Mitä vähemmän liikennettä on, sitä helpompi on poimia riskikohdat ja potentiaalisia riskejä aiheuttavat muut tielläliikkujat. Kun liikennettä on paljon, kuten isojen kaupunkien keskustoissa, tilanne monimutkaistuu huomattavasti. Miten opit huomiomaan liikenteen vilinässäkin sen suurimman riskin aiheuttajan kussakin tilanteessa?

Monikaistaisella tiellä kaupungissa ajaessasi tuntuu, että silmät pitäisi olla niskassakin. Takana ajavien autojen seuraaminen on yhtä olennaista kuin edellä tai rinnallakin ajavien. Siksi hyvät sivupeilit ovat tarpeen moottoripyörissäkin.

1. Pienet vaaran signaalit

Omaa turvallisuuttasi voit varmistaa sillä, että jätät riittävästi turvallisuusväliä edellä menevään ajoneuvoon. Se voi joskus olla haastavaa, koska vilkkaassa liikenteessä joku saattaa pyrkiä ottamaan haltuunsa jättämäsi tilan, joten kärsivällisyyttä.

Myös takanasi ajavien ohittamispyrkimyksistä pitäisi olla jatkuvasti tietoinen, pelkkä edessäsi ja sivuillasi kulkevan liikenteen tarkkailu ei riitä. Mikäli itse lähdet vaihtamaan kaistaa, niin hyvä tapa varmistaa turvallinen eteneminen on vilkaista ensin rauhassa olkapääsi yli taaksepäin olitpa sitten siirtymässä vasemmalle tai oikealle kaistalle. Ja vilkku on syytä laittaa päälle hyvissä ajoin ennen kuin tekee mitään. Silloin muulle liikenteelle jää enemmän aikaa varautua tekemääsi liikkuun.

Mikäli liikenteessä jonkin ajoneuvon poikkeava käyttäytyminen kiinnittää huomiotasi, havainto kannattaa ottaa huomioon. Vaikka signaali olisi pieni, vähäisessä määrinkin muusta liikennevirrasta eroava mahdollisesti levoton ajotapa voi olla vaaran merkki.

2. Kuolleita kulmia ja risteyksiä

Samoin sinun on oltava selvillä siitä, milloin olet jonkin ajoneuvon suhteen kuolleessa kulmassa. Kuorma-autoissa ja rekoissa niitä riittää, mutta tavallinen henkilöautokin on haaste. Kuolleessa kulmassa oleminen voi tarkoittaa sitä, että auto arvaamatta kiilaa eteesi tahattomasti. Keinona ongelman estämiseen on esimerkiksi hakeutuminen sellaiseen paikkaan, josta kuljettaja näkee sinut ja pyöräsi.

Liikennevaloihin pysähtymisessä vilkkaasti liikennöidyssä risteyksessä on omat ongelmansa. Yksi niistä on se, että pyrit lähtemään nopeasti heti valon vaihtuessa vihreäksi, kun taas joku on vielä "vanhoilla vihreillä" matkassa risteyksen läpi, jolloin voi tapahtua onnettomuus. 

Vaikka moottoripyörällä onkin kiva lähteä nopeasti valoista, pitää olla varma siitä, ettei ketään enää ole tulossa muista suunnista tiellesi, kun päästät kytkimen ylös.

Jotkut myös uskovat, että risteykseen tultaessa on turvallisempaa ajaa valoihin kaistojen väliin, jolloin peräänajetuksi tulemisen riski pienenee. Toisaalta lähtö vierekkäin autojen välistä kapeassa tilassa ei myöskään ole ongelmatonta.

Joka tapauksessa valoristeykseen tultaessa on syytä huomioda takaa tuleva liikenne, ja seurata riittävän usein peilistä, että se lähin perässä ajava auto on myös hiljentämässä. Valoissa pyörän kanssa seistessä voi myös pitää vaihdetta päällä ja kytkintä pohjassa sekä seurata aktiivisesti perästä tulijoita.

3. Katse oikein, katse väärin

Katseen kohdistaminen oikein on haastavaa. Kaikilla on varmasti kokemuksia siitä, että sekunniksi väärään suuntaan - vaikka kadunvarsivilinään tai kaupan näyteikkunaan - eksyneet silmät ovat olleet lähellä aiheuttaa törmäyksen.

Pyöräsi etenee sekunnissa peräti 16 metriä 60 km/h eli aivan normaaleilla kaupunkinopeuksilla ajaessasi. Siinä matkassa ja ajassa ehtii pahimmillaan tapahtua paljon, jota et näe, koska katsot jotain liikenteen kannalta epärelevanttia, tai katseesi on muuten väärässä suunnassa.

Yhtä lailla väärän kohteen seuraaminen liikenteessä saattaa aiheuttaa ongelmia, samoin katseen lukittuminen. Katseen lukittumisesta klassisin esimerkki lienee se, että silmät juuttuvat kiinni kaarteessa vastaan tulevaan keskellä tietä olevaan kivenmurikkaan, josta tiedät, että tuo sinun ehdottomasti pitäisi pystyä väistämään. Jos katseesi olisi jo seuraavassa kaarteessa, näin kävisi helposti, mutta kun jumitat silmäsi kiveen, pahimmillaan ajat pahki siihen. Katseen jäätyminen kiinni voi merkitä myös koko kehon jäykistymistä, ja silloin reagointi tapahtumiin vaikeutuu entisestään, kun hienomotoriikka ei toimikaan enää, kuten pitäisi.

4. Tavallinen mieli, arvottamaton katse

Vähän kankeahko esimerkki voi olla sellainen, että kun ajat etuajo-oikeutettua tietä, huomaat sivutieltä oikealta kolmion takaa lähestyvän auton. Et ole varma, pysähtyykö se, vai pamauttaako eteesi tielle. Kun tätä pohdit, et huomaakaan vastaan tulevaa autoa, joka on kääntymässä vasemmalle samalle tielle kuin kolmion takaa tuleva auto ja ajaa suoraan eteesi huomaamatta sinua.

Samalla tavalla kuin ajaessa pitäisi pystyä säilyttämään "tavallinen mieli", kuten itsepuolustuslajeja harjoiteltaessa, katsetta pitäisi pystyä käyttämään valppaasti ja havaitsevasti, mutta arvottamatta. Arvottamatta jättäminen mahdollistaa kaiken olennaisen havaitsemisen, kun taas arvottaminen sisältää riskin katseen jämähtämisestä kiinni.

Ja kuten edellä kävi ilmi, itseään kannattaa kuunnella: jos näkyvässä liikenteessä jokin herättää huomiosi ja vaivaa sinua, reagoi siihen vaikka hiljentämällä hieman vauhtia, kunnes saat kiinni siitä, mistä on kyse.