Lähetimme kyselyn kymmenelle istunnossa äänestäneelle suomalaismepille, ja vastaukset saatiin neljältä edustajalta tai heidän avustajaltaan. Vastanneet Merja Kyllönen (Vasemmistoliitto), Pekka Toveri (Kansallinen Kokoomus), Katri Kulmuni (Suomen Keskusta) sekä sitoutumattomana Kokoomuksen listalta valittu Mika Aaltola oikaisevat väärinkäsityksiä ja painottavat, että prosessi on vasta alussa.
Kyllönen, Toveri ja Kulmuni täsmentävät, että toukokuun äänestys ei koskenut direktiivin lopullista sisältöä, vaan parlamentin neuvottelumandaatin hyväksymistä. Tämä mandaatti antaa parlamentin neuvottelijoille valtuudet siirtyä niin sanottuihin kolmikantaneuvotteluihin eli trilogeihin parlamentin, neuvoston ja komission välillä. Jos mepit olisivat äänestäneet mandaattia vastaan, se olisi kaatanut koko laajan liikenneturvallisuuspaketin, joka sisältää muun muassa sähköautokannan katsastuskäytäntöjen päivittämistä sekä toimia päästö- ja matkamittarivilppien ehkäisemiseksi.
Liikenne- ja matkailuvaliokunnan (TRAN) ainoana suomalaisjäsenenä toimiva Merja Kyllönen kertoo esittäneensä muutoksia esittelijän kantaan ja vastustaneensa yli 125-kuutioisten moottoripyörien katsastusta sekä tienvarsitarkastuksia, mutta valiokunnan katsastusta puoltava enemmistö voitti äänestyksessä. Kyllönen kuitenkin muistuttaa työn olevan kesken ja uskoo, ettei yksikään suomalaismeppi tue ajatusta katsastuspakon ulottamisesta Suomeen. Myös Katri Kulmuni painottaa, että sääntelyn tarkastelu kymmenen vuoden tauon jälkeen on liikenneturvallisuuden ja kehittyneen teknologian vuoksi tarpeen, mutta se ei tarkoita yksittäisten pykälien hyväksymistä sellaisenaan.
Kriittinen kanta katsastukseen
Kaikki vastanneet mepit jakavat suomalaisten motoristien kriittisen kannan katsastusta kohtaan. Pekka Toveri toteaa, ettei katsastusten liikenneturvallisuushyödyistä ole riittävää näyttöä suhteessa siitä yksityishenkilöille aiheutuviin kustannuksiin ja hallinnolliseen taakkaan, minkä vuoksi kansallinen joustomahdollisuus on säilytettävä. Kyllösen mukaan tilanne on Keski- ja Etelä-Euroopassa täysin toinen, sillä siellä pyörillä ajetaan ympäri vuoden, ja keskusteluissa painottuvat kaupunkien meluhaitat sekä onnettomuudet, minkä vuoksi erityisesti Saksan ja Ranskan mepit ajoivat tiukkaa linjaa.
Poliitikot muistuttavat, että Suomi ajaa jäsenmaita edustavassa EU-neuvostossa poikkeusta moottoripyörien katsastukseen, ja katseet kääntyvätkin nyt sinne. Kulmuni huomauttaa, että Suomessa moottoripyöräonnettomuudet johtuvat erittäin harvoin pyörän teknisistä vioista, ja odottaa Suomen saavan jatkoneuvotteluissa jälleen kansallisen poikkeusluvan. Mika Aaltola puolestaan korostaa Suomen Motoristit ry:n (SMOTO) tuottaman aineiston ja tilastofaktojen merkitystä neuvottelupöydissä. Aaltolan mukaan päätöksellä haettiin yhteistä tasoa niihin 27 jäsenmaahan, joissa puutteelliset turvallisuusstandardit oikeasti vaarantavat ihmishenkiä, mutta jatkossa tarvitaan perusteltua tietoa Suomen lyhyistä ajokeleistä, jotta poikkeusoikeus varmistetaan.
Toimitus jää odottamaan kolmikantaneuvottelujen tuloksia ja seuraamaan, miten suomalaismepit onnistuvat suojelemaan kotimaista motoristia tarpeettomalta byrokratialta ja ylimääräisiltä kustannuksilta.