Kerroimme juttusarjan edellisessä osassa, millaisia kommervenkkejä käytetyn mopon ostamisessa ja kunnostamisessa tuli vastaan. Tässä jutussa ovat vuorossa teoriapuoleen ja ajamisen opetteluun liittyvät asiat.
Teoriatunnit on käyty jo syksyllä tutussa autokoulussa, ja niistä on saatu todistus. Mopotuntien teorioita on käyty moneen kertaan ja Autokoululiiton mopokirja on luettu melkein puhki. Eka teoriakoe hylkäytyi nippanappa. Varattiin uusi aika ja lunastettiin teoriakoeharjoituksia autokoululta.
Ajo-opetus polkaistiin käyntiin viikko sitten sunnuntaina. Hiekkakentällä harjoiteltiin liikkeelle lähtöjä ja pysähtymistä omaan tahtiin, kuin myös jarrutuksia etujarrulla ja takajarrulla sekä molemmilla jarruilla.
Scoban (eli skootterin) tapauksessa on erityisen tärkeää painottaa kaasun poisottoa ennen jarrutusta. Tavallinen tallaaja ei sitä sanomatta tee vaan yrittää jarruttaa ja kaasuttaa samalla.
Parin kenttätunnin jälkeen siirryttiin ajelemaan hiljaisessa liikenteessä. Ensin oppilas perässä ja taitojen karttuessa oppilas edellä ajaen. Kypäräpuhelimilla olimme yhteydessä koko ajan.
Jännitys oli käsinkosketeltavaa, kun Jonne ensiajoaan suoritti, mutta hetken päästä alkoi ajo jo sujua.
Ajoimme noin kahden tunnin settejä, koska uuden omaksuminen on aina rajallista, eikä kannata väsyttää oppilasta liian pitkillä sessioilla. Kaksi tuntiakin on turhan pitkä joskus.
Nyt on ajettu kymmenkunta tuntia ja käsittelykokeen tehtävät sujuvat melko mallikkaasti eikä liikenteessäkään enää tule suurempia pukkeja.
Vielä on tarkoitus kuitenkin ajella liikenteessä muutamia tunteja, jotta saadaan varmuutta toimintaan.
Palaamme asiaan. Lupaavat
Jonne ja Vaari
Aiheesta aiemmin:
Tiistai 4.11.2025 10:24
Parasta sukupolvitekemistä: näin korjataan Jonnelle mopo – yhdessä, mutta että ongelmitta?!