Suurin onnettomuusriski ajoittuu loka–marraskuulle hämärän ja pimeän aikaan, jolloin eläinten liikehdintä on vilkkaimmillaan. Tilannetta kärjistää tulevana lauantaina alkava hirvenmetsästys, joka saa eläimet liikkeelle tavallista enemmän myös päiväsaikaan.
Tilastollisesti eniten hirvikolareita tapahtui viime vuonna Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Yksittäisistä kunnista tilastokärjessä erottuvat Mikkeli, Kouvola ja Oulu, joissa kaikissa on laaja maantieverkosto ja valtavia pinta-aloja. Vaikka valtateillä suurimmat ajonopeudet nostavat riskiä, noin joka kymmenes hirvikolari sattuu kapeilla ja metsäisillä yksityisteillä, joilla näkyvyys pientareille on heikko.
Moottoripyörällä liikkuvalle hirvitörmäys on aina hengenvaarallinen, mutta eläimen valtavan koon vuoksi myös autot päätyvät törmäyksen jälkeen lähes poikkeuksetta lunastukseen. Toisin kuin peurakolareissa, joissa vauriot rajoittuvat usein keulaan, hirvi aiheuttaa autolle kokonaisvaltaista ja kallista tuhoa.
Samaan aikaan maanteillä piilee toinenkin, harvinaisempi mutta yhtä lailla vaarallinen riski: lokakuu on myös villisikakolareiden vuoden vilkkain kuukausi. Erityisesti Kaakkois-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa havaitut villisikalaumat liikkuvat ryhmissä, mikä vaatii kuljettajalta välitöntä nopeuden pudottamista ensimmäisen eläimen ilmestyessä näköpiiriin. Onnettomuustilanteessa loukkaantunut villisika on poikkeuksellisen aggressiivinen ja vaarallinen, joten ajoneuvosta ei pidä poistua ennen avun saapumista.
Hirvivaara-alueilla, hirviaitojen päätepisteissä sekä hämärän aikaan vauhtia on syytä pudottaa ennakoivasti. Ensimmäisen hirven tai villisian näkeminen tarkoittaa lähes poikkeuksetta sitä, että samassa maastossa liikkuu myös muita yksilöitä.
Lähde: If Vakuutus / Tilastokeskus.