Menomatkalla: laivaan tulo.
Menomatkalla: laivaan tulo.
Taustaa
Moottoripyörän sivu-takalaukkusarjan valinta ei ole mikään helppo juttu. Laukkusarjoja on tarjolla monenlaisiin tarkoituksiin: sivulaukkuja, takalaukkuja, pehmeitä laukkuja, kovia laukkuja. On moottoripyörävalmistajan tarjoamia omia laukkusarjoja, mutta myös tarvikevalmistajien ratkaisuja tyrkyllä.
Laukkujen muodot ja pakattavuus vaihtelevat suuresti. Siinä missä sporttipyörään voivat istua pyöreälinjaiset sivulle aukeavat muoviset laukut, adventure-pyörissä on usein kulmikkaat, päältä täytettävät alumiiniset laukut. Kaikilla niillä on puolensa ja ne sopivat eri mieltymyksiin ja käyttötarkoituksiin.
Lisäksi tulee varsinkin adventurepyöräpuolella jako pehmeisiin ja koviin laukkusarjoihin. Pehmeissä on puolensa, ne painavat huomattavasti vähemmän eivätkä mene niin helposti käytännössä rikki. Jos adventuremoottoripyöräilyyn liittyy isommassa määrin maastoajoa, niin kaatuilua tapahtuu väistämättä, ja silloin umpimetalliset ja muoviset laukkusarjat ovat kovilla. Laukkujen sopivuudesta maastossa tapahtuvaan seikkailuajoon yleensäkään, saisi varmasti erillisen keskustelun helposti aikaiseksi, mutta jätetään se johonkin toiseen kertaan.
Laukkusarja on levea, noin 118 senttimetria.
Meidän tavoitteenamme oli tehdä pidempi matka eri ajoasuja sekä laukkusarjaa testaten. Lisäksi meillä oli muutenkin poikkeuksellisen paljon tavaraa mukana, joten päädyimme täyteen kolmen laukun laukkusarjaan telineineen. Yksi vaihtoehto olisi ollut Hondan oma Africa Twinille suunniteltu alumiinilaukkusarja, mutta tällä kertaa ratkaisuna oli SW Motechin valmistama vaihtoehto. Kova laukkusarja mm. siksi, että tiedossa oli, että pyörä jätettäisiin välillä näkyville kaupungille, ja silloin on "ihan kiva", että tavarat ovat lukkojen takana.
Tavaratilaa ruhtinaallisesti
Tällä tavaratilalla pärjää melko pitkälle.
Peruskuviohan on se, että suomalaiset maahantuojat ovat pieniä, joten niiden mahdollisuudet sponssata tai lainata laukkusarjoja testikäyttöön, ovat rajalliset. Joten emme edes kyselleet, vaan ostimme ne. Varsinkin, kun sattui niin, että maahantuoja kauppasi SW Motechin 1790 euron hintaista Trax-Adventurelaukkusarjaa Jyväskylän Mp-näyttelyn yhteydessä messutarjouksena alennuksella. Sarjaan kuuluivat sivulaukut, takalaukku ja asennuksessa tarvittavat telineet ja lukot.
SW Motechin 60-litraisen Drybag 600:n olimme hankkineet jo aiemmin testaamista varten.
Tavaratilaa oli käytössä ruhtinaallisesti, vasen sivulaukku on tilavuudeltaan 45, oikea 37 ja takalaukku 35 litraa. Yhteensä se teki 117 litraa ja kun siihen lisätään takaistuimen päälle asennettava Drybag, niin tilaa oli kaikkiaan 177 litran verran.
SW Motech Trax -adventurelaukkusarjan mukana tuli kaksi 15 litran tilavuuksista pehmeää laukkua, jotka voi asentaa sivulaukkujen päälle hihnoilla. Tässä vain mallattuna paikalleen. Eivät olleet mukana, mutta 30 litraa lisää tilaa sellaista tarvitsevalle, on kova juttu.
Pehmeissä 15 litran vedenpitävissä lisälaukuissa oli sisällä lokerikko ja kaksoiskansi. Kiinnityshihnat tulivat mukana.
Niissä oli myös pieni kantohihna.
Lisäksi laukkusarjan mukana tuli yllättäen kaksi pehmeää, muovista 15 litran vesitiivistä laukkua, jotka asennetaan kummankin sivulaukun päälle hihnoilla lisätilaa tarvittaessa. Tämä olisi nostanut matkatavaratilan määrän jo yli 200 litraan, mutta niille nyt ei ollut käyttöä tällä elokuisella reissulla.
Asennus ja käyttöön
Trax-laukkusarja tuli aikanaan, ja sen asennus otti oman aikansa. Mukana tulivat telineet, kiinnikesarjat ja myöskin laukkujen lukot. Lisäksi laukkuteline lukitaan omilla lukoillaan pyörään, mikä on hyvä lisäsuoja voroja vastaan.
SM Motechin Trax -adventurelaukkusarjan teline lukitaan kiinni pyörään, jolloin sitä ei pysty varastamaan.
Laukkusarjan lukot on suojattu kosteudelta, lialta ja roiskeilta muovitulpin.
Asennusohjeet olivat perusteelliset ja käytännölliset, joten homma sujui mukavasti.
Laukut ovat erittäin tukevaa tekoa ja valmistettu alumiinista. Tukevuus ja laadukkuus tuntuu sitten painossa: laukkusarja kiinnikkeineen, telineineen, lukkoineen tuo peräti 35 kg lisää painoa pyörään. Tähän kaupan päälle tulevat sitten vielä laukkuihin laitettavat tavarat.
Tukevuudesta kertoo jotain se, että kun ensi kerran kokeilin ajaa laukkusarja asennettuna, havahduin tien päällä tunteeseen, että "mahdoinkohan lukita takalaukun kiinni telineeseen". Nopea hamuilu taaksepäin selvensi asian: enpä ollut lukinnut. Asia harmitti jo senkin vuoksi, että laukussa oli kamerakalusto omassa laukussaan.
Löysin lopulta pudonneen karkulaisen, ja menin sen luo sydän pamppaillen, mielessä rujoksi ruhjoutunut uusi laukku täynnään kalliita lasinsirpaleita. Näin ei onneksi ollut käynyt: laukku oli pudonnut tieliittymän reunaan, eikä siinä ollut minkäänlaista jälkeä putoamisesta. Myös kameravarustus oli säilynyt ehjänä.
Reissuun ylimääräistä tavaraa matkassa
Laadusta kertoo sekin, että takalaukku putosi (hiljaisesta?) vauhdista oman mokani takia. Laukku ja sen sisältämät kamerat säilyivät ehjinä.
Elokuisella Ranskaan suuntautuvalla matkalla oli tarkoitus samalla kokeilla maantieajoa adventurepyörällä: tavoitteena ei ollut ajaa muuta kuin asvalttia, joten renkaina oli Michelinin Anakee Adventuret, jotka ovat 80% tiepainotteiset. Ne toimivat reissussa hyvin moottoriteilläkin. Toki maksimatkanopeudet olivat luokkaa 130-150 kmh.
Myös laukkusarja itsessään sopii maantieajoon, mutta se on niin hyvin tehty telineineen ja kiinnikkeineen, että kestää varmasti rytyytystäkin. Miten järkevää näin raskailla laukuilla on mennä pöpelikköön, on eri juttu.
Kolmen viikon matkallakaan ei välttämättä tarvitse loputtomasti tavaraa. Paljon riippuu majoittumistarpeista ja ruokailusta: nukutaanko teltassa, laitetaanko itse ruokaa? Teltta, yöpymis- ja ruuanlaittovarusteet vievät runsaasti tilaa, mutta niitä meillä ei matkassa ollut.
Majoittumisia halvoissa hotelleissa, perillä Le Viganissa reilu viikko mukavahkossa Mobile Home'ssa. Ruokailu ravintoloissa ja kaupasta evästä hakemalla.
Laukkujen sisällön setvimistä Lübeckissä.
Reissun perustarvikkeet olisivat kulkeneet paljon pienemmissäkin laukuissa muuten, mutta tällä kertaa mukana oli testattavana kaksi adventureajoasua. Toinen niistä oli perinteinen tuuletusluukuin varustettu Goretex-asu, ja toinen Mesh-kankaasta valmistettu helleajoasu. Tavoitteena oli selvittää, kumman helleajo-ominaisuudet olisivat paremmat äärimmäisissä helteissä. Yleensä Etelä-Ranskassa on tuohon vuodenaikaan helposti 35 °C lämmintä, joten erojen pitäisi olla selvät.
Lisäksi mukana oli merinovillainen alusasu, tuulenpitävä alusasu ja Coolmax-alusasu sekä teknisiä t-paitoja perinteisten normivaatteiden, kuten ajofarkkujen jne. lisäksi. Normaalistihan ollaan matkassa yhdellä ajoasulla ja kerrospukeutuminen rakennetaan sen erityistarpeiden mukaan. Mesh-kankainen ajoasu vaati vielä lisäkseen sadeasun, koska se ei pidä vettä, eli sellainenkin matkasta löytyi.
Ajopuvut olivat saman valmistajan eri malleja, mutta niiden suojat sopivat toisiinsa, joten selvittiin yksillä suojuksilla. Toki vaihtamisessa oli oma työnsä, ja farkkujen mukana oli omat suojuksensa.
Lisälastia merkitsi myös viikon treenaaminen: kolme aikido-/judopukua hakamoineen ja pyyhkeineen sekä tossuineen ja vöineen veivät melkein kokonaisen sivulaukun. Tämä siis selitykseksi, miksi tilaa tarvittiin noin paljon.
Käytännön kokemuksia
Trax-alumiinilaukkusarja toimi reissulla hyvin, kun sen vahvistuksena oli 60 litran Drybag. Tavaratilaa oli yhteensä 177 litraa. Sen tarve taas johtui poikkeuksellisista tavoitteista: mukana oli kaksi ajopukua ja niiden alusasuja, sadeasu, kolme aikidopukua ja muuta normaalireissulta puuttuvaa rekvisiittaa. Pelkällä alumiinilaukkusarjalla pärjäisi oikein hyvin, jopa pelkällä Drybagillakin.
Kuten todettua, laukkusarja on raskas jo itsessään, ja painoa tulee sitä mukaa lisää, mitä täydemmäksi ne pakataan.
Kaikki kolme alumiinilaukkua selvisivät hyvin tehtävästään. Ne ovat päältä pakattavia, eli kannet aukenevat ylöspäin, mikä mahdollistaa järjestelemisen ja helpon käytön: usein tarvittavat kevyet tavarat päälle ja harvoin tarvittavat raskaat alle. Kaikki meni sikäli hyvin, että mukana ollutta rengaspaikkasprayta ei tarvittu, ei myöskään akkukäyttöistä kompressoria. Myös lisätyökalut saivat pysyä paikallaan toisen laukun pohjimmaisena.
Laukkuihin on saatavana myös sisäkassit, ne jätimme ostamatta, koska emme nähneet niille varsinaista tarvetta.
Jossain Rankassa - lounasaika.
Ajopäivänähän ollaan käytännössä ajoasu päällä siihen asti, kunnes majoitutaan, jolloin mahdollisesti vaihdetaan siviilivaatteet ylle syömään tai kypäräkaljalle tai kaupungille mentäessä. Käyttövaatteet ja hygieniatarvikkeet on kätevä pakata erilliseen 10-15 litran kuivapussiin, joka on helppo napata mukaan yöpaikkaan siirryttäessä.
Oma lukunsa on sitten tietokone, mahdolliset erilaiset kamerat, sekä loputon määrä latureita ja kaapeleita. USB-C-laiteliitännän tulo vähentää tarvittavien kaapeleiden ja latureiden määrää, mutta ainakin vielä sitä ottaa mielellään "varmuuden vuoksi" mukaansa tuplakaapeleita ja -latureita.
Tukevien, alumiinisten, lukittavien laukkujen yksi hyvä puoli on siinä, että ne voi kohtuullisen surutta jättää pyörään kiinni tavaroineen, ja matkatavarat pysyvät turvassa ja säilössä.
SW Motechin laukkusarjan mukana tulevat lukot sekä luonnollisesti avaimet ja monitoimityökaluna toimiva avaimenperä.
Verdunin sotamuseon pihalla.
Takalaukkuun mahtuu, sen tyhjillään ollessa, myös täysikokoinen kypärä säilöön.
Laukuissa on hyvät kumitiivisteet, mitkä pitivät pölyt ja sateen laukun ulkopuolella.
Laukkusarja on paikalleen asennettuna melko leveä, tarkka mitta taisi olla 118 senttimetriä. Se on siis selkeästi leveämpi kuin pelkkä pyörä ilman laukkuja, joten varsinkin alkuun saa olla tarkkana, kapeammista paikoista pujoteltaessa. Tästä syystä ajoruuhkat Saksan moottoriteillä viivästivät, kun en oudokseltaan uskaltanut lähteä ajamaan kaistojen välissä, vaikka autoilijat antoivatkin esimerkillisen hyvin tietä. Tämän voi toki kuitata ylivarovaisuuden piikkiin.
Trax-laukuissa on riittävästi kiinnityspisteitä, joihin voi asentaa hihnoilla matkatavaroita, kuten teltan, makuupusseja, keittimiä tai vaikka varabensakanisterin unohtamatta tietenkään laukkusarjan mukana tulleita 15 litran lisälaukkuja.
Yhteenveto SW Motech Trax -adventurelaukkusarja
Koska laukkusarja on tilava, on se myös isokokoinen ja tukeva sekä kestävä.
SW Motechin Trax-adventurelaukkusarja toimi reissun päällä erittäin hyvin. Laukuissa on laadun leima, ne ovat tukevat, ja laukkujen tiiviys tuntuivat hyvänä ominaisuutena kaikessa. Laukut on helppo pakata, ja turvalliset jättää paikalleen.
Pehmeä laukkusarja toimii varmaan paremmin silloin, kun reissu suuntautuu pääasiassa soralle ja pöpeliköihin, mutta kun teillä kuljetaan, tämä sarja on erinomaisen käyttökelpoinen. Tilaa riittää pidemmällekin reissulle.
Saatavilla on lisäksi todelliselle globetrotterille tarkoitettu isompi, 45 litran takalaukku, jos tila uhkaa jäädä pieneksi.
Perillä Le Viganissa Etelä-Ranskassa. Edessä viikon treenaaminen, sitten paluu kotiin.
+ tukevuus ja tiiviys; laatu
+ päältä täytettävät, helppo pakata
+ hyvä hinta/laatusuhde – varsinkin tarjouksesta ostettuna
- leveys
- paino varauksin
SW Motech Drybag 600
Kuvassa nakyy, miten Drybagin reunat osuvat sivulaukkujen paalle. Haittaa vain silloin, kun tarvitsee saada sivulaukuista jotain. Kuten kuvista nakyy, tavaraa ei ollut 'tarpeeksi', sillä Drybag ei koskaa ollu taynna. Noin 35 litran laukku olisi hyvin ajanut saman asian.
Todettakoon heti alkuun, että ainakin tässä käytössä sivulaukkujen ja takalaukun kanssa, tilavuudeltaan 60 litran laukku oli mukana olleesta tolkuttomasta tavaramäärästä huolimatta "liian iso". Se sopi toki poikittain takapenkille, matkustajan paikalle, mutta on niin leveä, että pakattuna painaa sivulaukkujen kansia, mikä aina aiheutti ylimääräistä toimintaa, kun matkalla ollessa piti ottaa jotain sivulaukusta. Samoin se vaikeutti pyörän kyytiin nousemista, mutta saman olisi tehnyt pienempi, 35 litran laukkukin, joka oli toisen pyörän kyydissä. Voi tietysti mennä myös oman kankeuteni piikkiin.
Laukku voisi olla rakenteeltaan kapeampi ja korkeampi, ainakin näin muiden laukkujen kanssa käytettäessä. Normistihan tämänkokoista laukkua voi käyttää vaikka pehmeänä takalaukkuna.
Drybag 600 on valmistettu tukevalta ja kestävältä tuntuvasta muovista. Suuaukko rullataan kiinni, kuten muissakin tämäntyyppisissä pussukoissa ja laukuissa, ja rakenne on vesitiivis. Suuaukossa on tarrakiinnitykset, jotka sulkevat puoliskot yhteen. Sinänsä käyttö on kätevää: laukku mukautuu kuorman mukaan, ja sen saa rullattua pienemmäksi, kun tavaraa on vähemmän. Toisaalta siinä on helppo pitää ylimääräisiä tai päivittäin tarvittavia tavaroita.
SW Motechin Trax -adventurelaukkusarja sekä SW Motechin Drybag 600.
Laukku kiinnitetään hihnoilla pyörän telineisiin tai rakenteisiin, joka on itsessään hieman hidasta puuhaa, koska hihnat ovat tietenkin universaalimallia eivätkä mittojen mukaisesti pyöräkohtaiset. Se tarkoittaa sitä, että hihnojen löysät päät pitää laittaa piiloon väpättämästä ilmavirrassa, kun laukku laitetaan kiinni pyörään, ja tämä toistuu aina, kun laukkua asennetaan. Toki viitseliäs ihminen voi lyhentää hihnat sopivan mittaisiksi.
Operaatiota helpottaa se, että hihnoja ei kuitenkaan tarvitse irrottaa pyörästä, vaikka laukun ottaakin pikalukituksistaan irti: laukun sivuja toisiin puoliinsa kiinnittävät hihnanpätkät mahdollistavat hihnojen lukituksen istuinta vasten. Oheinen kuva varmaankin selventää asiaa paremmin.
SW Motech Drybag 600. Vaikka laukun ottaa mukaansa, niin sen hihnat voi välikappaleiden avulla kiinnittää paikalleen, jolloin asennus on helpompaa.
Laukun päissä on hihnat, joilla voidaan kiristää laukkua tiiviimmäksi ja muutenkin laukun saa hihnojen avulla kiinnitettyä todella hyvin ja tukevasti paikalleen.
Pehmeän, hihnakiinnitteisen laukun yksi huono puoli on, että sitä ei voi jättää paikalleen pyörään kaupungilla liikuttaessa. Vaikka sen kiinnittäisi esimerkiksi lukittavalla vaijerilla, laukku on helppo viiltää auki, joten arvotavaroita siinä tuskin kannattaa säilöä, jos sen joutuu jättämään vahtimatta. Sen vuoksi näin isoon laukkuun ei välttämättä kannata pakata kovin painavia tavaroita, jos sen joutuu pääsääntöisesti ottamaan mukaan yöksi majoitustiloihin.
Jos Drybagiin jotain lisäominaisuutta toivoisi, niin sellainen voisi olla asiakirjatasku sellaiseen käyttöön, jolloin muita laukkuja ei ole olemassa tai matkassa. Toisaalta minigrip-pussikin toimii...
Noin 90 euron hintaan laukkua ei voi pitää kalliina, ja se riittää varmasti monelle ainoaksikin reissulaukuksi, vaikkapa pitkittäin satulan takaosaan ja takatelineelle asennettuna.
Yhteenveto SW Motech Drybag 600:
Enää 80 kilometriä Le Viganiin.
+ todella tilava laukku
+ vedenpitävä rakenne
+ kiinnityshihnoja ei tarvitse irrottaa pyörästä
- turhan leveä
- pelaaminen hihnojen kanssa – varauksin
- asiakirjataskun puuttuminen
Videoarviointi:
SW Motechin Trax -adventurelaukkusarjan ja Drybag 600:n videoarvio alla. Voit katsoa sen myös täällä.