Moottoripyörien määrä Suomen teillä lisääntyy, kun kevät etenee. Kausi käynnistyy usein huhtikuussa, jolloin tiet alkavat pysyä sulina ja ilma lämpenee. Viime vuonna moottoripyöräilyliikenne kasvoi Fintrafficin tilastojen mukaan selvästi huhtikuun puolivälin jälkeen. Määrät olivat suurimpia Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Moottoripyörien ensirekisteröinnit ovat pysyneet kahtena viime vuonna noin 3 800 kappaleessa. Aivan koko totuutta lukemat eivät kerro, sillä moottoripyöräkauppaa on vaivannut sama saatavuusongelma kuin autojakin. Tälle vuodelle tilanteen odotetaan helpottuvan.

Käytettyjä moottoripyöriä myytiin viime vuonna noin 35 000. Määrässä oli laskua yhdeksän prosenttia.

Liikennekäytössä olevien prätkien määrä laskussa

Samalla kun moottoripyöriä myydään joitain tuhansia vuosittain, jää niitä yhä enemmän pois liikennekäytöstä. Toisin sanoen, aiempina vuosina moottoripyöränsä hankkineet jättävät sen yhä useammin kesäksi autotalliin, eivätkä hanki pyörälle liikennevakuutusta. Korona-aikana 2020–2021 liikennekäyttöönottojen vähentyminen hidastui hieman, mutta viime vuonna palattiin tutulle uralle.

‒ Sinänsä moottoripyörien käyttöönottojen vähentyminen ei ole dramaattista. Eiväthän kaikki aja pyörällä joka vuosi, ja osalla voi olla parikin pyörää, joista vain yksi otetaan käyttöön. Myynti on kuitenkin lisääntynyt, ja moottoripyöräliikenne pysynyt samalla tasolla, sanoo Fennian ajoneuvo- ja omaisuusvakuutuspalveluista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen.

Moottoripyöräonnettomuudet ovat Onnettomuustietoinstituutin mukaan hieman vähentyneet vuodesta 2018 alkaen. Vuonna 2021 moottoripyöräonnettomuuksissa loukkaantui yli 1 700 henkilöä, kun vuonna 2018 loukkaantuneita oli yli 2 000.

Moottoripyöräonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2018 alkaen.

Moottoripyöräonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2018 alkaen.

Moottoripyöräonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä kääntyi laskuun vuonna 2018. Vuoden 2022 tietoja ei ole vielä saatavilla.

Liikennekäytössä olevien moottoripyörien määrä on laskenut tasaisesti.

Liikennekäytössä olevien moottoripyörien määrä on laskenut tasaisesti.

Liikennekäytössä olevien moottoripyörien määrä (tilanne kesäkuun lopussa, jolloin vuoden huippulukema) on laskenut viime vuosina.

Ensirekisteröintimäärässä on ollut kasvua vuodesta 2017.

Ensirekisteröintimäärässä on ollut kasvua vuodesta 2017.

Ensirekisteröinnit sen sijaan ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2017 lähtien. Oheisten taulukoiden lähteet: Onnettomuustietoinstituutti ja Traficom.

Vastuullinen moottoripyöräilijä kolaroi harvoin, henkilövahingot vähentyneet

Moottoripyöräilijät eivät ole erityisen onnettomuusalttiita. Esimerkiksi Fennian tilastojen mukaan moottoripyöräilijän vahinkotiheys on huomattavasti pienempi kuin henkilöautolla.

– Motoristi on usein vihkiytynyt harrastaja, joka tuntee ajokkinsa ja nauttii ajamisestaan vastuullisesti. Silloin todennäköisyys joutua omasta syystä johtuvaan onnettomuuteen on luonnollisesti pienempi, Pöyhönen sanoo.

Vuosittain moottoripyöräilijöille sattuu kuitenkin myös vakavampia onnettomuuksia. Tieliikenteessä kuolee vuosittain keskimäärin 21 ja loukkaantuu vakavasti yli 60 moottoripyöräilijää. Koska moottoripyörät kulkevat ja kiihtyvät nopeasti, ja painavat satoja kiloja, voivat yllättävät tilanteet aiheuttaa pahaakin jälkeä.

Moottoripyöräonnettomuudet johtavatkin usein jonkinlaiseen moottoripyöräilijän loukkaantumiseen. Esimerkiksi vuonna 2021 moottoripyöräilijöiden aiheuttamissa onnettomuuksissa sattui yli 1500 henkilövahinkoa ja 232 omaisuusvahinkoa. Autoilijoilla suhde on päinvastainen eli omaisuusvahinkoja syntyy huomattavasti enemmän.

– Aina moottoripyöräilijän loukkaantuminen ei suinkaan ole vakavaa, mutta monta sataa kiloa painava pyörä voi herkästi aiheuttaa kyydissä oleville vammoja. Tilastojen mukaan moottoripyöräilijä loukkaantuu usein myös niissä onnettomuuksissa, joissa joku muu kuin motoristi aiheuttaa onnettomuuden, Pöyhönen kertoo.

Onnettomuustietoinstituutin tilastojen mukaan suurin osa vahingoista on kumoonajoja ajoradalla. Tällöin esimerkiksi moottoripyöräilijän tasapaino pettää esimerkiksi liikennevaloissa tai hyvin hitaasti ajettaessa, ja pyöräilijä kaatuu pyörän kanssa. Vammat eivät useinkaan ole vakavia.

Sen sijaan toiseksi yleisimmät vahinkotyypit, suistumiset, ovat jo huomattavasti vaarallisempia. Kun moottoripyörä ajautuu kovassa vauhdissa ulos tieltä, on suurimpana vaarana törmäys esimerkiksi kiveen tai puuhun. Suistumisen syynä voi olla liian kova tilannenopeus, liukas tie tai äkillinen liike, vaikkapa tielle sattuneen eläimen vuoksi.

Moottoripyöräilijöiden aiheuttamia onnettomuuksia vahinkotyypeittäin 2021

Moottoripyöräilijöiden aiheuttamia onnettomuuksia vahinkotyypeittäin 2021

Onnettomuustietoinstituutin tilastojen mukaan kumoonajo on tyypillisin loukkaantumisen syy moottoripyöräilyssä. Valtaosa vahingoista on henkilövahinkoja, eli loukkaantunut on vähintään käynyt lääkärin vastaanotolla. Tilastoissa ei ole mukana kaskovahinkoja. Lähde: Onnettomuustietoinstituutti. Huom: taulukossa kohta "Kumoonajo radalla" tarkoittaa kumoonajoa ajoradalla, eli kyse ei ole rata-ajosta.

Moottoripyörien aiheuttamat vahinkomäärät ja moottoripyörällä sattuneet työmatkatapaturmat eri kuukausina vuonna 2021

Moottoripyörien aiheuttamat vahinkomäärät ja moottoripyörällä sattuneet työmatkatapaturmat eri kuukausina vuonna 2021

Moottoripyöräilijöiden työmatkoilla sattuvissa onnettomuuksissa korostuvat luonnollisesti kesäkuukaudet, jolloin moottoripyöriä käytetään runsaasti. Valtaosa vahingoista sattuu kuitenkin vapaa-ajalla ja erityisesti heinäkuun lomakaudella. Lähde: Onnettomuustietokeskus ja Tapaturmavakuutuskeskus. 

Tekstilähde: Fennia.