Jari Kielinen on Suomen Motoristit ry:n eli Smoton entinen puheenjohtaja ja nykyinen hallituksen jäsen ja toimii Smoton edustajana FEMA:ssa, eurooppalaisten moottoripyöräyhdistysten ja -liittojen edunvalvontajärjestössä. Hänellä, jos kenellä, on siten viimeisin tieto Suomessakin miltei 300 000 moottoripyörää koskevasta asiasta: moottoripyöriin kaavaillusta pakollisesta katsastuksesta. Asia saatiin torpattua viimeksi, kiitos FEMA:n ja Smoton, mutta tällä hetkellä katsastuksen yllä leijuvat synkemmät pilvet kuin aikoihin.

Miltä tilanne näyttää?

– Tilanne etenee hitaasti. Euroopan parlamentilla oli oma kantansa moottoripyörien katsastukseen, ja nyt odotetaan komission esitystä aiheesta. Sen piti tulla viime jo vuoden kolmannella kvartaalilla, mutta sitä ei ole tullut, vaan se on viivästynyt reilusti. Nyt eletään kuitenkin jo vuoden 2024 toista neljännestä, Jari Kielinen kertoo.

Konsulttiyhtlö tekee selvitystä katsastuksen tarpeesta

– Ilmeisesti komissio teettää tutkimusta katsastuksen tarpeesta konsulttiyhtiö Ricardolla. Sen perusteella tehtäneen säätöjä lopulliseen esitykseen.

Eikö koko mp-katsastusasian taustalla ole se, että keskieurooppalaiset katsastusalan yritykset ovat ajaneet asiaa?

– Taustalla on varmasti lobbausta. Tilanne on sama kuin viime kerralla, eli 2012. Silloin asiat menivät niin pitkälle, että vasta ministerineuvostossa siihen tuli tällainen kompromissi, että jäsenmaat voivat päättää itse, onko katsastus tarpeellinen vai ei, kunhan ne tekevät vaihtoehtoisia liikenneturvallisuustoimenpiteitä.

Tähänhän Suomikin vetosi, että tehdään näitä korvaavia toimenpiteitä. Onko niitä tehty?

- On vähän suhteellista, että mitä on tehty. Suomi vastasi komissiolle toimivansa, ja osa asioista on mainittu 2-pyörästrategiassa. Siihen ja  yleiseen liikenneturvallisuuden kehittymiseen vedottiin. Onnettomuusluvut ovat menneet alaspäin suhteessa pyöräkantaan.

– Suomessa ei ole ollut intoa Liikenne- ja viestintäministeriössäkään lähteä mukaan katsastukseen, kun ei ole nähty sitä tarpeelliseksi. Parlamentin kanta on kuitenkin se, että nämä poikkeukset pitäisi poistaa ja se on sellainen viesti komission suuntaan, että sitä on aika vaikea lähteä muuttamaan.

Oletat siis, että katsastus on tulossa jossain muodossa myös Suomeen?

– Kyllä minä luulen, että se tulee siinä muodossa, että se on pakollinen. Mielenkiintoista nähdä millaiset tekeillä olevan tutkimuksen tulokset ovat. Parlamentin raportissa vaadittiin, että komission pitäisi tehdä tutkimus, jossa verrataan maita, joissa ei ole katsastusta sellaisiin, joissa on katsastus, että selviäisi miten liikenneturvallisuus käyttäytyy näissä eri maissa.

Ruotsissa mp-katsastus ei näy liikennetilastoissa

– Kyllähän me Ruotsista (Ruotsissa on moottoripyörien katsastus pakollista) esimerkiksi tiedämme, ettei se katsastuksen pakollisuus näy mitenkään moottoripyörien onnettomuustilastoissa, Kielinen avaa.

Miten moottoripyörien katsastus on toteutettu siellä?

– Katsastus on siellä periaatteessa samanlainen kuin autoilla, mutta eihän siinä voida mitata samoja asioita kuin autoilla. Tietääkseni esimerkiksi jarruja ei oikeasti mitata. Katsastusmiehet ajavat pyörillä, ja jarrujen testaus tehdään ajamalla, ei dynossa kuten autoilla. Katsastustapahtuma on laadultaan sellainen, että kuka tahansa voi tehdä sen kotona.

On kolme eri mahdollisuutta katsastukselle: perinteinen, tienvarsikatsastus ja kolmantena huoltojen yhteydessä tapahtuvat katsastukset. Mikä olisi järkevin?

– Minusta tienvarsikatsastus voisi olla järkevä tapa, siinä puututtaisiin niihin räikeimpiin tapauksiin, mitä voi olla. Varsinkin, jos se ei olisi kustannus motoristeille. Joka törttöilisi siellä, joutuisi sitten käyttämään pyöränsä katsastuksessa asemalla.

Kuka hoitaisi tienvarsikatsastuksen?

– Poliisi yhteistyössä katsastusviranomaisten kanssa.

Eikös Tanska ole päätynyt tämäntyyppiseen ratkaisuun?

– Tanska teki tällaisen ratkaisun muistaakseni toissa vuonna. Kysyin FEMA:ssa, onko se näkynyt Tanskassa tienvarsilla? Sikäläisten motoristien vastaus oli, ettei erityisemmin. Ilmeisesti mitään isoa muutosta ei ole tapahtunut, eikä ole ollut mitään kampanjaa tai vastaavaa.

Oletatko, että selvitystä odotetaan ennen sisältömuutoksia?

– Kyllä, koska sitä vaadittiin, niin heillä on velvollisuus tehdä se ja käydä tulokset läpi. On mielenkiintoista nähdä, millainen se tutkimus on. Ricardo ei onneksi ole katsastusalan oma tutkimuslaitos, kuten Cita, joka teki Espanjasta sen aiemman surullisenkuuluisan raportin. Ricardo on tunnettu ja iso, ja uskoisin, että sen tuloksiin voi luottaa. Tietysti kyse on myös siitä, mitä asioita siinä painotetaan ja mihin suuntaan halutaan vetää, sillä voidaan tietysti vähän vaikuttaa lopputulokseen. Riippuu myös siitä, missä maissa tutkimus on suoritettu. Toivottavasti mukana ovat Suomi, Ruotsi ja Norja, niin nähdään, onko niiden maiden välillä eroa.

Jari Kielinen seuraa huolestuneena mahdollisen katsastuspakon tuloa. 'Se vaikuttaa toistaiseksi lähinnä rahastamiselta, kun katsastus väkisin jäisi pintapuoliseksi. Jos katsastus suoritetaan katsastusasemalla, niin motoristi joka tapauksessa maksaisi sen, mutta saisi kovin vähän vastineeksi.'

Jari Kielinen seuraa huolestuneena mahdollisen katsastuspakon tuloa. 'Se vaikuttaa toistaiseksi lähinnä rahastamiselta, kun katsastus väkisin jäisi pintapuoliseksi. Jos katsastus suoritetaan katsastusasemalla, niin motoristi joka tapauksessa maksaisi sen, mutta saisi kovin vähän vastineeksi.'

Katsastus pakolliseksi aikaisintaan 2026?

Miten todennäköistä on, että katsastuspakko tulisi vielä tämän vuoden puolella?

– Ei varmasti tule. Kun se direktiiviesitys tulee, ja siinä muutetaan jotakin, niin niissä on helposti parinkin vuoden siirtymäaika. Esimerkiksi edellinen direktiivi, jota käsiteltiin EU:ssa 2012, tuli Suomessa voimaan 2014. Direktiivi on pakottavaa EU-lainsäädäntöä, minkä jäsenmaiden pitää siirtää omaan lainsäädäntöönsä. Se ei sellaisenaan suoraan siirry jäsenmaiden laiksi, vaan jäsenmaiden pitää säätää omat lakinsa sen mukaan, että ne toteuttavat kyseistä direktiiviä.

Sen takia ajammekin Smotossa tätä huollon yhteydessä tapahtuvaa kuntotarkastusasiaa eteenpäin, että jos saisimme sitä kautta apua tähän katsastukseen. Se olisi vapaaehtoinen ja sillä voisi olla pyörää vaihdettaessakin iso merkitys. Vähän samanlainen, kuin oli aikanaan tämä Autotohtori-sertifikaatti, joka osoitti vaihtoautolle tehdyn kuntotarkastuksen. Siinä oli selkeästi listattu, missä kunnossa auto on. Se voisi olla hyvä asia pyörillekin, Kielinen pohtii.

– Joissakin maissa onkin niin, että kun pyörää vaihdetaan, sen pitää olla katsastettu. Se on yksi tapa näyttää, että pyörien kuntoa tarkistetaan. Tietysti on olemassa iso riski, että jos direktiivi tulee pakottavana Suomeen, niin se on helppo tie LVM:lle määrätä katsastus Traficomin toteutettavaksi prätkille samalla tavalla kuin autoille. Ja jos Traficom siitä määrää, niin kyllä se sitten menee näitten virallisten kuvioiden mukaan. Valitettavasti. Siellä on ilmeisesti jonkin verran ollut kiinnostusta. Tiedetään, että siellä on joitakin asioita valmisteltu.

Mistä prätkien katsastukseen voitaisiin saada katsastusmiehiä ja ennen kaikkea asiantuntemusta? Moottoripyörän katsastus on aivan erilaista kuin auton, ainakin maallikon mielestä.

– On. Näen siinä aika paljon riskejä, varsinkin, jos katsastusmiehiä laitetaan ajamaan pyöriä tai jotain vastaavaa. Mitä pyörälle voidaan tehdä, jos sitä ei liikutella siellä? Ei siinä paljoa voida muuta tehdä kuin mitata valot ja katsoa rungon numero sekä mitata ehkä ääni. Siinä pitää olla omistaja vieressä, jos se katsastusmies ei osaa sitä ajaa. Periaatteessa pitäisi olla pyöräkortillinen katsastusmies, ja osata vielä ajaa.

– Ruotsin käytäntö on, että katsastusmies ajaa. Ja sen tiedän, ettei siellä ainakaan jarruja mittailla – se vaatisi oman dynamometrinsä ja omat laitteensa. Äänenkään mittaaminen ei ole ihan helppo juttu jossain hallissa. Viralliset mittaukset pitäisi tehdä ulkona tiloissa, missä ei ole heijastuksia – lähellä ei saa olla pintoja, mistä ääni voisi heijastua, Kielinen selventää.

Pintapuolista, maksullista toimintaa?

– On riski, että katsastuksesta tulee hyvin pintapuolinen: tarkastetaan rungon numero ja valot. Sellainen on hyödytön, ja jos siitä joutuu vielä maksamaan 50 euroa, että joku vilkaisee pyörää päällisin puolin ja toteaa, että se on okei, niin se kuulostaa kohtuuttomalta.

– Auto kuitenkin nostetaan ylös, tarkistetaan nivelet ja jarrut sekä jousituksen kunto ja päästöt jne.

– Autoja on Suomessa ehkä 2,5 miljoonaa ja katsastettavia pyöriä vajaa 300 000 pyörää, joista liikennekäytössä ehkä 160 000. Mittaluokka on siten alle 10 prosenttia autoista

Entä päästömittaukset, pystyykö niitä tekemään?

– Mahdollisesti. Se on kuitenkin pyöristä hankalampi tehdä, kun putki on niin avoin ja nappaa helposti ilmaa. Se edellyttää mittaukseen sopivien antureiden käyttöä. OBD-diagnostiikka on tullut vasta ihan uusimpiin pyöriin, joten sitäkään ei oikeastaan pysty lukemaan kuin osasta pyöräkantaa, eli Euro 5 malleista alkaen.

– Siten moottoripyörien katsastaminen kuulostaisi toimenpiteenä aika pintapuoliselta. Sen takia sitä myös vastustetaan, koska se kuulostaa enemmän rahastukselta, Jari Kielinen päättää.