Ensimmäinen ongelma on, että tähän asti älyliikenteen järjestelmiä on kehitetty henkilöautojen ja raskaan liikenteen ehdoilla. 

– Vasta viime vuosina t&k-työtä on alettu tehdä moottoripyörien, mopedien ja skoottereiden (M2P) ehdoilla. Moottoripyöräala ja motoristijärjestöt suhtautuvat myönteisesti moottoripyörien älyliikenneratkaisujen t&k-työhön, mutta vain, kun motoristien todelliset tarpeet otetaan huomioon ja motoristit ovat alusta saakka mukana, SMOTOn asiantuntija Aki Lumiaho totesi.

– On huomoitava autojen ja moottoripyörien väliset erot: erityisesti moottoripyöräilijän haavoittuvuus ja se, että motoristi ei pysy onnettomuustilanteessa pyörän selässä, eikä hänellä ole auton rungon tarjoamaa suojakuorta ympärillään.

Älyliikenneratkaisut tarjoavat kuitenkin monenlaisia mahdollisuuksia liikenteen turvallisuuden, sujumisen ja energiatehokkuuden parantamiseksi - myös moottoripyörien osalta

Taulukko: Esimerkkejä kuljettajaa avustavista älyliikenteen järjestelmistä.

Taulukko: Esimerkkejä kuljettajaa avustavista älyliikenteen järjestelmistä. Lähde SMOTO / Aki Lumiaho.

 

Vapaus ja motoristin anonymiteetti

Motoristien näkökulmasta kyse liikenteen digitalisaation ja automaation lisääntymisessä on, miten säilyttää vapaus, ja yhdistää siihen turvallisuus sekä silti säilyttää yksityisyys verkottuneiden palveluiden syövereissä.

Suomessa motoristien edunvalvojana toimii Suomen Motoristit ry., SMOTO. Sen näkemys on, ettei älyliikenteen järjestelmien yleistyminen saa tuoda lisäkustannuksia motoristille. Lisäksi motoristin pitää voida halutessaan kytkeä älyliikenteen järjestelmät pois toiminnasta ja niiden käytön pitää olla vapaaehtoista.

Varoitus- ja informaatiojärjestelmät sekä langattomat palvelut on toteutettava niin, etteivät ne aiheuta liiallista häiriötä tai epämukavuutta tai yletöntä informaatiotulvaa motoristille.

Ilman motoristin lupaa ei saa kerätä, tallettaa tai varastoida tietoja, jotka voisivat loukata kuljettajan yksityisyyttä tai informaatiosuojaa tai mitään henkilöön liittyvää dataa.

Luottamuksellisen tiedon on pysyttävä erillään käyttäjästä, eikä sitä saa luovuttaa kolmansille osapuolille. Yksityisyys on suojattava myös haitallisilta ja vihamielisiltä kolmannen osapuolen hyökkäyksiltä.

Vapauden tunne on motoristeille tärkein. Tässä mielessä monet vastustavat älykkäitä ajajaa avustavia järjestelmiäkin, kuten lukkiutumattomia jarruja, vaikka niiden hyödyt on kiistattomasti osoitettu. Motoristit voisivat hyväksyä järjestelmiä, kunhan ne on suunniteltu moottoripyöriä varten ja yhteistyössä motoristien kanssa.

Esimerkkejä älykkäistä ratkaisuista, joista motoristit hyötyisivät eniten. Lähde SMOTO / Aki Lumiaho

Jokapäiväisen elämän helpottaminen

SMOTO kannattaa ITS-ratkaisuja, jotka helpottavat motoristin jokapäiväistä liikkuvuutta. Sellaisia ovat mm. sähköiset ajokortti, rekisteriote ja vakuutustodistukset. Lisäksi SMOTO kannattaa vapaaehtoisesti asennettua alkolukkoa, kauko-ohjauksella toteutettua varkaudenestoa sekä luvan myöntämisen jälkeen varastetun ajoneuvon seurantaa.

Hyviä asioita ovat myös moottoripyörän ajosimulaattorit ajokoulutustarkoitukseen ja 112 eCall-palvelun kehittäminen. Viimemainitun tulee olla palveluna motoristille maksuton, ja asennuttamisen ja käytön pitää olla vapaaehtoista.

SMOTO suhtautuu hyvin varautuneesti siihen, että ITS-ratkaisut ottaisivat moottoripyörän käytön hallintaansa tai vaikuttaisivat sen ajodynamiikkaan ilman erityistä hyväksyntää kuljettajalta. SMOTO ei myöskään hyväksy minkäänlaista kolmannen osapuolen suorittamaa käyttäjän tai pyörän seurantaa tai monitorointia.

Motoristien yhteisö kannattaa kaksipyöräisille suunnatun älyliikenteen tutkimus- ja kehitystoimintaa. Samalla se haluaa olla mukana kehittämässä tätä maailmanlaajuisesti.

Taulukko: Arvioita moottoripyörien älykkäiden ratkaisujen saatavuudesta.

Näkymättömyyden loppu?

Yksi nykyliikenteen suurimmista huolista on, että muiden ajoneuvojen kuljettajat eivät huomaa tai näe motoristia liikenteessä. Alalla uskotaan, että digitaalinen näkyvyys ja innovatiiviset ajovalot tuovat ratkaisun tähän tilanteeseen.

Digitaalisen näkyvyyden kehittäminen on siis kannatettavaa. Menetelmät voivat perustua esimerkiksi LED-ajovaloilla välitettävään koodiin, tai radiotaajuiseen tiedonsiirtoon moottoripyörien ja muiden ajoneuvojen välillä (V2V).

Yksi pääaiheista M2P-ajoneuvojen onnettomuustutkimuksessa on, että M2P-onnettomuuksien erityisluonnetta ja syitä ei tunneta riittävän hyvin. Tämä on kuitenkin perusedellytys M2P turvallisuuden parantamiseksi sopivien ITS- ja verkottumisratkaisujen kehittämisen ja tutkimuksen kannalta.

Suuri avoin kysymys sensoriteknologian osalta on autonomisesti ajavien autojen kyky havaita, tunnistaa ja paikantaa moottoripyörä luotettavasti silloin, kun käytetään autonomisten autojen erilaisia sensoreita, kuten tutkaa, lidaria, lämpökameraa ja muita teknologioita. Tarvitaan paljon tutkimus- ja kehitystyötä, jotta voidaan olla varmoja siitä, että M2P:t paikannetaan oikein ja samalla varmuudella kuin muut tielläliikkujat, Aki Lumiaho totesi.

Lisää aiheesta Suomen Motoristit ry:n sivustolla, johon pääset tästä.