Naisten Enduron EM-valmennusryhmän tukileiri järjestettiin Joutsan Josemorassa. Heti aamusta paistoi aurinko, eli ajo-olosuhteet olivat vähintäänkin lämpimät. Leirille osallistui lähes 20 hyvin eritasoista kuskia. Heidät jaettiin neljään ryhmään ajotaitojen ja -kokemuksen mukaan. Jokainen ryhmä kiertäisi päivän aikana neljällä eri harjoittelupisteellä, jossa jokaisella oli oma päävalmentaja apunaan EM-valmennustukiryhmän naisendurokat.

Kuvassa vasemmalta koutsit ja apukoutsit: Jaska Kosonen, Sami Jokinen, Janne Rantanen, Mami Jäntti, Milla Turunen, Teresa Teppola, Minna Virtanen, Janette Mielonen, Pauliina Sievänen, Vilma Kivenne, Henri Rolig ja Tuire Aho.

Päivä aloitettiin ryhmäkuvalla jonka jälkeen seurasi tiivis info päivän kulusta. Pikaisesti esiteltiin jokainen valmennuksesta vastaava henkilö sekä heidän apunaan olevat EM-valmennusryhmän jäsenet. Infon jälkeen Mami Jäntti veti reipashenkisen lämmittelyn ja ryhmiinjaon jälkeen kuskit pääsivät lämmitelykierrokselle Josemoran radalle. Näin olivat kuskit ja pyörät valmiina päivän haasteisiin, jonka jälkeen ryhmät lähtivät tahoilleen.

Alkulämmittelyä

Päivän harjoituspisteet koostuivat pehmeästä kurvista päävalmentajana Henri Rolig, kivikkokurvista valmentajana Sami Jokinen, mäkiajorastista Janne Rantasen opastamana ja neljännellä pisteellä Jaska Kosonen opasti ajotekniikan osalta. Ryhmien lähdettyä ensimmäisille harjoituspisteilleen, Mami Jäntti ja Jari-Pekka Mielonen ohjastivat allekirjoittanutta enduron alkeisiin. Enduro-pyörän korkeudesta johtuen alku oli aika tahmainen. Vaihdettuamme pyörän Mami Jäntin omaan, huomattavasti matalampaan pyörään, kaikki alkoikin sujumaan huomattavasti jouhevammin. 45 minuuttia meni todella nopeasti.

Ajaminen onnistui hienosti, kun 2-tahtinen KTM EXC300 vaihdettiin 4-tahtiseen KTM 250 EXC-F Six Days:in. Kuva: Mami Jäntti

Oli ryhmien valmennuspisteiden vaihdon aika, jolloin Mami ohjeisti ryhmät oikeille pisteilleen. Seurasimme kun kokenein ryhmä treenasi tekniikkaa Jaska Kososen valvovien silmien alla. Pienessä tilassa pyörä menee ympyrää, kun sen hallitsee. Perustekniikkaharjoitusten jälkeen ryhmä siirtyi viereiselle extremeradalle. Radalla oli monenlaisia haasteita, mutta kokemuksen tuomalla varmuudella kaikki ajoivat vauhdilla sitä läpi.

Välillä pyörä meni nurin, mutta nopeasti se oli pystyssä ja ajo jatkui. Kuskit nauttivat silmin nähden radalla ajamisesta ja lisähupia saatiin kun Antti Pendikainen haastoi kuskeja kilvanajoon. Aluksi radalle Pendikaisen kanssa lähti Paavo Henriksson. "Kilpailu" oli tiukkaa ja Antti Pendikaisen yllyttämänä kisoja jatkettiin, kierroksia lisättiin ja välillä radalle saatiin kolmaskin kuski.

Video yllä: Extremeratakilpailu. Leikkimielisessä kisassa vastakkain Paavo Henriksson ja Antti Pendikainen.

Valmennuspäivä alkoi olla puolessa välissä, oli aika hengähtää hetki. Tarjolla olleet grillimakkarat maistuivat kaikille. Kun oli syöty ja juotu, jatkettiin päivän ohjelmaa. Jälleen ryhmät katosivat omille pisteilleen.

Tauolla Nico Pirskanen, Paavo Henriksson ja Jani Lehto

Kävimme Mami Jäntin kanssa pyörähtämässä maantietä haasteellisemmalla alueella. "Vauhti korjaa ajovirheet", opasti Jäntti kun epäilin omia taitojani pitää enduropyörää liikkeessä ja pystyssä pehmeässä hiekassa, mutakohdissa ja muissa "röykkypaikoissa", mitä alueelta löytyi. Aika meni jälleen hujauksessa ja palasimme lähtöpisteeseen.

Hiekkamutkassa Teresa Teppola näyttämässä mallia. Taustalla Henri Rolig.

Viimeisen tunnin aikana kävimme kiertämässä vielä parilla harjoittelupisteellä katsomassa, mitä niissä tehtiin. Pehmeän kurvin pisteellä Henri Rolig näyttää mitä ajoratoja kannattaa käyttää, että siitä pääsee ajamaan mahdollisimman nopeasti ja jouhevasti. Tässä ryhmässä oli tukileirin nuorin jäsen, 12 vuotias Jami Mielonen. Hän on harrastanut enduroa neljä vuotiaasta asti, isänsä Jari-Pekka Mielosen ja siskonsa Janette Mielosen jalanjäljissä.

Jami Mielonen oli valmennusleirin nuorin osanottaja.

Menimme vielä katsomassa mäkiajoa. Jyrkkä kivikkoinen mäki näytti lähes ylitsepääsemättömältä. Kokemattoman silmin mäen haasteellisuutta lisäävät isot irtonaiset kivet, joita on koko matkalla. Mami Jäntti selitti, että vaikka mäki näyttääkin vaikealta, niin kun saa vain tarpeeksi vauhtia ja pitää sinnikkäästi vauhtia yllä, niin kyllä siitä ylös tullaan. Ja toden totta. Jokainen näkemämme kuski sinnitteli mäen päälle, toiset helpommin kun toiset.

Kivikkoinen mäki on todellisuudessa huomattavasti jyrkempi kuin kuvassa näyttää. Ville Kolehmainen tulossa ylös.

Päivä alkoi olla lopullaan ja ryhmät palasivat omilta pisteiltään. Lopuksi annettiin pientä palautetta ja kiitosta kaikille osallistuneille ja lyhyen ryhmäjohtajien palaverin päätteeksi oli "palkintojen jako". Erityisen positiivisesta asenteesta palkittiin tällä kertaa Antti Pendikainen, leirin nuorin Jami Mielonen, Pete Åhman ja Ville Kolehmainen.

Raskaan päivän päätteeksi oli vieläkin hymy herkässä. Kuvassa Minna Kinnunen.

Päivä oli varmasti kaikille hyvin antoisa. Suurin osa oli paikalla hakemassa lisää oppia omiin ajotaitoihinsa, mutta paikalla oli myös jo hyvin pitkään alaa harrastaneita, jotka tulivat pitämään hauskaa hyvässä porukassa ja samalla tukemaan Naisten EM-valmennusryhmän varainhankintaa.

Enduroa voivat harrastaa kaiken ikäiset tytöt ja pojat 4-5 vuotiaasta ylöspäin. Kilpailupakkoa ei ole, sitä voi harrastaa ihan ajotaitoa ja ennen kaikkea kuntoa ylläpitävänä harrastuksena. Yhdessä päivässä ei maantiemotoristista leivota endurokuskia, mutta kipinä syttyi ja kun seuraavan kerran on pyörän vaihto edessä, niin varmasti tarkempaan syyniin tulevat enemmän adventuremalliset vaihto-ehdot.

Kiitos Mami Jäntti ja koko Naisten EM-valmennusryhmän jäsenet kutsusta tulla tutustumaan lajiin lähemmin.

Vastaavanlaisia tukileirejä tullaan järjestämään vastaisuudessakin