Kyse on Vihreiden tuoreesta, 22.9.2022 hyväksytystä Liikennepoliittisesta ohjelmasta, josta käytetään jatkossa lyhennettä LPO.

Vihreiden LPO:n taustana on se, että "Ilmastokriisi on kiireellisin syy liikenteen muutostarpeelle. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, ja koska liikenne muodostaa Suomen päästöistä vajaan neljänneksen, myös liikenteen päästöt täytyy pudottaa murto-osaan. Vihreiden tavoite on liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähintään puolittaminen vuoteen 2030 mennessä ja liikenteen muuttaminen päästöttömäksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä.

Liikennesektorin päästövähennykset ovat edenneet hitaammin kuin muilla sektoreilla, joten muutosta on tarpeen nopeuttaa. Tällä aikavälillä myös energiaitsenäisyys ja energiaomavaraisuus on tärkeä tavoite – Suomen ja EU:n on irtauduttava autoritääristen öljyvaltioiden otteesta.

Kun päästöjä vähennetään, on tärkeää, että politiikassa ei suosita tiettyjä teknologioita toisten yli ilman perusteita; politiikan on siis oltava teknologianeutraalia niin pitkälle kuin mahdollista."

Samalla kuitenkin ohjelmaa voinee kritisoida siitä, että ainoat ohjelmassa esilletuodut teknologiat ovat sähkö ja biokaasu. Hiilineutraalit uusiopolttoaineet esimerkiksi puuttuvat. 

Onneksi Vihreät kuitenkin tarjoavat liikkumisen vapauden, mikä meille moottoripyöräilijöille on erittäin tärkeää:

"Haluamme lisätä yhdenvertaisuutta turvaamalla kaikille liikkumisen vapauden. Liikkumisen vapaus on esteettömyyttä ja turvallisuutta, itsenäisyyttä valita, missä, milloin ja millä tavalla liikkuu."

Vihreiden kansanedustaja Mirka Soinikoski, eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen.

Vihreiden kansanedustaja Mirka Soinikoski, eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen.

Ne puuttuvat moottoripyörät?

Vastaajana on Vihreiden kansanedustaja Mirka Soinikoski. Hän on ensimmäisen kauden kansanedustaja, erikoislääkäri ja mm. puolueensa Liikenne- ja Viestintävaliokunnan jäsen 17.4.2019 lähtien.  

Motouutiset 1: Vihreiden LPO:ssa ei ole olemassa moottoripyöriä eikä mopedeja, ainoastaan polkupyörät ja sähköskuutit autojen ja raideliikenteen lisäksi. Miksi näin on? Suomessa on kuitenkin rekisterissä noin 280 000 moottoripyörää ja arviolta noin 200 000 moottoripyöräilijää. Mopojen määrä on todennäköisesti monin verroin suurempi.

MS: Vihreiden liikennepoliittisena tavoitteena on maksimoida liikenteen hyödyt ja minimoida haitat sekä lisätä liikkumisen vapautta ja vastuullisuutta. Moottoripyörät ja mopot ovat yksi osa tämän tavoitteen toteuttamista, sillä ne ovat useissa tapauksissa materiaali- ja polttoainetaloudellisuudeltaan parempia ajovälineitä kuin henkilöautot.

Liikenneturvallisuushuolien ja talviolosuhteiden vuoksi moottoripyöriä ja mopoja ei kuitenkaan erikseen esitetä ohjelmassa ensisijaiseksi ratkaisuksi liikenteen päästöjen vähentämisessä ja vastuullisuuden lisäämisessä. Ohjelmatyössä priorisoitiin pyöräilyn edistämistä, jonka materiaali- ja polttoainetehokkuus on moottoripyöriä ja mopoja parempi. Pyöräilyn edellytysten parantamisella on myös merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia.

Motouutiset 2: Sekä moottoripyöriä että mopoja käytetään enenevässä määrin koulu- ja työmatka-ajoon sekä maaseudulla että kaupungeissa. Eikö tämä pitäisi ottaa huomioon LPO:ssa ja turvata nämä mahdollisuudet: varmistaa parkkipaikkojen tarjonta ja erityisoikeudet liikenteessä, sillä aivan normaalit bensiinikäyttöiset moottoripyörät, kevarit ja mopot kuluttavat vähemmän kuin autot, ja niiden päästöt ovat pienemmät. Kaksi litraa satasella kaupunkiliikenteessä, jonka nelitahtimopo tai nelitahtikevariskootteri vie, ei taida alittua bensahybridiautoilla kun akku loppuu?

MS: Erityisesti maaseudun ja haja-asutusalueen nuorison keskuudessa mopot ovat merkittävä liikkumisen vapautta tuova väline, jonka merkitystä olisi ohjelmassa voinut korostaa enemmän.

Harvaan asutuilla alueilla mopot ja polkupyörät voivat joissakin tapauksissa jakaa samat kevyen liikenteen väylät, joita liikennepoliittisessa ohjelmassa esitetään rakennettavaksi enemmän. Lisäksi ohjelmassa esitetään pyöräväylien leveyksien lisäämistä sekä riittävän leveitä pientareita valtion teiden peruskorjaushankkeissa, jotta muille pienkulkuneuvoille jää riittävästi tilaa (ml.mopoautot, invamopot). Nämä esitykset parantaisivat myös mopojen ja muiden pienajoneuvojen liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.

Motouutiset 3: Liikenteen sujuvuuden ja päästöttömyyden kannalta moottoroidut kaksipyöräiset ajoneuvot (M2P) ovat loistava vaihtoehto autoille: ne vievät tilaa liikenteessä erittäin vähän, niitä mahtuu yhdelle auton parkkipaikalle neljä, ja tosiaan, niitten aiheuttamat päästöt myös valmistuksen osalta ovat pienemmät. Miksi Vihreät eivät aja moottoripyörille alennettua parkkimaksua kaupungeissa tai jopa ilmaista pysäköintiä, koska ne pienentävät ruuhkia ja siten päästöjä sekä vaativat vähemmän tilaa?

MS: Vihreiden liikennepoliittisen yleisenä tavoitteena on liikenteen hyötyjen maksimointi ja haittojen minimointi. Siksi Vihreät ovat valmiita edistämään kaikkia keinoja, joilla liikenteen meluhaittoja, kasvihuonepäästöjä ja ruuhkaongelmia saadaan ratkaistua.

Ohjelmassa linjataan yleisesti, että ruuhkamaksujen keräämisestä pitäisi tehdä laillista, mutta toteutustapaa ei ole erikseen määritelty. Yksi varteenotettava ratkaisu voisi olla perustaa ruuhkamaksu ajoneuvon kokoon, mikä mahdollistaisi esimerkiksi alennettuun ruuhkamaksuun tai vapautukseen ruuhkamaksusta kaksipyöräisille. Myös alennus pysäköinnin kohdalla voisi olla mahdollista silloin, kun kaksipyöräinen on pysäköity niin että samaan ruutuun mahtuu useampi kaksipyöräinen.

Motouutiset 4: Moottoripyörä ja mopo ovat samalla tavalla haavoittuvia liikenteen osapuolia kuin esimerkiksi polkupyöräilijät. Miksi tätä ei millään tavalla oteta huomioon Vihreiden LPO:ssa esimerkiksi liikenneinfran suunnittelutavoitteissa?

MS: Vihreiden liikennepoliittisen ohjelman tavoitteena on leventää ja parantaa liikenneväylien rakentamista niin, että se jättää enemmän tilaa pienille ajoneuvoille, mikä parantaisi niiden liikenneturvallisuutta. Vaikka moottoripyörät ja mopot ovat haavoittuvammassa asemassa kuin henkilöautot, muodostavat ne silti turvallisuusriskin esimerkiksi pyöräilijöille ja kävelijöille. Siksi esimerkiksi mopoja ei voisi kokonaan viedä omalle väylälleen.

Motouutiset 5: Mopojen ja moottoripyörien päästöt ovat yleensä pienemmät kuin autojen. Silti autoverotus on moottoripyörien osalta kovempi kuin autojen. Lisäksi verotuksen perusteena on moottorin kuutiotilavuus eikä päästöjen määrä, kuten autoissa. Malli ei edistä pienipäästöisempiin ajoneuvoihin siirtymistä eikä ole muutenkaan oikeudenmukainen. Sama koskee myös sähkövoimanlähteellä varustettuja moottoripyöriä: niidenkin hankinta on raskaammin verotettua kuin vastaavien autojen. Eikö tämä ole ristiriidassa ympäristöajattelun kanssa?

MS: Sähköisten mopojen ja moottoripyörien valitsemiseen olisi syytä verotuksella kannustaa, sillä ne ovat osa liikenteen päästöjen vähentämistä. Moottoripyörien ja mopojen verokohtelu pitää muuttaa vastaavaksi kuin autoilla eli päästöperusteiseksi. Sähkömopoista ja -skoottereista on jo melko hyvä tarjonta, mutta sähköisten moottoripyörien markkinat ovat vasta kehittymässä. Tätä kehitystä vauhdittaisi verokohtelun muuttaminen päästöperusteiseksi.

Motouutiset 6: Moottoripyörien vaikutusta kaupunkiruuhkiin on tutkittu. Muistaakseni 10 % kasvu moottoripyörien määrässä pienentää ruuhkia noin 25 %. (Muistaakseni hollantilainen tutkimus. Voin kaivaa tutkimuksen tai siihen vievän artikkelin esiin, jos kiinnostaa.) Miksi Vihreät eivät huomioi tätä M2P-aspektia?

MS: Suomessa ruuhkat vähenevät kesäaikaan, ja ovat suurimmillaan syksyllä, talvella ja keväällä. Näinä ajankohtina on usein kylmää ja liukasta, mikä ei useinkaan ole turvallisin ajokeli mopoille ja moottoripyörille. Siksi Suomessa mopojen ja moottoripyörien potentiaali ruuhkien pienentymiseen tuskin on yhtä suuri kuin maissa, joissa moottoripyörillä ja mopoilla pystyy ajamaan ympäri vuoden.

Vihreiden Liikennepoliittiseen ohjelmaan pääset tästä. Kommenttisi ohjelmasta ja tästä jutusta voit lähettää sähköpostiosoitteeseen: toimitus (att) motouutiset.fi.