Jutun kirjoittaja on Liikenneturvan Minna Saarinen. Huumeiden käyttö on yleistynyt myös Suomessa ja kehitys heijastuu myös liikenteeseen. Kannabis on yksi yleisimmistä huumeista, ja jutun ytimenä on, miten pilven poltto näkyy tien päällä?

Huumejäämien seuranta jätevesistä paljastaa, että huumeiden käyttö on jatkuvassa kasvussa eri puolilla Suomea, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemät väestökyselyt vahvistavat asian. Eniten suomalaiset käyttävät kannabista, ja sen käyttö on myös lisääntynyt eniten.

Miten huumeiden käyttö kasvattaa riskejä liikenteessä?

Poliisin haaviin jää vuosittain noin 20 000 rattijuoppoa, joista keskimäärin joka toinen on ajanut huumepäissään. Suurin osa ajaa amfetamiinin vaikutuksen alaisena, mutta kannabis on kasvattanut osuuttaan viime vuosina ja kannabiskuskit ovat huumerattijuopoista toiseksi suurin ryhmä.

Ongelmana kannabiskuskien käyttäytymisessä on, että sitä on vaikea ennustaa, koska kannabis vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Tämän vuoksi kannabikselle on vaikea asettaa raja-arvoa, jossa onnettomuusriski lähtee selvästi kasvuun. Käyttötausta, käytetyn kannabiksen THC-pitoisuus ja käytöstä kulunut aika vaikuttavat kaikki käytön seurauksiin.

”Kannabis voi vaikuttaa kuljettajaan rauhoittavasti ja voimakkaasti väsyttäen. Ajoon tämä voi heijastua ajonopeuden vaihteluna, vaikeuksina pysyä ajoradalla ja reaktioiden viivästymisenä. Toisaalta kannabiksen tuoma euforia voi aiheuttaa kuljettajalle arvostelukyvyn romahtamista ja omien kykyjen yliarvioimista, mikä voi johtaa vastuuttomaan ajotapaan, suuriin nopeuksiin ja riskiohituksiin. Kannabis heikentää myös keskittymiskykyä ja kuskin huomio voi kiinnittyä mitättömiin ärsykkeisiin. Tällöin kuljettaja voi jättää punaisen liikennevalon huomiotta tai reagoimatta näkökentän reunalla erottuvaan jalankulkijaan”, Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen luettelee.

Yleistä on myös sekakäyttö, eli alkoholin ja muun päihdyttävän aineen yhdistäminen.

”Erityisesti alkoholin kanssa käytettynä kannabiksen yhteisvaikutukset voivat olla melkeinpä mitä tahansa ja vaikeasti ennustettavissa.”

Pakeneeko pilvenpolttaja poliisia?

Kun poliisilta kysytään, erottuuko kannabiskuljettaja muista huumerattijuopoista mitenkään, on yleispätevää vastausta vaikea antaa.

”Pelkkää kannabista käyttäneet kuskit ovat pääsääntöisesti rauhallisia ja käyttäytyvät asiallisesti. Kannabis saattaa tehdä kuskista hieman hitaan, joten heidän takaa-ajolleen on tarvetta vain harvoin. Asia mutkistuu, jos kannabiksen voimalla ajavan kuljettajan hallussa on huumeita tai muuta laitonta, tai kyseessä on etsintäkuulutettu henkilö, mikä laukaisee kuskin pakohalut”, kertoo poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta.

Eri juttu ovat sekakäyttäjät, joiden veressä on muutakin kuin kannabista.

”Sekakäyttäjillä pakovietti voi laueta mitättömästäkin syystä. Jos veressä on kannabiksen lisäksi amfetamiinia tai muuta vastaavaa huumetta, kasvaa pakenemisen todennäköisyys huomattavasti”, Kallio toteaa, mutta jatkaa, että valtaosa rattijuopoista ja huumerateista käyttäytyy kiinniottotilanteessa rauhallisesti.

Suomalaiset sallivampia kannabiskuskeja kohtaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimuksessa vuonna 2018 yli puolet alle 35-vuotiaista vastaajista ilmoitti tuntevansa henkilökohtaisesti jonkun huumeidenkäyttäjän. Raportissa arvioidaan, että henkilökohtaisen kosketuspinnan laajentuminen on karsinut pelkoa huumeita kohtaan ja lieventänyt asenteita. Näin on eritoten kannabiksen kohdalla.

Liikenneturva selvitti suomalaisten suhtautumista rattijuopumukseen vuonna 2020. Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta (88 %) piti erittäin vakavana liikennerikkomuksena rattijuopumusta, joka johtuu kovista huumeista, kuten amfetamiinista tai kokaiinista. Kannabiksen aiheuttamaa rattijuopumusta piti erittäin vakavana liikennerikkomuksena 74 prosenttia vastanneista. Tähän väliin sijoittuu alkoholirattijuopumus, jota piti erittäin vakavana rikkomuksena 76 prosenttia suomalaisista.

Edellisen kerran suhtautumista rattijuopumukseen selvitettiin vuonna 2013. Silloin vastanneista 91 prosenttia piti rattijuopumusta yleisesti erittäin vakavana liikennerikkomuksena. Suomalaisten suhtautumisen asiaan voi arvioida siis aavistuksen lientyneen.

Nuoret näkevät kannabiksen myös riskinä

Liikenneturva selvitti oppilaitoskyselyllä nuorten asenteita päihteisiin syksyllä 2019. Ajokortillisista nuorista joka kymmenes oli ajanut joskus huumeiden vaikutuksen alaisena ja lähes joka neljäs alkoholin vaikutuksen alaisena. Nuorista lähes kolme viidestä nosti alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisen nuorten suurimpien liikenneriskien joukkoon. Joka kymmenes koki kannabiksen riskitekijäksi.

Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen toteaa tulosten kertovan siitä, että päihteet ovat nuorilla läsnä liikenteessä muodossa tai toisessa. Jokaisen vanhemman tai nuoren kanssa toimivan on syytä havahtua asiaan.

”Huoltajan vastuulla on asettaa rajat, sopia pelisäännöistä ja olla itse esimerkkinä. Nuoren kanssa tulee keskustella siitä, miten kaveriporukassa käyttäydytään liikenteessä ja miten voi toimia, jos kaverit yllyttävät riskinottoon. Miettikää esimerkiksi sitä, miten nuori voi toimia silloin, jos illanviettoon liittyy päihteitä tai jos tämän kaveri pyrkii rattiin päihtyneenä”, Loikkanen kannustaa.

Toimituksen kommentti:

Halusimme tuoda esille kannabiksen ja huumeiden käytön asiana, koska käyttö vaikuttaa lisääntyvän. Samalla se kasvattaa motoristien riskejä liikenteessä: aivan kuten alkoholinkin osalta, emme voi tietää, missä ajoneuvossa ratissa tai stongassa on kiinni huumeissa ajava, ja missä kunnossa.

Tämä saattaa aiheuttaa epäloogisia yllätyksiä ajotilanteissa, joten ennakoiva ajotapa ja ajoneuvon hallinnan osaaminen sekä tietoinen varautuminen kaikkeen mahdolliseen kasvattavat entisestään merkitystään.

Mikäli itse käyttää huumeita tai alkoholia, on syytä muistaa pitää riittävä varoaika pään ja kehon selviämiseksi ennen kuin lähtee ajamaan – autolla tai moottoripyörällä.

Malttia ja selkeää ajoa.

Linkki alkuperäiseen juttuun Liikennevilkun sivulla tässä.