Toive Vuodelle 2026: eikö moottoripyörien verotusta voisi jo alentaa, ettei meidän tarvitsisi ajaa EU:n vanhimmalla kalustolla?

Uusien moottoripyörien rekisteröintimäärät ovat Suomessa ontuneet jo toista vuotta peräkkäin. Tänä vuonna jäädään todennäköisesti alle kolmen tuhannen pyörän, mikä on huolestuttavan vähän. Kun huomioidaan maan monipuolinen merkki- ja mallivalikoima, realistisen tavoitteen pitäisi olla vähintään 5 000 uuden myydyn pyörän tasolla.

Nykyisin moottoripyöräkauppa nojaa vahvasti käytettyihin koneisiin. Sesongin ulkopuolella liikkeiden toimintaa pitävät yllä mönkijät, moottorikelkat ja sähköpolkupyörät. Puhtaasti moottoripyöriin keskittyvät myynti- ja huoltoliikkeet alkavat olla katoavaa kansanperinnettä.

Autoverotuksen haittavaikutukset iskevät erityisesti kaksipyöräisiin

Tekniikan Maailma kiinnitti joulukuun numerossaan huomiota uusien autojen myynnin romahdukseen ja korkean autoverotuksen haittavaikutuksiin. Moottoripyöräalalla tämä on ollut arkipäivää koko 2020-luvun ja jopa pidempäänkin.

Tilanteessa häviävät niin verottaja kuin motoristitkin. Kun motoristit hakevat käytetyn pyörän ulkomailta, alkuperäinen autovero on jo maksettu lähtömaahan. Korkean verotuksen vuoksi uudet pyörät ovat kalliita, mikä nostaa keinotekoisesti myös käytettyjen pyörien hintoja. Siten suomalaiset motoristit joutuvat kustannussyistä ajamaan huomattavasti vanhemmilla pyörillä kuin kollegansa muissa länsimaissa.

Kokonaan eri asia on se, että meillä on hieno kanta loistavassa kunnossa olevia taidolla ja tunteella kunnossapidettyjä museomoottoripyöriä. Niistä hatunnosto, mutta valtiovallan tulisi lopultakin toimia uusien moottoripyörien hintatason normalisoimiseksi.

Karu hintavertailu: Suomi vs. Saksa

Uusien moottoripyörien hintaero Suomen ja Saksan markkinoiden välillä on hätkähdyttävä. Tässä poimintoja vuoden 2025 malleista:

Hondan esimerkki on valaiseva: maahantuojan mukaan vuoden 2026 Transalpin 14 900 euron hinnasta autoveron osuus on peräti 3 098,89 €. Veroton hinta olisi 11 891,11 €, mikä olisi jo hyvin lähellä Saksan hintatasoa. Osa hintaerosta selittyy maiden välisillä alv-eroilla ja suurempien markkinoiden volyymialennuksilla, mutta suurin selittävä tekijä on suomalainen autovero.

Maksamme edelleen "huviveroa"

Korkea uusien pyörien hinta pitää käytettyjen hinnat korkealla. Äärimmäinen esimerkki nähtiin 1980-luvun lopulla, jolloin veronkiristysten myötä muutaman vuoden ikäisestä Honda Gold Wingistä sai käytettynä enemmän kuin mitä se oli maksanut uutena.

Valtiovarainministeriö (VM) pitää moottoripyöräilyä pelkkänä vapaa-ajan harrastuksena, vaikka työmatkamoottoripyöräily on Suomen Motoristien mukaan kasvussa. Siksi moottoripyöristä maksetaan yhä eräänlaista "huviveroa", joka perustuu moottorin tilavuuteen eikä päästöihin, kuten autoilla.

VM toimii asiassa lyhytnäköisesti. Maltillisempi verotus kannustaisi ostamaan pyörän Suomesta ulkomailta tuodun käytetyn sijaan, jolloin verotulot jäisivät kotimaahan. Uudempi kanta modernisoisi kalustoa, mikä parantaisi liikenneturvallisuutta (uusi tekniikka, kuten ABS ja vetoluistonesto) ja pienentäisi päästöjä.

Uuden vuoden toive

Näin uuden vuoden kynnyksellä toimituksen toivomus on selkeä: moottoripyörien autoverotus tulisi muuttaa päästöpohjaiseksi ja veron yleistä tasoa laskea. Se olisi ainoa oikea tapa elvyttää kotimaista moottoripyöräkauppaa ja parantaa suomalaisten motoristien turvallisuutta.

Tällä hetkellä suomalainen moottoripyöräkauppa kituuttaa, sitä uhkaavat konkurssit ja työpaikkojen väheneminen. Vaarassa ovat ammattitaidon ja osaamisen katoaminen, joten niidenkin vuoksi nyt olisi oikea hetki valtiovallan reagoida veroalen muodossa.

Kaikesta huolimatta: Hyvää Uutta Vuotta 2026!

Terveisin Motouutisten toimitus ja avustajat