Tapahtuma oli menestys, paikalla oli satoja ratapäivän viettäjiä ja kelikin suosi. Ilman lämpötila jäi sopivasti alle 20 asteen, pilvistä, mutta sateesta ei tietoakaan.

Saturday on the Raceway kerää perinteisesti väkeä varsin laajalti. Syynä on varmasti omalta osaltaan maltillinen hinnoittelu, sillä missä muualla voit viettää päivän täysimittaisella kilparadalla ajamassa ja nähdä valtavan määrän erilaisia pyöriä kymmenellä eurolla? Lisäksi kahvit, pullat ja makkarat ovat järkevissä hinnoissa - tavoitteena ei ole rahastaa kävijää, vaan tapahtuma hehkuu oikeanlaista motoristihenkeä.

Monelle tapahtuma merkitsee myös sitä, että tapaa vanhoja kavereita, joita ei tietenkään tule vastaan muuta kuin juuri täällä.

Käytännössä tapahtuma eteni siten, että ensin pidettiin kuljettajatapaaminen, jossa Koskenkorwa MC:n Mara Mäki-Jouppila kertoi, miten radalla toimitaan, ja mitä asioita kannattaa ottaa huomioon. Seuraavaksi Mara ajoi yhdessä vihreän ryhmän kanssa radan läpi muutamaan kertaan ja näytti oikeat ajolinjat.

Ratapäivän ajovuorot on jaettu kolmeen ryhmään: vihreään, keltaiseen ja punaiseen. Ensinmainittu on aloittelijoiden ryhmä, ja se saa aina eniten ajoaikaa. Keltaisella vuorolla ajoivat jo ratakokemusta omaavat, nopeammat kuljettajat ja punaisella vuorolla radalla ajettiin urku auki niin vauhdin kuin osaamisenkin suhteen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Radallepääsyä odottelemassa.

Gold Wing Club radalla

Paikalla oli myös radalle vähän harvinaisempia vieraita. Gold Wing Club Finlandilla oli meneillään kokoontumisajo noin 35 kilometrin päässä sijaitsevalla Pitkämö Campingillä. Botniaringille saapui sieltä vajaa 30 Gold Wingiä, mukana myös Veikko Saranpää, jolta tiedustelimme, mikä sai lähtemään joukolla paikalle.

Gold Wingit paikalla.

Gold Wingit paikalla.

– Meillä on meneillään vuotuinen perinteinen telttakokoontuminen, jossa on paikalla noin 50 pyöräkuntaa, mutta kaikki eivät halunneet lähteä ajamaan radalle. Kuten huomasit, iso osa meistä on täälläkin matkassa kaksi päällä, osa taas nauttii siitä, että saa vetää radalla yksin, Veikko Saranpää kertoo.

– Sovimme Maran kanssa, että voimme tulla tänne, ja hän lupasi myös vetää meille erikseen tutustumiskierroksen rataan.

Haastattelua tehtäessä kello oli varhainen aamupäivä, ja rata-ajot vasta alkaneet.

– Meillä on kokoontumisajon cruisailu noin kello 12 alkaen, joten jokainen saa lähteä pois täältä silloin, kun haluaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Veikko Saranpää oli matkassa Honda Gold Wingillä.

– Porukkaa on mukana täällä mm. Turusta, Helsingistä ja Tampereelta, ja jokainen ajaa tietenkin radalla omista lähtökohdistaan. Itse tulin tänne nauttimaan ja viihtymään. Olen viimeksi ollut radalla custom-pyörällä, joten on todella hienoa päästä Wingillä radalle, Seinäjoella asuva Saranpää myhäilee.

Tulin myöhemmin seuranneeksi Wingi-kuskeja radalla, ja kieltämättä on hienon näköistä, kun osaa oikeasti ajaa todella kovaa isolla pyörällä kaksi päällä. Siinä näkyi paljon ajaneiden matkapyöräilijöiden iso kokemus ja taito.

Wingi taittuu nätisti mutkaan, kun sen osaa. Kuva: Sarita Niemelä.

Miksi Buell?

Saturday on the Raceway on perinteisesti kätkenyt sisäänsä myös Buell-moottoripyörien kokoontumisajon, ja paikalle olikin kertynyt joukko Buell-kuljettajia. Heille oli varattuna oma alueensa parkkipaikalle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Buelleja paikalla omalla parkkipaikallaan.

Paikalla oli kaksi nuorta naista Raaseporista Buelleineen, Susan "Sanna" Lingren ja Nilla Johansson. Mikä sai innostumaan Buellista?

– Kun sillä on niin kiva ajaa mutkapätkiä, Sanna Lindgren valaisee. – Olen välillä kokeillut muitakin merkkejä, mutta palaan aina Buelliin. Sain myös Nillan ostamaan Buellin aikanaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sanna Lingrenin Buell.

– Nojoo, perustelut olivat tosi hyvät, Nilla vahvistaa. – Ja nythän on entistä tärkeämpää ajaa Buellilla, kun niitä ei enää valmisteta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ja kuvitusta vähän lähempää.

Eikö herätä huolta, miten huollot ja varaosat järjestyvät, kun Buellin valmistaminen lopetettiin?

– Nillan mies, vaikkei olekaan ammattilainen on erittäin hyvä huoltamaan Buelleja, ja osaa tehdä myös koneremontit, joten siinä suhteessa ei ole hätää ja varaosatilannekin on ookoo, Sanna kertoo. – Yksi kesä meni pieleen, kun remmi katkesi, eikä sitä saanut heti. Nyt olemme valmistautuneet ja tilanneet niitä varastoon.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sanna Lingren (vasemmalla) sai myös ystävänsä Nilla Johanssonin innostumaan Buelleista.

– En ole koskaan ennen ajanut radalla, joten olen vähän paniikissa, Nilla puolestaan kertoo. – Ajan varmaan vain muutaman kierroksen ja palaan sitten hetken kuluttua uudelleen radalle. Onneksi se on mahdollista.

Tosin Nilla on kerran ollut elämänsä kyydissä radalla.

– Muistaakseni se oli vakuutusyhtiön järjestämä ratatapahtuma Kemorassa, kun pääsin ratakierrokselle Mika Kallion kyydissä. Kyytiin pääsyn ehtona oli, että piti perustella hyvin, miksi haluaa tarikalle ja kirjoitin: "hyvä kuski, aivan kuolematon", jolla onnistuin pääsemään Mikan vietäväksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Naiset kertovat moottoripyöräilevänsä, koska se on parasta rentoutumista.

– Sen jälkeen olen ajanut kieltämättä paljon rennommin, Nilla nauraa. – Sain myös opetus-CD:n, mitä olen katsellut sen jälkeen, ja opetellut miten kallistetaan oikein ja montaa muuta asiaa.

– Ai miksikö ajaa moottoripyörillä? Se on paras rentoutumiskeino, molemmat toteavat yhteen ääneen.

Etualalla kaarteessa Nilla Johansson.

Etualalla kaarteessa Nilla Johansson.

 

Sanna oli ajanut moottoripyörillä jo 20 vuoden ajan ja Nillakin 11 vuotta. Hekin tulivat paikan päälle kokoontumisajosta. Pietarsaaressa järjestettiin samana viikonloppuna 6 % ralli, johon naiset osallistuivat, ja ajoivat päivämutkin ensin Pietarsaaresta Jurvaan ajamaan radalle ja takaisin. Matkaa tuli yhteen suuntaan lyhimmilläänkin 142 kilometriä.

Sanna radalla.

Vapaus ja yhteisöllisyys tärkeitä

Mika Westerholm oli saapunut Botniaringille Seinäjoelta. Mikä kiinnostaa moottoripyöräilyssä?

– Kyllä se on vapaus, tai ainakin kuvitelma siitä ja yhteisöllisyys. Se hieno tunne, kun laittaa kypärän päähän ja menoksi, Mika Westerholm kertoo. – Mitä mutkaisempi tie, sen mukavampaa, ja itse moottoripyörällä ajettu matka on tärkeämpää kuin määränpää.

– Moottoripyöräillessä ei tarvitse funtsia eikä järkeillä. Moottoripyöräily ei ole järkevän ihmisen laji, Mika Westerholm nauraa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

– Moottoripyöräily ei ole järkevän ihmisen laji, Mika Westerholm nauraa.

– Tykkään siitä, että saa porukalla mennä ja nauttia ajamisesta ja siihen liittyvistä asioista.

Treenaan myös ajamista jatkuvasti. Käyn joka kevät ruosteenpoistokurssilla, sillä pyörä tuntuu oudolta talven jäljiltä. Onhan se myös sellainen aikuisten leikkikenttä, jossa huvi ja hyöty yhdistyvät pienellä rahalla.

Mikä sai sitten miehen lähtemään radalle?

– Rata-ajo ei sinänsä ole minun juttuni, mutta on kiva käydä opettelemassa ajolinjoja. On hienoa, että edellä ajaa joku näyttämässä oikeat linjat, ja on myös mahtavaa luvan kanssa painaa hanaa kunnolla, Mika Westerholm kertoo.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

– Treenaan ajamista jatkuvasti, Mika toteaa. Hyvä esimerkki siis meille kaikille.

– Täällä ei myöskään ole kiirettä. Ei tarvi olla koko ajan menossa, vaan voi pitää taukoa ja mennä sitten taas radalle kun siltä tuntuu ja nauttia tekemisestä.

Mika on ajanut vuodesta 2002 lähtien moottoripyörillä ja on jäsenenä Gospel Ridersissa. Matkassa mies oli BMW R1200RS:llä, joka näytti taipuvan nätisti radan mutkiin.

Pitihän sitä itsekin käydä muutamaan kertaan radalla ajamassa. Taas hyvä muistutus siitä, että radalla on turvallista ajaa - myös kovempaa - ja lisäksi kun vähän kiusaa itseään, niin aina jotain myös oppii.

Suurkiitos Koskenkorwa MC:lle hienon ratapäivän järjestämisestä ja Maralle opastuksesta. Ensi vuonna taas!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Wingiparkki.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lisää Wingejä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Harrikkaparkki.

Rata-ajoa. Kuva Sarita Niemelä.

Gold Wing

Gold Wing -ajoa kaksi päällä radalla. Kuva Sarita Niemelä.

Kuuman ryhmän kuljettaja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ratavarikolla järjestettiin muistotilaisuus viime keväänä moottoripyöräonnettomuudessa menehtyneen Koskenkorwa MC:n perustajajäsenen Pasi Keski-Huikun muistolle. R.I.P.