Bob Dylanin (alunperin Robert Allen Zimmerman, syntynyt toukokuun 24. päivä vuonna 1941) toinen asunto sijaitsi tapahtuman aikaan Woodstockissa. 29.7.1966 hän joutui onnettomuuteen 500-kuutioisella Triumph Tiger 100 -moottoripyörällään ja paiskautui maahan. Omien sanojensa mukaan häneltä murtui onnettomuudessa useita niskanikamia.

Onnettomuuden syistä on ristiriitaisia tietoja kuten: aurinko paistoi hänen silmiinsä, pyörä liukastui öljyisellä tiellä, jne. Voi olla, ettei hän edes loukannut itseään tai että koko onnettomuus oli keksitty juttu.

Dylan oli juuri näihin aikoihin saavutttanut suosionsa huipun "Blonde on Blonde" -albuminsa julkaisun jälkeen. Onnettomuuden jälkeisen parin vuoden toipumisjakson aikana hän ja tulevana The Bandinä tunnettu kokoonpano nauhoittivat Woodstockissa kappaleita, jotka julkaistiin vasta vuonna 1975 levyllä The Basement Tapes.

Mysteerionnettomuus

Hänen moottoripyöräonnettomuutensa jää kuitenkin mysteerioksi, sillä ambulanssi ei saapunut koskaan paikalle, eikä hän myöskään joutunut sairaalaan. Dylanin elämäkertojen kirjoittajat ovatkin kirjoittaneet, että onnettomuus tarjosi miehelle mahdollisuuden paeta niitä paineita, jotka jatkuvasti ympäröivät häntä.

Omassa elämäkerrassaan Dylan vahvistaa tämän väitteen toteamalla, että "Olin moottoripyöräonnettomuudessa, ja olin loukkaantunut, mutta toivuin. Totuus on, että halusin päästä pois rotanpyörästä." Dylan vetäytyi julkisuudesta ja vaikka hän palasi palasi esiintymislavoille tammikuussa 1968 Woody Guthrien muistokonsertissa New Yorkissa, ja esiintyi satunnaisesti, hän ei tehnyt kiertuetta miltei kahdeksaan vuoteen.

Harvat tapauksen nähneet ovat pitäneet suunsa kiinni. Onnettomuuden moniselitteisyys, joka miltei katkaisi 25-vuotiaan muusikon elämän, on aihettanut sille miltei myyttiset mittasuhteet. 

Neljä päivää myöhemmin New York Times kuittasi tapahtuneen otsikolla "Dylan loukkaantunut moottoripyöräsattumuksessa" ja parilla virkkeellä. Tämän jälkeen lähtivät liikkeelle huhut, joiden mukaan hän oli vakavasti loukkaantunut, sokea tai rujoutunut. Vuosien myötä Dylan kertoi, että hänelta murtui nikamia, ja että hän sai aivotärähdyksen.

Virallista poliisiraporttia tapahtuneesta ei kuitenkaan ole olemassa.

Läheisten kertomaa

Howard Sounesin "Down the Highway" -kirjassa todetaan, että Dylan joutui onnettomuuteen lähellä managerinsa Albert Grossmanin kotia. Sounes kertoo, että Dylanin vaimo Sara oli ajanut miehensä perässä ja tuonut hänet takaisin Grossmanin taloon. Sally, Grossmanin vaimo kertoi Sounesille, että Dylan oli valittanut kipua, mutta hänessä ei ollut nähtävissä loukaantumisjälkiä.

Tuntia myöhemmin Dylan vietiin tutun lääkärin Ed Thalerin luo. Hän oli ollut järkyttynyt lääkärin lesken, Selma Thalerin mukaan ja jäänyt kuukaudeksi Thalereille. Selma Thalerin mukaan Dylan loukkasi niskansa, mutta hänessä ei ollut näkyviä jälkiä.

Dylan kiertää edelleen.

Dylan kiertää edelleen.

Nollausta

Onnettomuus, olipa se lievä, todellinen, tai kuviteltu antoi kuitenkin Dylanille mahdollisuuden nollata itsensä. Tätä ennen hänestä oli jo ehtinyt tulla 60-luvun koko sukupolven ääni, eikä hän viihtynyt siinä roolissa. Woodstockin asunnosta oli tullut painajainen, vetelehtijöitä oven edustat täynnään.

Jotkut Dylan-historioitsijat ovat jopa esittäneet tulkinnan, että moottoripyöräonnettomus saattoi pelastaa hänen henkensä. Hän oli rättiväsynyt jatkuvasta kiertue-elämästä ja kovan amfetamiininkäyttönsä vuoksi. Onnettomuuden jälkeen kiertueet peruttiin.

Dylan kuitenkin jatkoi musiikin tekemistä hiljaisuudessa. Vuonna 1975 julkaistu "The Basement Tapes" sisältää joitakin Dylanin vahvimpia kappaleita kuten "I Shall Be Released," ''Tears of Rage" ja "This Wheel's on Fire." Kriitikot pitävätkin tätä luovaa ja kiireetöntä jaksoa tärkeänä askelena Dylanin henkilökohtaiselle kehittymiselle. 

Totuuden tapahtuneesta ja sen vaikutuksista tiennee vain nyt 75-vuotias muusikko itse. Lähteet: Wboc.com ja Wikipedia