Imatranajojen organisaatio on päättänyt, että sinne täytyy olla ilmoittautuneina 22.5. mennessä vähintään 15 pyöräkuntaa ennen kuin se ottaa sivuvaunuluokan mukaan Imatranajon ohjelmaan. Ollaan sellaisessa pattitilanteessa, että erityisest ulkomaiset kuskit eivät halukkuudesta huolimatta uskalla ilmoittautua, koska eivät voi olla varmoja. ajetaanko luokkaa vai ei. Heidän pitäisi varata majoitus ja laivaliput hyvissä ajoin. Taloudellinen riski on iso, jos kaikki on varatttu, eikä luokkaa järjestetäkään. 15 pyöräkuntaa on jäätävän iso määrä.
Kaiken lisäksi Imatra ei julkista kisaohjelmaa, ennen kuin ilmoittautuminen päättyy, joten kun ilmoittautuminenkin maksaa, kuka uskaltaa edes yrittää? Ohessa Marko Hurmeen kannanotto asiaan.
Puheenvuoro: Marko Hurme, Suomen Road Racing ajajien (SRRA) puheenjohtaja:
Marko Hurme Mp-messuilla 2026. Kuva Eija Kyllönen.
"Sivuvaunuluokka on kilpailutapahtumissa käytännössä erityiskohtelun kohteena. Se on ainut luokka, jolle on asetettu minimiosallistujamäärä, jotta luokan kilpailu ylipäätään ajetaan.
Perusteluna on yleensä se, ettei sivuvaunuluokkaa voi yhdistää samaan lähtöön muiden luokkien kanssa. Tämä perustelu sinänsä kestää päivänvalon: sivuvaunut ovat leveydeltään, ajolinjoiltaan ja ajodynamiikaltaan niin erilaisia, ettei niitä ole järkevää, tai turvallista yhdistää soolopyörien kanssa samaan lähtöön.
Mutta tämä perustelee vain oman lähdön tarpeen. Se ei vielä perustele sitä, miksi sivuvaunuluokalle pitäisi asettaa korkea minimimäärä.
Sivuvaunuluokassa yksi kilpailuyksikkö tarkoittaa kahta kilpailijaa: kuljettajaa ja matkustajaa. Jos minimiraja on esimerkiksi 8 sivuvaunua, kyse ei ole kahdeksasta kilpailijasta vaan 16 kilpailijasta. Se on kansallisessa luokassa jo huomattava vaatimus.
Jos vastaava vaatimus asetettaisiin soololuokalle, tuskin minimimääräksi määriteltäisiin 16 kuljettajaa. Todennäköisemmin puhuttaisiin korkeintaan kahdeksan kilpailijan rajasta. Sama kilpailijamäärä sivuvaunuissa täyttyisi jo neljällä sivuvaunulla. Ja jos raja laskettaisiin neljään sivuvaunuun, koko minimirajan mielekkyys alkaisi näyttää jo melko keinotekoiselta.
Imatranajon kohdalla tilanne menee vielä pidemmälle. Sivuvaunuluokalle asetettu 15 sivuvaunun minimiraja tarkoittaa käytännössä 30 kilpailijan osallistumista. Se on suomalaisessa sivuvaunuluokassa täysin utopistinen vaatimus — ja olisi kova tavoite jopa Keski-Euroopan kilpailuissa, joissa lajin harrastajamäärät ja suosio ovat aivan eri tasolla kuin Suomessa.
Lisäksi jos tapahtuman yhteydessä puhutaan siitä, että ilmoittautuneista karsitaan heikommin menestyneitä kilpailijoita, vaatimus muuttuu vielä epärealistisemmaksi. Silloin ei enää riitä, että saadaan 15 sivuvaunutiimiä mukaan. Käytännössä pitäisi saada vähintään 15 riittävän menestynyttä sivuvaunutiimiä ilmoittautumaan.
Se ei varsinaisesti paranna tavoitteen toteutumismahdollisuuksia. Päinvastoin: se tekee osallistumiskynnyksestä entistä korkeamman ja vähentää niidenkin motivaatiota ilmoittautua, jotka voisivat olla mukana rakentamassa luokan tulevaisuutta.
Tässä kohtaa on perusteltua kysyä, onko minimiosallistujamäärällä enää järkevää urheilullista tai toiminnallista perustetta — vai onko siitä tullut hallinnollinen este, joka kohdistuu yhteen luokkaan muita raskaammin.
Jos luokkaa halutaan oikeasti kehittää, sen osallistumismahdollisuuksia pitäisi helpottaa, ei rakentaa ehtoja, jotka vaativat suomalaiselta sivuvaunuluokalta enemmän kuin mitä monelta suuremmankin maan kilpailulta olisi realistista odottaa."
Marko Hurme
Sivuvaunuluokan kuljettaja
DRD Pro Racing Team #3
Alastaro 2025: Marko Hurme / Ville Hurme. Taustalla Petri ja Julius Virtanen. Kuva Harjukuvat.
Toimituksen kommentti:
Suomalaisessa moottoripyöräurheilussa ihmetyttää sivuvaunuluokan heikko näkyvyys mediassa ja moottoriurheilupäättäjien suhtautuminen siihen. Kuitenkin sivuvaunut nauttivat suurta suosiota yleisön keskuudessa: meno on näyttävää ja kautta aikain kyse on yhdestä kansainvälisellä tasolla menestyksekkäimmistä moottoripyöräurheilulajieista maassamme. Hyvä esimerkki on Pekka Päivärinta, joka paraikaa jahtaa jo kuudetta maailmanmestaruuttaan.
Antakaa siis sivuvaunuluokalle se, mikä sivuvaunuille kuuluu: normaalit kisojen järjestämisehdot ja SM-sarjan status ilman mitään ihme venkoiluja. Se ei ole miltään muulta road racing -luokalta pois. Päinvastoin: sivuvaunuluokka on hyvää pr:ää koko road racingille ja tuo lisää uskollisia katsojia radan varteen ja varikoille.
Erkki Mäki
Päätoimittaja