kymmenen hengen tiipiiteltat, jotka on pystytetty valmiiksi alueelle.
– Aloimme aiemmin vuokrata puolijoukkue-telttoja, joihin ihmiset tykästyivät kovasti. Muutama vuosi sitten ostimme omat tiipiiteltat, ja ne varattiin heti loppuun. Ensimmäinen varaus ensi vuodellekin on jo tehty. Helpottaa motoristien matkantekoa huomattavasti, kun mukana tarvitsee kuljettaa vain makuupussin ja alustan. Sunnuntaiaamuna he voivat vain pakata tavaransa ja lähteä, kun me huolehdimme telttojen purkamisesta, Solja kertoo.
Telttoja ja pressuja.
Kourallinen järjestäjiä ja rautainen kokemus
Kokoontumisajon taustalla häärii yllättävän pieni organisaatio. Varsinaisia pääjärjestäjiä on vain noin viisi henkilöä, ja talkoolaisten kanssa ydinryhmän koko on kymmenkunta. Alueen pystytyksestä ja ylläpidosta vastaa pitkäaikainen yhteistyöseura, jonka kautta tulee myös osa kortillisista järjestyksenvalvojista. Viranomaisyhteistyö sujuu vuosien kokemuksella rutiinilla.
Maarit Solja tiimeineen on rakentanut Imatranajon kokoontumisajosta toimivan kokonaisuuden.
– Meillä oli juuri viranomaistarkastus, ja saimme kiitosta siitä, että kaikki tarvittavat tiedot ja suunnitelmat oli toimitettu kuvineen hyvissä ajoin ja sammuttimet olivat paikoillaan. Kun tekee työt saman tutun porukan kanssa, asiat sujuvat helposti, Solja toteaa.
Mielenkiintoista on se, että tapahtumaa ammattimaisella otteella pyörittävällä Soljalla itsellään ei ole lainkaan moottoripyörää. Hän liittyi moottorikerhoon vuonna 2016 kannatusmielessä, mutta toiminta vei nopeasti mukanaan. Nykyään hänellä on Suomen Moottoriliiton A-lisenssi, mikä oikeuttaa toimimaan kilpailujohtajana, valvojana ja tuomarina vaativissakin ratamoottori-, motocross- ja supermotokisoissa.
Ravintolateltta palvelee kokoontumisajon osanottajia sateellakin.
– Olen istunut nuorempana paljon pyörän kyydissä ja pitänyt siitä, mutta omaa hinkua ajamiseen ei ole tullut. Moottoriurheilu ja tämä yhteisö kuitenkin kiinnostavat. Meidän jaostossamme on harvinaista olla ilman omaa pyörää, mutta täällä on yksinkertaisesti niin upeita ihmisiä ja mukavaa toimintaa, että viihdyn täällä loistavasti vuodesta toiseen, Solja päättää.
Leiriytyimispaikka järven rannalla on hieno, ja juuri ajettu ruoho tuo muutenkin kesän mieleen.
Kaikkiaan Imatranajon kokoontumisajoon osallistui tänä vuonna karvan alle 300 henkilöä, joten Soljan toivomus toteutui. Kerrankin Imatralla oli myös tavanomaista parempi sää. Perjantaiyönä tuli kyllä vettä, mutta aamusateita lukuunottamatta lauantaipäviä oli kuiva ja sunnuntainakin vettä taisi tulla vasta myöhään iltapäivällä. Jos sääprofeetat olisivat luvanneet toteutuneen kaltaista säätä, niin kävijämäärä olisi todennäköisesti ollut selkeästi suurempi. Ensi vuonna sitten?
Hetkellinen tauko kokoontumisajon ilmoittautumispisteellä. Mikäs tänne on tullessa, kun tunnelma on näin positiivinen.