Lentävä Harley-Davidson ja kadonneen moottorin mysteeri – Lahden moottoripyörämuseo avasi kautensa

Suomen ja Lahden moottoripyörämuseon johtaja Riku Routo totesi kauden avauksen olevan yksi museon merkittävimmistä. Tilaisuudessa menneisyys ja tulevaisuus kohtasivat: samalla kun nuori polvi sai kipinän harrastukseensa, vanhat mestarit kertoivat, miten suomalainen ilmailu ja moottoriurheilu sisuunnuttivat vaikeissa olosuhteissa.

Kar-Airin juurilla ja taivaalla

Pekka Karhumäki kertoi tilaisuudessa isänsä Niilo Karhumäen ja tämän veljien uskomattomasta hankkeesta. Vuonna 1924 veljekset rakensivat omaa lentokonettaan, mutta sopivaa voimanlähdettä ei meinannut löytyä.

Vaikka Karhumäen veljekset aloittivat ilmailuharrastuksensa miltei tyhjästä, heidän rakentamansa koneet loivat pohjan myöhemmälle lentoyhtiölle. Alun perin yritys tunnettiin nimellä Karhumäki Oy, mutta kansainvälisillä markkinoilla nimi lyheni muotoon Kar-Air Oy.

Riku Routo toi esiin myös henkilökohtaisen sidoksensa Kar-Airiin: hänen vaimonsa Maarit toimi yhtiön lentoemäntänä, ja Maaritin isä lensi perämiehenä yritykseen koneilla. Museon seinällä onkin nyt nähtävillä arvokas kuvasarja yhtiön ensimmäisistä koneista.

Harleyn moottori lentokoneen voimanlähteeksi

Vuonna 1924 Karhumäen veljekset rakensivat omaa lentokonettaan, mutta sopivan moottorin puute jarrutti projektia. Ratkaisu löytyi suojeluskunnan käytössä olleesta Harley-Davidsonista, jolla oli takanaan värikäs sotahistoria: se oli alun perin Venäjän armeijan tilaama yhdysvaltalaispyörä, joka päätyi saksalaisten kautta suomalaisten jääkärien mukana kotimaahan.

Aluksi ilmaan yritettiin toisen, heikkotehoisemman moottorin turvin. Alku oli haastava: ensimmäiset yritykset tehtiin jopa painovoiman ja tornista pudotettavien painojen avulla lisävauhdin saamiseksi – heikoin menestyksin. Sitten veljekset pulttasivat noin 11-hevosvoimaisen H-D:n moottorin koneeseensa. Lopulta 26. maaliskuuta 1926, eli reilut sata vuotta sitten, Karhumäen "Harrikka-kone" nousi onnistuneesti ilmaan.

Mielenkiintoinenn yksityiskohta oli pyörän moottorin monikäyttöisyys. Sitä ei suinkaan uhrattu pelkästään ilmailulle:

– Kesäksi moottori jouduttiin ottamaan pois ja sillä ajettiin taas moottoripyörällä. Syksyllä se pultattiin takaisin kiinni koneeseen ja noustiin taivaalle, Pekka Karhumäki muisteli.

Myöhemmin moottori ja itse pyörä katosivat vuosikymmeniksi, kunnes ne sitkeän etsinnän jälkeen löytyivät ja palautettiin osaksi suomalaista ilmailun ja moottoripyöräilyn historiaa.

Kehitys: ”Ennen kuin kone on valmis, se on jo vanha”

Tilaisuudessa pohdittiin myös, miksi suomalaiset eivät valloittaneet maailmanmarkkinoita Karhumäkien rakentamalla Tiira-konetyypillä. Pekka Karhumäki kertoi isänsä nähneen kehityksen nopeuden:

– Maailmalla lentokoneiden suunnittelu eteni niin vauhdilla, että ennen kuin meillä olisi ollut sarjatuotanto valmiina, koneet olisivat olleet jo vanhentuneita. Jenkit keksivät laittaa ihmisen ympärille lämmitetyn kopin, kun meillä lennettiin vielä suojalasit päässä viimassa.

Pelastus romuauton kynsistä

Yksi tilaisuuden jännittävimmistä hetkistä oli, kun Juhani Huhtanen kertoi Karhumäkien käyttämän Harley-Davidsonin löytöhistoriasta. Pyörä oli vähällä päätyä metallijätteeksi.

Huhtanen löysi pyörän osat Karstulasta vanhan pajan vintiltä, jonne oli vuosikymmenten saatossa kerääntynyt valtava määrä teknistä historiaa. Perikunta oli jo tilannut paikalle romuliikkeen noutamaan ”metallijätteet” tontin myynnin helpottamiseksi. Huhtanen ehti paikalle viime hetkellä.

Vintin kätköistä paljastui paitsi vuoden 1915 Harley-Davidsonin runko ja osia, myös harvinainen amerikkalainen Excelsior-pyörä. Huhtanen tunnisti moottorinumeroiden ja Vaasan läänin kantakorttien perusteella, että kyseinen Harrikka oli nimenomaan Karhumäen veljesten käyttämä moottoripyörä.

Pyörä on nyt ihmeteltävissä Moottoripyörämuseossa, samoin Karhumäen veljesten lentokoneista ja Harrikan moottorin käyttämisestä kertovat seinätaulut.

RR-legenda Salosen Yamaha nähtäville

Samalla kertaa museon kokoelmiin tuli nähtäville road racing -legenda Matti Salosen vanha, vuosimallin 1967 Yamaha YR-1 350 -kisamoottoripyörä. Sillä hän voitti Pyynikinajojen viimeisen lähdön vuonna 1971.

Salonen hallitsi Pyynikinajoja vuosikaudet ja voitti urallaan 11 Suomen mestaruutta sekä saavutti myös kansainvälistä menestystä. 

Hämeen Moottorikerho hankki Yamahan omistukseensa varmistaakseen, ettei tämä kansallisaarre päädy ulkomaille. Nyt pyörä on nähtävillä Lahdessa, kunnes se siirtyy myöhemmin kerhon 100-vuotisjuhlien yhteydessä Tampereelle.

Mopo innostamaan nuorta taiteilijaa

Vaikka Karhumäkien Harrikka on museon tekninen helmi, tilaisuuden henkenä oli yhteisöllisyys. Nuori Kuisma Juvonen, jonka Etelä-Suomen sanomissa julkaistu piirros "Yksinänen moottoripyöräilijä" teki vaikutuksen museonjohtaja Routoon, yllätettiin luovuttamalla hänelle Yamaha PV 50 motocrosspyörän. Kuisma saa opastusta suoraan huipulta, kun menestynyt motocrossaaja Melissa Mäntylä lupasi pitää pojalle ajoleirin.

Pyörä hankittiin Kuismalle keräysvaroin Roudon aloitteesta. 

Harvinaisuuksia Virosta ja maailmalta – Pasi Mäkirannan Royal Enfield -kokoelma hätkähdyttää

Vantaalainen keräilijä Pasi Mäkiranta omistaa yhden Suomen merkittävimmistä Royal Enfield -kokoelmista, josta osa on nyt näytillä Moottoripyörämuseolla. Hänen harrastuksensa ytimessä on tavoite hankkia merkittävä malli jokaiselta vuosikymmeneltä, ja tällä hetkellä kokoelmasta puuttuu edustaja enää 1940-luvulta sekä aivan varhaisimmilta vuosilta ennen 1910-lukua.

Kokoelman helmi on vuosimallin 1924 Royal Enfield, jonka Mäkiranta löysi aihiona Virosta. Kyseessä on uuden runkomallin alkupään tuotantoa, sillä sen runkonumero on 271. Pyörän entisöinti oli seitsemän vuoden urakka, joka valmistui vuonna 2015. Koska alkuperäisosia oli niukasti, Mäkiranta joutui turvautumaan kansainväliseen yhteistyöhön. Esimerkiksi ohjaustangon ja vipujen mallit saatiin australialaiselta harrastajalta, ja niiden perusteella Mäkiranta valmisti osat itse.

Teknisesti pyörä on täysin toimintakunnossa. Erikoisuutena siinä on amerikkalainen Dixie-magneetto, joka poikkeaa tyypillisistä brittiläisistä ratkaisuista. Mäkiranta on osallistunut pyörällä muun muassa ajotapahtumiin, ja se on herättänyt huomiota jopa valmistajan kotimaassa Englannissa.

Mäkirannan tallista löytyy myös muita harvinaisuuksia, kuten vuodelta 1917 peräisin oleva entinen Venäjän keisarillisen armeijan pyörä sekä 1950-luvun alun J2-malleja. Jälkimmäisillä on mielenkiintoinen yhteys Suomen historiaan: vuoden 1952 Helsingin olympialaisten säännöstelyn vapauduttua yli puolet maailman J2-tuotannosta päätyi Suomeen.

Moottoripyörämuseon kauden avaus osoitti, että moottoripyörä on ollut ja on Suomessa enemmän kuin kulkuväline – se on osa kansallista selviytymistarinaa, joka jatkuu Karstulan vintiltä Lahden museonäyttelyihin ja uusiin sukupolviin.

Aiheesta aiemmin:

Torstai 8.5.2025 11:01

Lahden moottoripyörämuseolla ennen näkemätön kattaus Hondia Brandtin museosta ja mm. suomalaisen motocrossin historiaa

Tiistai 16.7.2024 11:04

Ewan McGregor ja Charley Boorman poikkesivat Lahden mp-museolla – kaksikko tekee taas uutta sarjaa!