Onko sähköautolla tai -moottoripyörällä ajaminen turvallisuusriski? Akkupalot vaikeita sammuttaa? Tässä asiantuntijan näkemys

Mikä on sähköajoneuvojen tilanne paloherkkyyden osalta?

– Nyt on paljon keskusteltu sähköajoneuvojen – toki sitä on käyty pääsääntöisesti sähköautoista – paloturvallisuudesta, siitä, ovatko ne vaarallisia vai ei, Pelastusopiston erikoistutkija Marko Hassinen kertoo.

– Nykyisen tiedon varassa näyttäisi siltä, ettei sähköajoneuvoja syty sen enempää kuin perinteisiäkään ajoneuvoja. Toki tilastotietoja on sähkökulkuneuvojen osalta vasta vähän käytettävissä, mutta ei näytä siltä, että paloja tapahtuisi enempää kuin muissakaan ajoneuvoissa. Ovatko ne herkempiä syttymään kuin perinteisiä polttoaineita käyttävät ajoneuvot, jää nähtäväksi, kun saamme lisää tilastotietoja asiasta.

Uutta pelastustoimelle

– Ongelmana sähköautojen akkupalojen sammuttamisessa on se, että se on jotain täysin uutta pelastustoimelle. Palotapahtuma on niin erilainen kuin mihin on totuttu. Kun polttomoottorisen ajoneuvon palosta saadaan liekkipalo sammutettua, palo myös sammuu.

– Akuissa puolestaan kemialliset reaktiot ovat erilaiset, minkä vuoksi akku voi syttyä myöhemmin uudelleen palamaan, vaikka liekkipalo on sammutettu. Liekkien sammuttaminen ei lopeta akussa tapahtuvaa kemiallista reaktiota, ns. termistä karkausta, mikäli akkua ei onnistuta samalla jäähdyttämään tarpeeksi. Silloin terminen karkaus voi jatkua viereisessä kennossa, ja johtaa uuteen syttymiseen lämpötilan nousun myötä.

– Akkuja koskee myös toinen ongelma: niistä vapautuu palamisreaktion yhteydessä ihmisille haitallisia kaasuja. Kaasut ovat hengenvaarallisia kuten myös perinteisten autojen paloissa, joissa niiden sisustusmateriaaleista vapautuvat palokaasut ovat myrkyllisiä. 

– Akun elektrolyytti sisältää fluoria, josta termisessa karkaamisessa syntyy fluorivetyä. Reagoidessaan kosteuden kanssa siitä muodostuu syövyttävää ja hyvin ärsyttävää fluorivetyhappoa, joka on terveydelle erittäin haitallista. Vaikutusta tehostaa myös toissijaisesti syntyvä kloorivety, joka puolestaan muodostaa sammutusveden kanssa kloorivetyhappoa, kertoo tukija Juha Laitinen Pelastusopistolta.

Yllättävä ja nopea palo

– Akkupalo voi alkaa hyvin yllättävästi ja nopeasti. Siinä vaiheessa, kun ensimmäiset silminnähtävät tunnusmerkit havaitaan, ollaan jo tosi lähellä palotapahtumaa.

Mitä tavallinen kuluttaja voi sitten akkupalon sattuessa tehdä, oli kyse sähköautosta tai -moottoripyörästä?

– Kun kyseessä on akkupalo, niin jos laite on isompi kuin polkupyörä tai polkupyöräkin, kuluttaja ei saa paloa omilla keinoillaan sammumaan. Aiheesta löytyy videoita Youtubesta, jotka todistavat sen, että ne eivät sammu kotikonstein, auto varsinkaan. Mutta ei myöskään moottoripyörä. Niiden akkujen sisältämä energia on niin suuri, että on parempi jättää ne ammattilaisen sammutettavaksi.

– Toistaiseksi ei ole muuta keinoa sammuttamiseen kuin vesi. Mitään kemiallista vaihtoehtoa ei ole olemassa. Vedelläkään ei suoranaisesti pyritä sammuttamaan paloa, vaan jäähdytetään akkua, että kaasujen erittyminen ja terminen karkaus loppuisivat. 

– Vaikka liekkipalo saataisiinkin sammumaan, niin palotapahtuman reaktioita ei saada loppumaan. Ainoa tapa siihen on saada akku jäähdytettyä.

– Esimerkiksi S-mallin Teslassa on 7104 akkukennoa. Jokainen niistä voi itsenäisesti tuottaa pienen palotapahtuman. Jos joutuu odottamalla varmistamaan, ettei akusto enää syty, joutuu odottamaan todella kauan. Ne kennot jotka ovat syttyneet, on menetetty, termisen karkaamisen eteneminen pyritään sitten pysähdyttämään.

– Liekkipalo on tietysti aina oma ongelmansa, riippuen siitä, missä ajoneuvo on. Jos se on lähellä muita ajoneuvoja tai rakennuksia, pyritään jäähdyttämään akkua ja huolehtimaan samalla omasta turvallisuudesta, Hassinen pohtii.

Koulutuskiertueella

Yksi kysymyksistämme koski sitä, millainen on osaamisen tila kentällä. Pelastuslaitokset ovat paljon vartijoina myös sähköajoneuvojen akkupalojen osalta. Joko Suomessa osataan sammuttaa akkupalot?

– Olemme juuri ajamassa Ouluun pitämään huomenna koulutusta, jonka aiheena ovat kemikaalit ja vaarallisten aineiden torjunta sekä akkupalot ja niiden sammuttaminen. Oulu on nyt viides paikkakunta, mihin menemme asiasta luennoimaan. Tieto etenee pikkuhiljaa.

– Olemme suunnitelleet myös pidemmälle menevää koulutuspakettia sekä täydennyskoulutusta nykyisille palokunnille. Tavoitteena on luoda ympäristö, missä voisimme harjoitella akkupalon sammuttamista, Hassinen kertoo. 

– Työtä tehdään asian eteen koko ajan. Toisaalta meillä on 22 pelastuslaitosta ja useampi sata palokuntaa, joten aikaa menee, ennen kuin kaikki on tavoitettu.

Sähkömoottoripyörä

Ihmisiä on myös peloteltu akkujen räjähtämisellä, miten iso riski asia on?

– Litiumioniakku ei sinänsä räjähdä. Kun terminen karkaaminen alkaa, kasvaa paine kennon sisällä, jolloin sen rakenne antaa periksi, ja kenno saattaa kaasun purkautumisen vaikutuksesta lentää muutaman metrin. Lisäksi saattaa syntyä pitkäkin, jopa pari metriä pitkä, palava liekkisuihku. Se voi aiheuttaa riskin: jos henkilö on vieressä, saattaa liekissä polttaa itsensä, mutta akut eivät varsinaisesti räjähdä, Hassinen vakuuttaa.

– Akkupalossa syntyvät kaasut voivat tietysti keräytyä suljettuun tilaan. Tällainen tapaus on todettu Kanadassa. Kaasuja kertyi autotalliin siinä määrin, että syntyi räjähdyskelpoinen seos, joka syttyi. Mutta kyse ei ollut akun vaan kaasun räjähtämisestä.

– Ulkotiloissa ei kaasuräjähdyksen vaaraa käytännössä ole.

Kolme perusmekanismia

– On olemassa kolme perusmekanismia, millä terminen karkaaminen voi käynnistyä: Jos akku lämpenee liikaa, sitä yliladataan tai siihen kohdistuu mekaaninen isku tai rasitus, joka aiheuttaa muodonmuutoksia kennoon. Myös yksittäisen kennon valmistusvirhe saattaa olla syynä termisen karkaamisen käynnistymiselle.

– Akunhallintajärjestelmä vahtii ja pitää yleensä huolta lämmöstä ja ylilataamisen estämisestä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos akkua ladataan, niin sitä pitäisi aina ladata sen omalla laturilla. Akunhallintajärjestelmä on joko itse akussa tai laturissa. Jos taas akussa ei ole järjestelmää, ja käytetään laturia, joka ei ymmärrä kennon suojausta, on aina olemassa paloriski.

– Viesti on selkeä: koskaan ei ladata kuin sillä laturilla, mikä on tehtaalta tullut pyörän mukana. Lataamiseen ei saa käyttää mitään muuhun tarkoitukseen hankittua laturia.

– Ostajan kannattaa lukea – kerrankin – laitteen ohjekirja tarkkaan.

Kolaritilanne

– Kolaritilanteessa fyysinen vaurio saattaa aikaansaada termisen karkaamisen, jos moottoripyörällä ajetaan vakavampi kolari. Toki valmistaja pyrkii suojaamaan akut hyvin. Kun isku on riittävän kova, syttyminen on mahdollista, Hassinen aprikoi.

– Kaasut ovat vaarallisia. Olen ohjeistanut, että polkupyörän tai skootterin akkua voi itse yrittää sammuttaa, jos pystyy tekemään sen niin ettei altistu kaasuille.

Mistä tietää, että altistumisriski on olemassa?

– Altistuminen ei tapahdu huomaamatta, sillä kaasun haju on erittäin selkeä. Se haisee ylettömän pahalle pieninäkin pitoisuuksia, sen erottaa kyllä. Jos elektrolyytti alkaa haista, kannattaa perääntyä tuulen yläpuolelle ja jättää sammuttaminen pelastuslaitokselle, Hassinen kehottaa.

Vesi vanhin sammutusvoiteista

– Sähköautoja sammutettaessa kohtuullisen yleistä on upottaa ajoneuvo kokonaan veteen. Se sitoo myös hyvin vapautuneita kaasuja. Pitää vain miettiä, että kummin päin toimii ympäristömielessä. Ei ole yhdentekevää, mitä veteen jää. Tilanteessa ei synny aivan valtavia ympäristömyrkkyjä nykytiedon mukaan, mutta hollantilaiset kollegat upottivat sähköauton siirtolavakonttiin ja ottivat näytteen lopputuloksesta. Syntyvää nestettä ei voi laittaa viemäriverkkoon, vaan se on ongelmajätettä.

– Akkupalon sammuttaminen veteen upottamalla on paras ja tehokkain vaihtoehto, mutta ympäristönäkökulmaa on punnittava, ja siinä olennainen kysymys on, mihin vesi joutuu?

– Moottoripyörä on vähemmän arka vedelle kuin auto, joka menee varmasti pilalle veteen upottamalle. Mp:n kohdalla voi ajatella, että jos upottaa sen akkua myöten veteen, niin sen saa jäähtymään ja siten myös sammumaan, Hasssinen toteaa.

– Moottoripyörän upottamista ei kuitenkaan voi suositella, koska jo sammutusvedetkin pyritään keräämään talteen niiden ympäristövaikutusten vuoksi, tähdentää Laitinen.

– Kuluttajalaitteet, tabletit tai puhelimet saa sammumaan siististi laittamalla laite tiskialtaaseen tai vessanpöntöön ja vettä päälle. Puhelimen akussa päästömäärät ovat mitättömiä. Vahingot voivat olla paljon suurempia, jos puhelin jätetään huoneeseen ja asukas pakenee, jolloin huoneisto saattaa syttyä ja päästötkin ovat varmasti isommat.

– Tai nyt näin talvella voi viskata puhelimen hankeen, jos se alkaa kuumeta. Se jäähtyy lumessa nopeasti ja sammuu. Se on tehokas konsti niillä alueilla, missä on lunta. Lumi on myös hyvä tapa sammuttaa polttomoottorisen auton palo: usein palo sammuu, kun lapioi moottoritilan lunta täyteen, Hassinen päättää.