Lapin mies maailman katolla, osa 5: moottorikelkkailua ja vesihiihtoa

Marko Willigin ja Joni Leikkaan matka maailman katolla jatkui Juhannuksen jälkeenkin.

teksti: Marko Willig
valokuvat: Joni Leikas ja Marko Willig
toimitussihteeri: Erkki Mäki

Ajossa.

29.6. vesihiihdon parissa Srinagarissa

Eilinen päivämatka Gulabgarh:sta Pahalgamiin piti olla helpot 240 km. Tämä matka otti kuitenkin 10 tuntia, josta vähintään 3 tuntia istuimme armeijan KVP:ssä antamassa meriselitystä.Meiltä kysyttiin muun muassa, mihin matkalla, matkasi tähän mennessä, isäsi nimi, mikä moposi malli ja vuosimalli on jne. Työtähän kaverit vain tekevät, teetä tai vettä tarjottiin aina.

Pahalgamissa.

Armeijan läsnäolo vain lisääntyi Pahalgamiin päästyämme. Ympärilleen pälyileviä sotilaita aseiden kanssa oli valehtelematta sadan metrin välein 30km matkalla. Pahalgam oli muutenkin niin täynnä väkeä, että päätimme aamulla siirtyä pikapikaa Srinagariin. Nyt ollaan pari päivää rennosti täällä Dal järvellä. Annetaan viileän tuuleen järveltä helliä ku otetaan rennosti täällä houseboatilla

Järvimaisemaa

Järvimaisemaa.

Perillä.

Palatsilaiva ulkoa.

Joni ja Marko venereissulla.

Palatsilaivaa sisältä.

Vesihiihtoa Dal-järvellä vanhalla ladon ovella. Vetoajoneuvo oli vanhan Tata-kuorma-auton ja paikallisen aluksen risteytys. Tuntui hyvältä päivien pölyssä ja mudassa ajamsien jälkeen.

30. kesäkuuta pääsimme liharuuan pariin

Joni lopulta liharuuan parissa. Vaihtelu virkistää.

Cafe Libertyssä saimme kanapizzaa ja lammasburgereita, jotka maistuivat niin hyville monen päivän kasvissyönnin jälkeen!

Yöpymispaikka iltavalossa.

1. heinäkuuta

Paikallista moottorikelkkaa ihmettelemässä.

Tänään lähdimme Srinagarista noin 1600 metrin korkeudesta ja +30° C lämmöstä kohti Zblijan solan nollapistettä 3600 metrin korkeuteen. Siellä lämpötilan pitäisi pysytellä alle 0 asteen läpi koko vuoden.

Kelkka ja lunta.

Kelkka ja lunta. Täytyyhän sitä reissun päällä päästä kelkkailemaan.

Nyt oli kohtuu lämmin sielläkin, mutta silti pääsimme ajamaan pikku lenkin kelkoilla. Toimme muutaman osankin mukanamme koto-Suomesta Jespen kelkkapurkaamolta Rovaniemeltä. Osia on kohtuullisen hankala saada täällä ja osatoimituksetkin saattaapi hiukan kestää.

2. heinäkuuta

Suru'n laakson majoituspaikka.

Lounastauko, ja sitten saapuminen Surun laakson leirintäalueelle. Päätimme pysyä siellä lyhyen ajon päässä Drasin kylästä. Paikka oli juuri avattu kuukausi sitten, ja isäntä oli todella ystävällinen. Hieno näkymä vuorille ja joelle tarjolla, Marko Willig kuvaa.

***

Lapin miehen reissua Ladakhiin voit käydä myös ihmettelemässä Polarstepsin sivuilla täällä. Siellä tapahtumat ja reissusta otetut kuvat löytyvät kartalle sijoitettuina päivittäin. Sivuilla on paljon enemmän kuvia kuin tämän jutun yhteydessä sekä lisäksi videoita.