Julkaisemme jo perinteiseen tapaan tämän vuoden luetuimpia juttujamme näin Joulun - uuden vuoden aikaan. Tässä yksi niistä. Lukuiloa!

Runkoputkien sinfoniaa.

Runkoputkien sinfoniaa.

Titaani on yhtä lujaa kuin teräs, mutta 45 % kevyempää. Alumiiniin verrattuna se on kaksi kertaa vahvempaa, mutta painaa vain 60 % enemmän. Tämän vuoksi materiaalia käytetään ilmailussa, missä korkea lujuus ja kevyt paino ovat kriittisiä ominaisuuksia.

Miksi sitten titaanisia prätkiä ei ole nähty? Ensinnäkin se on tietenkin paljon kalliimpaa kuin alumiini tai teräs, ja lisäksi se on paljon hankalampi työstettävä. Levynä titaani on erittäin joustavaa; materiaali haluaa palata alkuperäiseen muotoonsa, joten sen kanssa joutuu tekemään paljon ylimääräistä työtä, että sen saa houkuteltua moottoripyörässä tarvittaviin monimutkaisiin muotoihin.

Rungon geometria eroaa Hayabusasta.

Rungon geometria eroaa Hayabusasta.

Lisäksi titaani on erittäin reaktiivinen korkeissa lämpötiloissa. Jos esimerkiksi hitsaat sitä huoneilmassa, se reagoi hapen, typen ja jopea terästyökalujen hiilen kanssa, saaden aikaan hauraita yhdisteitä usein jopa rikkoen työkaluja. Lisäksi se juuttuu leikkaustyökaluihin ja pilaa ne.

Titaani oksidoituu upeisiin kirkkaisiin väreihin, joten kun sitä polttaa puhalluslampulla, väriyhdistelmät voivat olla todella huikeita.

Pakoputkistoa.

Pakoputkistoa.

New Jerseyläistä moottoripyörien rakentajaa W. Robert Ransomia titaani ei kuitenkaan näytä materiaalina pelottavan, päin vastoin. Hän on rakentamassa "Muhammed"-nimiselle asiakkaalleen huikeaa kokonaisuutta, jossa on Hayabusan moottori, titaanirunko, sekä titaaniset keinuhaarukka, takarunko ja katteet. 

Tavoitteena on ei enempää eikä vähempää kuin saada kokonaisuudesta sellainen, että siitä tulisi "sellainen taiteellisuuden ja käsityötaidon näyte, ettei moista ole moottoripyöräteollisuuden historiassa aiemmin nähty".

Takarunko on silkkaa taidetta.

Takarunko on silkkaa taidetta.

Pyörän sykkivä sydän on toisen sukupolven Suzuki Hayabusan moottori, jota on kevyesti kutiteltu noin 200 hevosvoiman tehoiseksi. Loput pyörästä on käytännössä käsityönä tehty titaanista. Kuvioon kuuluu kurvikas putkirunko, joka on suunniteltu kokonaan uuden geometrian mukaan. Siinä moottoria kallistetaan hieman eteenpäin ja on samalla sijoitettu se alemmas rungossa.

Ransom on käyttänyt argonia suojakaasuna hitsatessaan estääkseen titaania oksidoitumasta ja kuten kuvistakin näkyy, hitsausjälki on huikeaa.

Keinuhaarukka ei noudata putkimallista muotoilua, vaan on vakaan ja vahvan näköinen. Keinuhaarukka on myös normaalia Busan haarukkaa pidempi. Pyörästä ei kuitenkaan haluta ratasuoran nopeinta, vaan sille on luvassa kanttailua sekä nopeaa ja kovaa ajoa.

Takakeinuhaarukka poikkeaa muotoilultaan putkirungosta. Siinä on panostettu jäykkyyteen.

Takakeinuhaarukka poikkeaa muotoilultaan putkirungosta. Siinä on panostettu jäykkyyteen.

Titaaniset pakoputkistot ovat luonnollisesti keskeisiä vähäisemmissäkin pyörissä, mutta Ransomin 4-2-1-2 putkisto on huikea taideteos. Pääputket koostuvat 130 osasta, ja ovat itsessään jo huikea kohokohta.

Kaikki on muutenkin tehty viimeisen päälle, eikä Ransom ole päästänyt itseään helpolla, vaan jokainen muoto on hienosti kaarevoitu, mutta höystetty terävin leikkauksin.

Ransom ei maalaa pyörää, vaan aikoo sen sijaa kutitella värit siihen anodisoidun hapetuksen avulla. Tällä menetelmällä pystyy paremmin hallitsemaan väritystä sellaiseksi kuin haluaa verrattuna lämpökäsittelyyn.

Ransom on jo tässä vaiheessa käyttänyt pyörän rakentamiseen 2000 työtuntia, joten Titaniumin hinnasta tullee tähtitieteellinen, mutta on todella mielenkiintoista nähdä, miltä pyörä aikanaan näyttää, kun se valmistuu.

Lähteet: Robert Ransom ja New Atlas.

Muotoilu on todella omanlaistaan.

Muotoilu on todella omanlaistaan.