Leppävirtalaisella Osmo Seppälällä oli kaunein pyörä -kisassa mukana hieno vuosimallin 78 BMW Oxford-sivuvaunulla vahvistettuna. Pyörä on heti alunperin tehty sivuvaunupyöräksi Englannissa. Valmistusmaa näkyy siinä, että vaunu sijaitsee pyörän vasemmalla puolen. Suomessa vaunu asennetaan kulkusuuntaan nähden oikealle puolen. Pyörässä on normaalista poikkeavat vaunukäyttöön suunnitellut pienemmät vanteet, jotka muuttavat välitykset vaunun tuomaan llisäkuormaan sopivaksi.

Vaunun kiinnityksestä näkyy myös, että se on huippuammattilaisten työtä. Seppälä vahvistaa, että säädöt toimivat loistavasti ja yhdistelmä kulkee siististi suoraan vääntämättä nopeudesta riippumatta. Vaunun pyörä on sijoitettu melko eteen, jolla samalla on ilmeisesti varmistettu ketterä ohjaus. Seppälän Oxford-vaunu lienee ainoa kyseisen valmistajan vaunu Suomessa, ja sen kyytiinhään mahtuisi ainakin kolme henkilöä, mutta Suomessa ei lainsäädäntö taida taipua moiseen. 

Osmo Seppälän BMW Oxford-sivuvaunuineen.

Sivuvaunukäyttöön suunniteltu vanne ja keinuhaarukka.

Onnellinen omistaja Osmo Seppälä.

Bemarin voimanpesä.

Leppävirran nuorisotoimi oli tuonut tapahtumayleisön testiin uuden hankintansa: "kännilasit". Lasit ovat sellaiset, että kun ne laittaa päähänsä, voi testata ja kokea, miten liikkuminen onnistuu kahden promillen humalassa. Lasit päässä käytiin lyhyellä testiradalla: yritetään kävellä suoraa viivaa pitkin, pujotellaan keilojen välistä ja lopuksi yritetään heittää palloja lyhyeltä matkalta sankoon. Tasapainon pitäminen on haasteellista, ja koska kaiken näkee vähintäänkin kahtena, niin liikkuminen on haparoivaa, huojuvaa ja kaikin puolin epävarmaa. Suosittelen testaamaan, jos ikinä kohdille osuu mahdollisuutta.

Toimittaja testaamassa 'kännilaseja'. Suoraan kävely onnistui vielä jotenkuten.

Keilojen pujottelussa oli havaittavissa haparoivia laajoja kaaria.

Täytyy nostaa hattua Leppävirran nuorisotoimen työntekijöille. Jo vuosia he ovat tehneet ennakoivaa liikenneturvallisuustyötä yläasteikäisten keskuudessa yhteistyössä Liikenneturvallisuuskeskuksen ja koulun kanssa. Konkreettisesti tehty työ näkyy nuorison liikennekulttuurissa, juuri mopo-ikäisten keskuudessa tuoden järkeä ja toisten huomioon ottamisen liikennekäyttäytymiseen.

Leppävirran kunnan nuoriso-ohjaaja Mikko Räisänen kertoi kunnan panostavan vahvasti nuorison liikennekäyttäytymiseen.

Kaikki hyväntahtoiset kädenojennukset eivät ole saaneet aikaan toivottua tulosta. Projekti, jossa järjestettiin asianmukaiset työkalut ja tilat mopojen korjaamiseen ja huoltamiseen jouduttiin lopettamaan, kun tiloille ja työkaluille ei tullut käyttöä. Syynä on kai se, että poliisin tietojen mukaan noin 80 % ajossa olevista mopoista on viritettyjä, joten nuoriso ei halunnu tuoda laittomia ajokkejaan syyniin, ja samaisesta syystä kaiketi Leppävirran paraatiajosta, jonne kaikki ajokit olivat tervetulleita,  mopot valitettavastit puuttuivat. Pelkona oli viritysten paljastuminen.

Illan ohjelmasta sen verran vielä, että Vesileppiksessä bilettämään jääneitä motoristeja viihdytti Kaija Kärkinen & Ile Kallio duo. Pariskunta on aloittanut yhteisen musiikillisen matkansa jo 1991 ja keikkaillut ahkerasti sekä bändin kanssa että duona. Lisäksi he ovat tehneet yhdessä seitsemän studioalbumia. Biisinnimet taitavat olla tuttuja kaikille, mm. Sade, Täysikuu, Aurinko nousee taas, Valkoiset valheet, Jan jne. Paikalla olleina voimme todeta, että duon musiikillinen anti oli upeaa, ja olisi ollut hienoa olla pilkkuun asti, mutta varhainen aamulähtö pakotti yöunille jo pian puolenyön jälkeen.

Kaija Kärkinen ja Ile Kallion duo kaapattuna kuvaa varten. Suosittelemme.

Siisti.

PAraatiajon puolimatkasta ja kääntymispisteestä.

Vesileppiksen nimi ja omistaja vaihtuvat viikon kuluttua, mutta toivottavasti surinat jatkuvat.

Poliisimp:t ja taustalla vakavaa asiaa. Murtunut ohjaustanko.